Teksti:
Matti Niiranen
19.10.2009
Viron oikeistopuolueet pitivät asemansa valtaosassa maan kuntia, vaikka Edgar Savisaaren johtama keskustapuolue sai juuri pidetyissä kuntavaaleissa noin 53%:ia äänistä Tallinnassa.
Valtapoliittisesti kuntavaalit eivät Viroa paljon keikuttaneet. Maan hallituskahvassa istuu tukevasti oikeisto. Silti Andrus Ansipin hallituksessa on nyt syytä laittaa täysi myrskyvaroitus päälle: parlamenttivaalit ovat jo ovella. Viron hallituksen muodostavat nyt Reformipuolue ja IRL –puolueet.
Savisaaren puolue on parlamentissa (riigikogu) nykyisin oppositiossa. Kuntavaaleissa sen nyt saama äänimäärä ei riittäisi hallitukseen asti, sillä Savisaarta ei huoli kumppanikseen edes sosialidemokraatit, jotka ovat vajaan 10%:n blokkina vaa’ankieliasemassa.
Keskustapuolueen kannatus nousi kuntavaaleissa myös valtakunnallisesti ja se on nyt aavistuksen verran suurempi kuin maan istuvan hallituskoalition kannatus. On kuitenkin pidettävä mielessä, että Virossa kuntavaaleissa ja parlamenttivaaleissa äänioikeutettujen määrä poikkeaa oleellisesti toisistaan.
Vuonna 2011 pidettävissä parlamenttivaaleissa vaaliasetelma on täysin toinen, kuin juuri pidetyissä kuntavaaleissa, joissa kaikilla vakituisesti Virossa asuvilla henkilöillä on äänioikeus – siis myös niillä, jotka eivät ole Viron kansalaisia.
Parlamenttivaaleissa koko venäjänkielisestä vähemmistöstä vain puolet on vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja. Kuntavaaleissa saavat äänestää kaikki vakinaisesti Virossa asuvat venäjänkieliset, joita on asukkaista noin 30%, eli 270 000 henkeä.
Muutosta parlamenttivaaleissa tuovat myös ne 56 500 Viron kansalaista, joiden asuinpaikka on ulkomailla, ja joilla äänioikeutta kuntavaaleissa. Lisäksi kuntavaaleissa äänioikeutetulla 207 000:lla ulkomaan kansalaisella tai ”muukalaisella” ei ole äänioikeutta parlamenttivaaleissa.
Kuntavaaleissa äänioikeutettuja on noin 1,1, miljoona ja parlamenttivaaleissa noin 950 000.
Käytännössä tämä edellä kuvailtu äänioikeutettujen koostumuksen muutos keikauttaa riigikogua valittaessa vallan painopuntit keskustapuolueen vaakakupista oikeiston ja sosialidemokraattien puolelle.
Viron kuntavaaleissa annettiin yhteensä reilut 658 000 ääntä (60,1%), kun äänioikeutettuja oli noin 1 094 000. Tallinnassa näistä annettiin noin kolmannes, eli 212 000 ääntä.
Tallinna, kuten pääkaupungit yleensäkin, on symbolisesti vaalien kannalta hyvin tärkeä avainkaupunki. Suomenkin mediassa uutisoitiin Viron kuntavaalien jälkeen vain Savisaaren voittoa pääkaupungissa. Niinpä voittaminen Tallinnassa olisi kuntavaaleissa oikeistolle ja sosialidemokraateille herkullista, mutta siihen ne eivät nykypolitiikalla yksinkertaisesti pysty.
Tartossa Reformipuolue ja IRL (Isänmaan liitto + Res Publica) saivat yhteensä yli 54% äänistä, kun keskustan kannatus siellä jäi 17,5%:iin. Keskusta on silti vahva mm. Pärnun seudulla, jossa sen kannatus on myös noin puolet suurempi kuin kahdella keskisuurella oikeistopuolueella, sen selittää eläkeläisten tuki Savisaarelle. Sama ilmiö toistuu laajalti muissakin Viron maaseutualueella.
Tallinnaa ympäröivässä Harjun maakunnassa Reformipuolue ja IRL säilyttivät myös vahvan asemansa. Harjun maakuntaa voi verrata tärkeydeltään Suomen Uudenmaan vaalipiiriin.
Taulukko:
_____________________________________________
Viron asukkaat ja äänioikeutetut
Viron kansalaisia 1 147 000*
(*Joista venäjän kielisiä 175 500, noin 15,3%. Viron kansalaisia, jotka asuvat ulkomailla on n. 56 500. Heillä on äänioikeus vain parlamenttivaaleissa.)
