|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 4/2004 - VAIKUTUKSET TALOUSELÄMÄÄN PUHUTTIVAT HELSINGI-TALLINNA EUREGIOSSA |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Yritykset, tiede, koulutus ja julkishallinto hyötyvät pääkaupunkiseutujen tiivistyvästä yhteistyöstä: Vaikutukset talouselämään puhuttivat Helsinki-Tallinna Euregion osallistujia 
Helsingin Biomedicumissa kokoontui marraskuussa 2004 Helsinki- Tallinna Euregion foorumi. Mutta mistä on kysymys kun puhujajoukkoon kuuluivat Paavo Lipponen, Viron riigikogun varapuhemies Peeter Kreitzberg ja parikymmentä huippuvaikuttajaa ja asiantuntijaa lahden molemmin puolin. Ainakin sen johtopäätöksen voi
tehdä, että julkinen valta molemmissa maissa haluaa tosissaan syventää
Suomen ja Viron pääkaupunkiseutujen välistä yhteistyötä. Teksti: Matti Niiranen Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Talven kynnyksellä Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan Biomedicumiin kokoontui merkittävä joukko Suomenlahden pohjois- ja etelärannan alueiden vaikuttajia. Alueen, jonka alueella asuu yhteensä liki 2 miljoona ihmistä. Monessa mielessä alueet muistuttavat toisiaan. Uudenmaan ja Harjumaan kartatkin näyttävät samanlaisilta – tosin peilikuvina. Yhteistyö, kauppa, matkailu ja liikenne on erittäin vilkasta. Silti on suuria erojakin. Esimerkiksi Helsinki-Uudenmaan alueen kansantuote per asukas on noin 31.000 euroa, kun se Tallinna- Harjumaan alueella on vain 5463 euroa. EU-jäsenyyden myötä Viro kuitenkin kirii
taloudellista etumatkaa Varsinaista juhlallista loppujulistusta – entisen Neuvostoliiton aikojen tapaan – ei Foorumista irronnut. Tulos oli kuitenkin sitäkin tärkeämpi. Suuri joukko vaikuttajia sai ajattelemisen aihetta teemoista, jotka käsittelivät monipuolisesti sekä Suomen että Viron pääkaupunkien että valtioiden tulevaisuutta. Pro Estonia julkaisee vain joitain hajaotteita eri puheenvuoroista. Esitykset löytyvät kokonaisuudessaan internetistä: www.euregio-heltal.org.
Esko Ollila haki oppia edistykseen Oulusta asti Ehkä laajimman, mutta myös yleisluontoisimman, esityksen piti entinen Suomen Pankin varapääjohtaja ja pitkäaikainen Viron ystävä Esko Ollila. Pääosa muista puhujista paneutui yksityiskohtaisempiin seikkoihin. Ollila oli antanut esitykselleen nimen ranskalaisen Nobelbiologi Jacques Monodin kirjan mukaan. ”Sattuma ja välttämättömyys” -teemalla hän lähestyi maidemme välisiä suhteita myös pankkimiehen näkökulmasta. Yllättäen Ollila nosti esimerkiksi Oulun seudun menestystarinan. Oulun esimerkkiä ei tosin voi Viroon kloonata, mutta oppia ja ideoita sieltä voisi saada, päätteli Ollila. Viron tulevaisuuden tutkimusinstituutin
johtaja Erik Terk oli eräs kuunnelluimmista puhujista. Hän korosti, että
Virolla on paljon annettavaa Suomelle, koska Suomelta puuttuu resursseja
kasvuun. Terk mainitsi erityisesti työvoiman ja tuotannon. – On ennustettu, että Viron EU- jäsenyydellä on merkittävä vaikutus Suomen talouteen, totesi Terk ja mainitsi esimerkkinä elintarviketeollisuuden ja palvelut. Myös IT- alalla Virossa on jo paljon sellaista tuotantoa, joka aiemmin tehtiin Suomessa. Terk huomautti myös, että virolaiset palvelualan yritykset ryhtynevät laajentamaan toimintaansa Suomessa. Tutkimusjohtaja Terk totesi myös, että virolaisten työhalukkuus korkeampien palkkojen Suomessa on kaukana siitä, että he haluaisivat muuttaa Suomeen.
Valdar Liive painotti matkailua eräänä tärkeänä sektorina Viron Elinkeinoelämän tutkimussäätiön (EAS) Helsingin toimiston johtaja Valdar Liive kertoi puheenvuorossaan laajasti maidemme välisistä taloudellisista suhteista. EAS on viime vuosina laajentanut toimintaansa ja Viron valtio on ohjannut sen käyttöön jatkuvasti lisää varoja. Liive totesi puheenvuorossaan myöskin maidemme välisen taloudellisen kuilun. Viron bruttokansantuote on 8 miljardia euroa kun vastaava luku Suomessa on 143 miljardia euroa. Virossa BKT:n kasvu on kuitenkin nopeampi: 5,1 %, Suomessa ”vain” noin 2 %. Molemmissa maissa pääkaupunkiseudut ovat varakkaimpia alueita, maansa talousvetureita. Valdar Liiven johtama EAS edistää maidemme välisiä kauppasuhteita ja toimisto tuottuottaa runsaasti taustatietoa, artikkeleita, osallistuu seminaareihin ja erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Yksi keskeisistä tehtävistä on matkailun edistäminen, mikä on sekä Tallinnan että Helsingin talousalueiden kannalta tärkeää. Liive kuvaili matkailun merkitystä kertomalla, että vuonna 2004 arvioidaan Suomesta saapuvan Viroon noin 494.000 matkailijaa, kun matkailijoita saapuu kaikkiaan noin 774.000.
