Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 4/2004 - VIRON RIKAS KULTTUURIELÄMÄ YLLÄTTI SUURLÄHETTILÄS BLOMBERGIN

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Työssään suurlähettiläs Jaakko Blomberg on ollut tukemassa kansalaisjärjestöjen yhteistyötä Suomen ja Viron välillä. Kuvassa Ekumeenisen kirkkokeräyksen päätösjuhliin liittyen kahvitilaisuus Viron ortodoksisen kirkon metropoliitta Stefanoksen kotona syksyllä 2002. Vasemmalta Leena Lahdenperä Silja Linelta, suurlähettiläs Jaakko Blomberg, keräystoimikunnan puheenjohtaja Suvi Rihtniemi ja piispa Einar Soone Viron evl. kirkosta. 

Suomen Viron suurlähettiläs Jaakko Blomberg siirtyy eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa. Tallinnassa hän on ollut suurlähettiläänä vuodesta 2001. 

Ennen suurlähettilääksi siirtymistä hän toimi neljännesvuosisadan ulkoministeriön poliittisella osastolla. Kymmenen vuotta hän ehti olla siellä poliittisena alivaltiosihteerinä. 

Blomberg on nähnyt sisältä käsin Suomen lähihistorian jännittävimmät ajat, muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden muutoksen ja Suomen liittymisen Euroopan unioniin. 

Tallinnassa hän oli aitiopaikalla paitsi näkemässä, niin myös osaltaan vaikuttamassa Suomen ja Viron suhteiden ja yhteistyön muovautumiseen Viron liittyessä tänä vuonna Euroopan Unioniin ja Natoon.

Suurlähettiläs Blomberg on puolisonsa Ulla Blombergin kanssa tullut varsin tutuiksi henkilöiksi Virossa. Heidät on tiivisti nähty julkisuudessa sekä erilaisissa virallisissa tilaisuuksissa että kulttuuritapahtumissa. Ooppera ja teatteri on heidän Tallinnan vuosien rakas harrastus. 

Viron kieltä opiskeleva suurlähettiläs seurasi tiiviisti Baltian tapahtumia jo ennen maiden itsenäistymistä. 

Euroopan Unioni on tuonut muassaan myös uusia erimielisyyksiä 

Blombergin suurlähettiläsaikana suurin nimittäjä hänen työssään oli Viron valmistautuminen Euroopan Unionin jäsenyyteen. Toisaalta jäsenyyden toteutumisen jälkeen Suomen suurlähettilään työ on saanut uusia piirteitä, uutta selvitettävää ja neuvoteltavaa: 

– Työssäni on myös erimielisyyksien selvittelyä EU-politiikkaa tehtäessä. Haluan korostaa tätä erimielisyyttä! Molemmilla mailla on omia intressejä ja niitä käsitellään yhdessä. 

– Uusi elementti on, että ennen tärkeitä Unionin kokouksia, kolme EU:n pohjoismaata ja kolme Baltian maata kokoontuvat yhdessä käsittelemään eteen tulevia asioita, kertoo suurlähettiläs. 

Mutta tärkeimpänä asiana hän näkee, että Suomi ja Viro ovat yhdessä Unionissa samalla pohjalla kehittämässä omaa maata sekä yhteistä Unionia. Siihen liittyvä taloudellinen yhteistyö, integroituminen, lisääntyy hänen mukaansa kiihtyvällä tahdilla eikä sille ole näköpiirissä loppua. 

Mutta paitsi rahan ja työvoiman kiihtyvä liikkuminen yli lahden, on lisääntynyt myös ihmisten liikkuminen. 

Nato-Viroa ei auteta vaan rakennetaan tiivistä yhteistyötä 

Euroopan turvallisuuspolitiikka on ollut suurlähettilään työ ja harrastus. Suomi on Blombergin mukaan pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan muuttuneen Euroopan turvallisuuskysymysten ratkaisuihin kylmän sodan jälkeisenä kautena. 

Viron jäsenyyden Natossa hän näkee vahvistaneen vakautta ja turvallisuutta koko Itämeren alueella. 

Mutta samalla se on muuttanut Suomen ja Viron sotilaallisen yhteistyön luonnetta. Blomberg näkee suhteen muovautuvan samanlaiseksi kuin maallamme on Nato-Norjan kanssa: 

– Viron jäsenyys Natossa on merkinnyt sitä, että Suomen Viro- projekti on päättynyt, tai on päättymässä. Sen tilalle rakennetaan suhteet molempien maiden välillä kuten meillä on Norjan kanssa. 

