Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 3/2006 - YLIPORMESTARI JUSSI PAJUNEN... 

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Ylipormestari Jussi Pajunen pitää rautatietunnelia Tallinnaan tutkimisen arvoisena. Nopea ratayhteys Pietari-Helsinki peruste jatkaa linjausta aina Berliiniin saakka?

Liikenne, kilpailukyky ja infrastruktuuri esillä Itämeri-kokouksessa Helsingissä

Helsingissä järjestettävä Itämeren alueen kehittämisfoorumi kokoaa yhteen hyvin merkittävän joukon sekä eri valtioiden keskeisiä päättäjiä että alueen metropolien kaupunginjohtajia. ”Itämeri-ulottuvuus” vahvistaa asemaansa EU:n sisällä.

Viron Helsinki isännöi lokakuun lopussa Itämeren maiden yhteistyön kehittämisfoorumia ja alueen metropolikaupunkien kokousta. 

Asialista on monipuolinen, siitä kertoo haastattelussamme kokouksia isännöivä ylipormestari Jussi Pajunen. 

Itämeren ulottuvuus on viime vuosina nostanut merkittävästi profiiliaan niin EU:ssa kuin globaalistikin. Samalla Suomen ja Viron yhteistyö on syventynyt.

TEKSTI: MATTI NIIRANEN

Ylipormestari, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen isännöi lokakuun lopussa BaltMet:n kokousta Helsingissä. BaltMet on Itämeren alueen metropolikaupunkien yhteistyöelin, jota vetävät kaupunginjohtajat. 

Metropolit keskittyvät erityisesti Itämeren alueen kilpailukyvyn ja infrastruktuurin kehittämiseen kilpailukykyiseksi. Lissabonin strategian tavoitteet EU:n nostamiseksi maailman kilpailukyvyltään parhaimmiksi markkinoiksi ovat yhtenä tekijänä toiminnan taustalla. 

Niinpä talouselämän haasteet, liikenne ja esimerkiksi korkea teknologia ja innovaatiot ovat esityslistalla keskeisenä osana. Myös ympäristöasiat ovat tärkeä kokonaisuus BaltMet:n agendalla. 

Itämeren alueen rantamilla ja vaikutuspiirissä asuu arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien Venäjän alueet. Luku on suuri, sillä koko EU:n väkiluku on nyt lähes 460 miljoona henkeä. 

Jussi Pajunen, BaltMet:n kokous järjestetään Helsingissä lokakuun lopussa. Mitä on esityslistalla ja mitkä kyseisistä asioista ovat Helsingin ja Suomen kannalta keskeisimpiä? 

– Kokouksen keskeisin asia on Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueen liikenteen, ympäristön ja logistiikan hankekokonaisuus, jonka toteuttamista kaupungit lähtevät edistämään. Tällä listalla olevat asiat ovat kaikki tärkeitä, vastaa ylipormestari. 

– Helsingin ja Suomen kannalta merkittävimpiä ovat Pietarin pohjoisen kokoojaviemärin toteuttaminen ja Helsingin ja Pietarin välisen raideyhteyden parantaminen. Tavoitteena on noin kolmen tunnin ajoaika, sekä Rail Baltica -hankeen selvityksen aloittaminen yhdessä mm. Tallinnan, Pietarin ja Berliinin kanssa. 

Baltian maat, etenkin Latvia ja Liettua, ajavat EU:ssa voimakkaasti Rail Baltica -hanketta välille Varsova – Tallinna. Tulisiko tämä hanke ulottaa välille Berliini – Helsinki – Pietari? 

– Helsingin kannalta Baltdrivehanketta tulisi mielestäni edelleen selvittää. Se on osa ns. TENT-hankekokonaisuutta. Nämä hankkeet alkavat ja päättyvät EU-alueella. Tähän mennessä keskusteluissa on todettu, ettei tämä rataosuus sellaisenaan ole volyymiltaan riittävä, jotta se kannattaisi. 

– Hanketta on esittänyt listalle Berliini, joka haluaisi osaltaan tutkia laajempaa kokonaisuutta. Me tuemme jatkoselvitystä. 

Miten rautatietunneli Tallinnan ja Helsingin välillä liittyy tähän ja onko hanke realistinen tulevaisuudessa? 

– Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelivaihtoehdosta on puhuttu paljon. Jossakin vaiheessa Balt-drivehankkeesta olisi tehtävä riittävän kattava selvitys, jotta keskustelu asiasta voitaisiin käydä tosiasioiden pohjalta. 

– Sinänsä meidän kannaltamme mahdollisuus yhdistymiseen suoralla raideyhteydellä muuhun Eurooppaan on kiehtova. Selvitys liittyy myös Helsinki – Pietari -ratayhteyden parantamiseen. 

