Henkinen pääoma, tavaramerkit ja patentit ovat sekä Suomen että Viron vahvuuksia

Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö WIPO:oon kuuluu 183 jäsenmaata, eli miltei kaikki maailman maat. WIPO suojaa maailman henkistä omaisuutta kaikkien jäsenmaidensa alueella, kertovat Päts ja Enäjärvi. Kuvamme pääjohtaja Matti Pätsin työhuoneesta Tallinnassa. Lisätietoa: www.wipo.int

Henkisen pääoman, tavaramerkkien ja patenttien suojaaminen on merkittävä kilpailuetu etenkin pienten kansojen kannalta. 

Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi ja hänen virolainen kollegansa Matti Päts ovatkin tehneet yhteistyötä jo ennen Neuvostoliiton romahtamista. 

Ja he aikovat jatkaa yhteistyötään siten, että myös Venäjän federaatio aikanaan aidosti kuuluu Euroopan henkiseen perheeseen.

TEKSTI: MATTI NIIRANEN
KUVAT: ARNO SAAR

Kun kaksi älykästä henkisen pääoman vartijoina toimivaa pääjohtajaa on haastateltavana, niin päätän ottaa miltei sihteerin tehtävän, siis kirjanpitäjän roolin. Haastattelu on haastava etenkin, kun mennään pykälien tasolle. 

Seisoskelemme edesmenneen Viron presidentti Konstantin Pätsin talon pihapiirissä – nykyisin hänen pojanpoikansa Matti Pätsin talon edustalla. Eli emme siis Kohtu 4:n kohdalla – joka on nykyinen Suomen suurlähetystö ja jossa Matin isoisä Konstantin aikanaan asui ja missä Matti syntyi. 

Monelta Viron asioiden harrastajaltakin on jäänyt huomaamatta se seikka, että Toompeanmäen asunto osoitteessa Kohtu 4, oli Konstantin Pätsin kaupunkiasunto. 

Herrojen Enäjärvi ja Päts välillä ei ole havaittavissa isoveli- pikkuvelisuhdetta. Molemmat arvostavat aidosti toisiaan. Toinen on tarvittaessa tukenut toista. Neuvottelua ei synny edes siitä, kumpi seisoo ylemmällä portaalla kun Arno Saar valokuvaa. Tällä kertaa Päts on isäntänä. 

Onko tämä henkistä pääomaa? 

Kysyn että, mikä näiden kahden Patentti- ja rekisterihallitusten merkitys on ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, onko saatu etua molemmille kansoille ja muille ja mitä? Onko suomalais-virolaisugrilainen –tietämys edistynyt? 

Keskustelu pääjohtajien välillä aiheesta alkaa. 

– Martti, me olemme saaneet niin paljon apua Suomelta, että minulla on ilo kiittää Sinua ja Suomea, sanoo Matti Päts ja ojentaa oman virastonsa uuden mainoskynän Martille. 

Samalla Päts katsoo toimittajaa aivan kuin sanoen: ”onko tämä henkistä pääomaa?” 

– Matti meidän ystävyytemme on alkanut jo kauan sitten. Virolaiset ymmärsivät mielestäni hyvin nopeasti, että osaaminen ja luovuus sekä innovaatiot ovat ne tekijät, joille kansakunnan hyvinvointi rakennetaan, kiittää Enäjärvi ja katsoo uutta kynäänsä. 

Enäjärvi toteaa myös, että ei ainoastaan taloudellinen, vaan myös henkinen ja kultturellinen, teknologinen ja sitä kautta sosiaalinen hyvinvointi ovat kaikille kansoille tärkeitä. Se pohjautuu paljolti tilastoihin, joita on nyt tehty siitä mitkä valtiot tulevat tulevaisuudessa pärjäämään, mitkä maat ja kenen yritykset. 

– Ja lähtökohtana on yleensä se, että jos ei omista öljylähteitä, kultakaivoksia tai timanttiesiintymiä, niin menestys on rakennettava osaamiselle ja luovuudelle ja innovaatiolle, summaa Enäjärvi. 

Jatkamme matkaa Viron kansallispyhättöön 

Emme jää Pätsin suvun pihalle, vaan jatkamme matkaa kävellen kirpakassa, aurinkoisessa talvisäässä kohti Metsäkalmistoa – Viron ”hietaniemen hautausmaata”. Nousemme Viron ”mannerheimin” (Pätsien) hauta- alueelle ja jatkamme keskustelua. Hiljennymme myös. 