– Suhteet ovat läheiset, volyymi ei suinkaan vähene, mutta luonne muuttuu. Ei enää ole apua vaan enemmänkin tiivistä yhteistyötä, korostaa Jaakko Blomberg. 

Viron kulttuurielämän rikkaus yllätti 

Virossa on myös asioita jotka yllättivät suurlähettilään hänen tullessaan asemapaikalleen: 

– Virolainen kulttuurielämä, sen rikkaus ja intensiivisyys. Sitä en tuntenut aiemmin. Se on ollut hyvin vaikuttavaa. Voin sanoa että täällä olen voinut nauttia enemmän ja laajemmin kuin konsanaan kotona kulttuurin eri muodoista, toteaa Blomberg tyytyväisenä. 

Häneen on tehnyt suuren vaikutuksen virolaisten sinnikkyys neuvostomiehityksen aikana: virolaiset kykenivät vuosikymmenet ylläpitämään oman identiteettinsä, kulttuurinsa, kielensä ja omanarvontunteensa miehittäjän painostuksen alla.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole Virossa tavoitteena 

Eräänlainen yllätys oli myös virolainen yhteiskunnallinen ajattelu. Blomberg on havainnoinut tarkasti keskustelua Virossa. Se on poikennut paljon pohjoismaisesta tavasta nähdä yhteiskunnan tehtävät. 

– Yhteiskunnalliset olot ja -ajattelu on todella yllättänyt. Virossa nähdään yhteiskunnan kehittäminen toisella tavalla kuin meillä. Se mitä meillä kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi – sellaista tavoitetta tai ihannetta ei Virossa ole. 

– Yhteiskuntaa on kehitetty lähinnä yritystoiminnan kehittämisen kautta. Valtion osuus sosiaaliturvan kehittämisessä on verraten ohutta, jos sitä vertaa Pohjoismaihin, huomioi suurlähettiläs Blomberg. 

Suomen poikien perinnettä vaalittava 

Suomen pojat ovat erityisen lähellä suurlähettilään sydäntä. 

3400 virolaisen vapaaehtoisen osallistuminen Suomen puolustamiseen Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta hänen mukaansa osoittaa kuinka luja kahden sukulaiskansan välinen side voi olla. 

Hän näkee veteraanien toimineen myös sillan rakentajina Suomen ja Viron kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Myös tulevaisuudessa heidän vaikutuksensa tulee säilymään: 

– Uskon, että Suomen poikien perinteen vaaliminen tulee jatkumaan. Toki ei niin intensiivisesti kuin nyt kun veteraanit ovat itse mukana toiminnassa. Virossa on perinteiden ja oman historian vaaliminen alkanut vaikkakin se on vielä kovin nuorta toimintaa, toteaa Blomberg. 

”Kansalaisjärjestöjen toiminta on vilkastumassa Virossa”

Suurlähettiläs Blomberg arvostaa kansalaisjärjestöjen työtä Suomen ja Viron suhteiden syventämisessä. Omassa työssään hän on kaikin puolin ollut mukana avustamassa ja tukemassa erilaisten järjestöjen yhteistyön kehittämistä. 

Virolainen kansalaisyhteiskunta on kuitenkin erilainen verrattuna Suomeen. Neuvostojärjestelmän aiheuttama kammo liittoja ja muita yhdistyksiä kohtaan elää vielä voimakkaana: 

– Viron järjestötoiminta on köyhempää kuin Suomessa, mutta toiminta on sekin koko ajan kasvussa. Viimeisen viiden vuoden aikana täällä on tapahtunut eräänlainen herääminen. On huomattu, että yhdistysten ja järjestöjen kautta voidaan vaikuttaa omiin asioihin ja viedä niitä eteenpäin kertoo suurlähettiläs. Suomi ja Viro yhdentyvät Jaakko Blombergin mukaan Suomen ja Viron väliset yhteydet ovat tällä hetkellä varmasti laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Suomi ja Viro ovat kovaa vauhtia yhdentymässä osana eurooppalaista perhettä: 

– Yhteistyötä on niin hallitusten, kansalaisyhteiskuntien kuin yksittäisten kansalaistenkin tasolla. Vanhoja ystävyyssuhteita on uudistettu ja mikä tärkeintä, paljon uusia on luotu. Suomi ja Viro ovat eurooppalaisen perheen jäseniä – silti me säilytämme sekä omat erityispiirteemme että keskinäisen erityissuhteemme. Me olemme olleet toistemme tukena hädän ja sodan hetkellä; nyt saamme kohdistaa ystävyyden voimaa rauhan työhön, korostaa suurlähettiläs Jaakko Blomberg.