Vakinaisesti Virossa asuvat muiden maiden kansalaiset ja ”muukalaiset”:
(äänioikeus Virossa vain kuntavaaleissa)
Venäjän kansalaisia 95 000
Suomalaisia 3 000
Latvialaisia 2 000
Liettualaisia 1 600
Valkovenäläisiä 1 400
Kansalaisuus tuntematon 102 000
Muut asukkaat yhteensä 207 000
_______________________________
Kaikki asukkaat yhteensä n. 1 365 000
(Lähde Viron tilastokeskus 2.10.2009)
______________________________________________
Nyrkkisääntönä Viron poliittisesta kartasta voi sanoa, että siellä missä on runsaasti venäjää äidinkielenään puhuvia ihmisiä, siellä keskustapuolue on mahtiasemassa.
Keskustan ykköskunnista merkittävimmät ovat Tallinna ja Narva, joiden asukkaista huomattava osa omistaa Venäjän passin tai muukalaispassin ja he saavat siten äänestää kuntavaaleissa, mutta eivät parlamenttivaaleissa.
Esimerkiksi Narvassa keskustapuolueen kannatus oli 76,6% ja muilla valtakunnallisilla puolueilla ei käytännössä ollut edes omaa listaa.
Kuntavaalien yksi suuri uutinen oli Viron kansanpuolueen totaalinen murskatappio. ”Rahvaliit” katosi käytännössä kokonaan maan poliittiselta kartalta. Sen kannatus hupeni liki olemattomiin: 12,4%:sta vain 1,9%:iin. Oletettavasti näistä äänistä valtaosa meni Savisaaren keskustalle.
Viron poliittinen kartta on muotoutunut vaali vaaleilta selkeämmäksi vuonna 1991 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Se alkaa olla nyt aika lailla vanhojen EU-maiden kaltainen, paitsi että noin viidesosalla vakituisista asukkaista voi sanoa olevan oma puolue aika lailla hakusessa. Tosin niin on muuallakin EU:ssa - eri syistä tosin.
Todennäköisesti ainakin kolme keskisuurta oikeistopuoluetta tulevat jossain vaiheessa vielä yhdistämään voimansa. Jos tämä Viron uusi oikeisto mielii voittaa Tallinna puolelleen, sen on luotava selkeä ohjelma venäläisvähemmistön asioiden ajamiseksi, mihin sillä ei kulttuurisista syistä johtuen taida olla vielä kapasiteettia.
Savisaaren puolueen kannatuksen kannalta on taktisesti suorastaan hyväksi se, että kansallisuuksien ja kieliryhmien vastakkainasettelu Virossa jatkuu, siten Savisaar turvaa liki ”monopoliasemansa” venäläisten ääniin. Toisaalta keskustan kasvun rajat ovat tässä asetelmassa melkein kiveen hakatut.
Eräs tie ulos tästä pattitilanteesta voisi olla se, että maahan muodostuisi uusi kielipuolue Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen tapaan. RKP:hän toimi esimerkiksi kylmän sodan aikana Suomessa merkittävässä roolissa etenkin pohjoismaisissa suhteissamme, jotka olivat pitkään Suomen keittiön ovi länsimaihin.
Tulevaisuudessa uusi Viron venäläinen kansanpuolue voisi hyvinkin nousta maan politiikassa tärkeään ja vaikuttavaan asemaan, josta hyötyisivät virolaisten lisäksi kaikki Viron naapurimaat. Rakentavan roolin omaavalla venäläisellä ”Rkp:n tyyppisellä” kansanpuolueella voisi tärkeä sillanrakentajan rooli Viron problemaattisissa idänsuhteissa.
Viron kansallisuuksien ja poliittisten valtablokkien ”sisäinen pattitilanne” ei liene Viron tulevaisuuden kannalta hedelmällistä. Lopulta ratkaisu on kaikkein eniten venäläisvähemmistön itsensä käsissä. Heidän olisi syytä ottaa lusikka kauniisti käteensä ja käyttäytyä, kuten kalustetuissa huoneissa on tapana.
Jos venäläisvähemmistöllä olisi Virossa aidosti rakentava ja lojaali asenne itsenäisen Viron puolesta, niin moni asia etelänaapurissa ja venäläisillä itsellään olisi paremmalla tolalla. Sitä odotellessa Viron politiikassa on vielä monta sisäänrakennettua dilemmaa ratkottavana.
Kuntavaalien viralliset tulokset löytyvät osoitteesta http://www.vvk.ee/