Maret Maripuu hahmotteli kaksoiskaupunkia ja antoi tukea pk-yrityksille Euregion puheenjohtajana toimiva Tallinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maret Maripuu kertoi, että Tallinnan tulevaisuuden visiokonferenssissa todettiin tutkijoiden suulla, että tulevaisuudessa 10 vuoden aikajänteellä Tallinna ja Helsinki olisivat toimiva kaksoiskaupunki. Maripuu meni jopa yksityiskohtiin kaksoiskaupungin kuvailussa. – Pidemmän ajan perspektiivissä perspektiivissä nousee esiin kysymykset mm. siitä missä on yhteisen kaupungin keskus ja missä laitakaupunki. Nämä asiat varmasti herättävät yhteistä kiinnostusta. – Voimme tosiasiassa jo nyt keskustella yhteisestä infrastruktuurista, yhteisistä laivaja lentoyhteyksistä, yhteisestä joukkoliikennelipusta, yhteisestä matkailumarkkinoinnista ja tietysti yhteisestä korkeakouluja tiedetoiminnasta. Pienyritysten toiminnan edistämisessä on Maripuun mukaan toimittu aivan oikein kaksoiskaupunki- hengen periaatteiden mukaan. Tästä hän mainitsi mm. yrittäjien neuvonnan Interreg- projektin raameissa. Euregio voi kehittyä Think tank
järjestöksi, todelliseksi yhteistyön moottoriksi. Mutta tämä
mahdollisuus edellyttää asialle täyttä poliittista tukea. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) hallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi puolestaan kertoi erityisesti virolaisille kuulijoille Helsingin seudullisesta yhteistyöstä. Etenkin joukkoliikenteestä ja sen laajuudesta ja kustannuksista sekä käytössä olevasta seutulipusta. Harjun maakunnan alueellisen joukkoliikennekeskuksen projektipäällikkö Aarne Rentik kertoi vastaavasti Harjun maakunnan ja Tallinnan kaupungin suunnitelmista ja haasteista joukkoliikenteen kehittämisessä. Tallinnassa ja ympäristössä on suunnitteilla yhteiyhteinen seutulippua vastaava lippujärjestelmä. Foorumissa käsiteltiin laajasti myös työllisyyttä, korkean koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä. Sveitsin Baselista alustajaksi saapui ekonomisti Martin Eicher luennoimaan teemalla ”Basel osaavan alueen mallina”. Bengt Streiffert puolestaan kertoi Öresundin menestystarinasta.
Euregiosta hyötyvät niin yksityinen kuin julkinenkin sektori Helsinki-Tallinna Euregio aloitti toimintansa rajat ylittävänä yhteistyöverkostona vuonna 1999 ja vuonna 2003 siitä tuli samanniminen yleishyödyllinen yhdistys. Euregion pyrkimyksenä on edistää alueellista yhteistyötä sekä lisätä alueellista integrointia. Helsingin ja Tallinnan välillä käynnistynyt Euregio-yhteistyö pohjautuu poliittisen keskustelun foorumiin. Se toimii aloitteentekijänä rajat ylittäville ja alueellisille yhteistyöprojekteille. Käytännössä vaihdetaan myös kokemuksia molempien maiden pääkaupunkien ja niitä ympäröivien seutujen välillä. Euregio on kerää asiantuntemusta ja välittää tietoa sinne missä sitä tarvitaan. Toiminnasta hyötyvät niin yksityinen kuin julkinenkin sektori. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan liitto, Viron valtio sekä Harjun läänin kuntaliitto.
Yhteistyön lähtökohtana alueen talouskasvu Helsinki ja sitä ympäröivä Uusimaa ja etelämpänä Tallinna ja Harjumaa ovat hyötyneet Itämeren alueen taloudellisesta kasvusta. Alueiden sijainti Euroopan Unionin sisä- ja ulkorajan liittymäkohdassa luo hyvät näkymät tällaisen kehityksen jatkumiselle. Euregion näkemys pohjautuu juuri tuohon kasvuun ja siihen, että tasapainoinen taloudellinen kehitys näkyy ihmisten hyvinvointina ja kestävänä kehityksenä. Euregio tähdentää, että Suomenlahden ylitse käyvä toimiva yhteistyö luo hyvät edellytykset synergiaetuihin, siksi on hyödynnyttävä kummankin alueen vahvuuksia. Tavoitteena on erityisesti lisätä yhteistyötä paikallishallintojen välillä. Painopisteenä on myös yliopistojen, tutkimuslaitosten, yrityksien sekä paikallishallintojen välisen yhteistyön tukeminen. Yleissivistävien koulujen ja ammattikoulujen sekä nuoriso- ja sosiaalityön osalta halutaan myös vahvistaa yhteistyötä. Edelleen halutaan parantaa kuntien hallinnollista tehokkuutta sekä koordinoida toimia, jotka liittyvät alueellista kehitystä varten haettavaan rahoitukseen. Toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksuihin. Lisävälineitä ja palveluja haetaan erilaisista valtakunnallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta.
|
 |
umpeen. Ja mikä tärkeintä: molempien menestys on yhteinen etu. EU:ssa
olemme kuin yhtä maata. Muun muassa tämä oli teemana kun puhemies Paavo
Lipponen ja varapuhemies Peeter Kreitzberg avasivat
foorumin. 