Tallinnan kaupunki pitää tärkeänä ns. Green Capital - hanketta. Kuinka suhtaudut siihen ja mikä siinä on Helsingille tärkeintä? 

– Helsinki on alusta pitäen tukenut Tallinnan kaupungin esittämää Green Capital -hanketta. Helsingin kannalta on hyvä, että Euroopassa kiinnitetään eri tavoin huomiota ympäristöasioihin ja palkitaan niitä kaupunkeja, jotka edistävät myös Helsingille tärkeiden arvojen toteuttamista, toteaa Jussi Pajunen. 

Kokouksessa esitellään Inno - projekti ja sen strategia. Miksi Itämeren mailla tulee Helsingin näkökulmasta olla yhteinen innovaatio/teknologia strategia – vai tuleeko sellainen olla? 

– Kokouksessa on esillä Balt- Met Innon väliraportti. Projektihan tähtää siihen, että Itämeren alueen kaupungeilla on riittävän samankaltaiset strategiat ja toimintatavat, jotta yhteistyö alueella helpottuisi. 

– Tämä merkitsee käytännössä mm. samankaltaisten yhteistyöelinten perustamista, jolloin kontaktit syntyvät samanaikaisesti kaikkien kaupunkien keskeisten toimijoiden, hallinnon, korkeakoulujen ja yritysten välille. Tulevaisuudessa tästä on hyötyä esimerkiksi yhteisten tuotekehittelyprojektien toteuttamisessa – eli toisin sanoen: paikallisten innovaatiostrategioiden täytäntöönpanossa. 

Pääseekö tulevaisuudessa Pietarista suoraan Helsingin ja Tallinnan kautta junalla aina Berliiniin saakka? Rakennetaanko Suomenlahden alitse rautatietunneli Tallinnaan? Idea on ylipormestari Jussi Pajusen mielestä "kiehtova" ja tutkimisen arvoinen. Kuvassamme katettua Helsingin aseman laiturialuetta.

Jo kahdeksas Itämeri-foorumi 

Helsingissä järjestettävä Itämeren alueen kehittämisfoorumi on lajissaan jo kahdeksas. Foorumin yhteydessä pitävät oman kokouksensa Itämeren metropolien kaupunginjohtajat. 

Helsinkiin saapuu muiden mukana mm. Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko. Itämeren EU-maat ja metropolit haluavat tiivistää suhteitaan erityisesti myös Venäjään ja Pietarin alueeseen. Sen johdosta suhteet Venäjälle ovat Helsingin foorumin pääteema. 

Venäjä-teeman johdosta myös energia-kysymykset ovat varmasti näkyvästi ja kuuluvasti esillä. 

Matvienkon ohella eräs mielenkiintoisimmista puhujista on Ruotsin tuore ulkoministeri Carl Bildt, joka on ollut aktiivisesti mukana tukemassa Itämeren ja pohjoisen ulottuvuuden sisältöä ja tavoitteita. 

Suora raideyhteys Helsingistä muuhun Eurooppaan liittyy Pajusen mukaan myös Helsinki–Pietari -ratayhteyden parantamiseen. Hankkeen kannattavuutta on hänen mielestään syytä tutkia. Rata voisi jatkua suoraan Berliiniin asti.

Kuusi eri painopistealuetta Itämerelle 

Itämeren alueen kehittämisfoorumi on asettanut kuluvalle vuodelle kuusi painopistealuetta. Ensiksikin alueen asemaa halutaan vahvistaa sekä Euroopassa että globaalissa mittakaavassa. Jo nyt alue kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin ajatellen Lissabonin strategian tavoitteita. Erityisesti yritystoiminnan parempiin toimintamahdollisuuksiin halutaan panostaa. 

Itämeren alueen kilpailukyvyn kehittymistä seurataan laatimalla vuosittain raportti talouden kehittymisestä. Raportin laativat puolueettomasti Harvardin ja Tukholman kauppakorkeakoulujen tutkijat. Raporttien pohjalta päättäjät ryhtyvät tarvittaviin toimiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. 

Itämeren alueen imagoa ja ”brändiä” halutaan myös kirkastaa. Yhdentoista maan yhteistyötä tehdään tutuksi maailmanlaajuisesti. 

Itämeren alue on mitä luonnollisin foorumi EU-Venäjä -suhteiden kehittämiselle. Tämä näkökulma on keskeisesti esillä Helsingin kokouksessa syksyllä 2006. 

BaltMet-metropolikaupungit nähdään erityisen tärkeänä osana Itämeren alueen kilpailukykyä. Niinpä ylipormestari Jussi Pajunen on Helsingin ja koko Suomen näkökulmasta paljon vartija edustaessaan Suomen pääkaupunkia kaupunginjohtajavetoisessa BaltMet-organisaatiossa.