Matti Päts Viron ”hietaniemesssä”, Metsäkalmistossa, isoisänsä presidentti Konstantin Pätsin haudalla

Alas kummulta tullessamme ohitamme kunnioittaen myös esimerkiksi Lydia Koidulan ja Georg Otsin muistopaadet. Henkistä omaisuutta. 

– Viron patenttivirasto, henkisen omaisuuden virasto, on tehnyt ensiarvoisen tärkeää työtä, koska silloin kun Viro sai takaisin itsenäisyytensä niin lähtökohta oli hallinnollisesti lähes nollapisteessä. Kaikki oli hoidettu Moskovasta käsin. Pohjoismaat auttoivat Baltian maita kehittymään näiden arvojen korostamisessa, pohtii Martti Enäjärvi. 

– Työnjaon mukaan Suomi keskittyi naapurimaansa ja veljeskansansa Viron auttamiseen. Siitä lähtien meillä on ollut saumaton yhteistyö ammattiasioissa ja olemme sitten usein laajentaneet keskustelujamme eurooppalaiseen ja globaaliin yhteisöön. Kas henkinen omaisuus ei tunnusta valtakuntien rajoja, eivät keksinnöt, eivät taiteet, eivät tieteet, eivätkä tavaramerkit, jatkaa Enäjärvi. 

– Ja globalisaation myötä henkisen omaisuuden arvo ja merkitys ovat erään kansainvälisen arvion mukaan lähiaikoina 50 %:a maailmankaupan arvosta ja samalla toisen 50 %:a muodostavat tavarat ja palvelut yhteensä ja niidenkin tuottamiseen tarvitaan henkistä pääomaa, jatkaa Enäjärvi. 

Enäjärvi pohdiskelee, että ”pikkuhiljaa” poliittiset johtajat kautta maailman ovat havahtuneet huomaamaan miten suuri henkisen pääoman merkitys on kansakuntien, yritysten ja sitä kautta yksityisten ihmisten elämässä. 

Viron PRH ei hoida yhdistysrekisteröintiä 

Eräs perusero Suomen ja Viron patentti- ja rekisteriviranomaisten välillä on se, että rekisteröidyt yhdistykset eivät kuuluu Matti Pätsin viraston toimialaan. 

– Muita eroja ei oikeastaan ole, toteaa Päts. 

– Meille kuuluu myös yrityssektori, siis yhtiöt ja niihin liittyvät yrityskiinnitykset, säätiöt, yhdistykset ja myöskin muita tämän luonteisia tehtäviä, joita Suomen hallitus ja eduskunta on meille siirtänyt viime vuosina, kommentoi Enäjärvi. 

– Ja Virossa keskitymme nimenomaan henkiseen omaisuuteen ja teollisuuden oikeuksiin Ja se on eittämättä hyvin tärkeä ja keskeinen aihe, alleviivaa Päts. 

Suomi on yhdistysten luvattu maa, jonka yhdistyksissä lienee jäseniä noin 15,2 miljoonaa, Virossa tämän puolen siis hoitaa sitten joku toinen viranomainen kuin PRH? 

– Näin on. Yhdistyksistä vastaa oikeuslaitos, toteaa Päts. 

– Suomessa kaupparekisterissä on noin puoli miljoonaa yritystä ja lisäksi PRH:ssa ovat rekisteröityinä yhdistykset. Meillä PRH:ssa on kaupparekisteri, mutta Viron virastossa sitä ei ole, vastaa Enäjärvi. 

Enäjärvi huomauttaa, että Suomessa tekijänoikeudet kuuluvat opetusministeriölle ja Virossa tekijänoikeudet kuuluvat kulttuuriministerille. 

Henkinen pääoma huimassa kasvussa esim. Virossa ja Puolassa 

Sekä Päts että Enäjärvi sanovat yhteen ääneen, että niin kutsutun henkisen pääoman osuus on valtavassa kasvussa esimerkiksi Virossa ja Puolassa, vuosikasvun vauhti on miltei 50 %. 

– Täytyy aina kuitenkin muistaa, että taloudellinen elintaso on vain yksi niistä mittareista, joita käytetään, eikä elintaso merkitse kaikkea ihmiselämässä. Ennen sotia Viron elintaso oli sama kuin Suomen tai ehkä hieman korkeampikin, sanoo Enäjärvi Pätsiä katsoen. 

Päts muistelee, että Viron aineellinen elintaso oli ennen sotia hieman alhaisempi kuin Suomessa. 

– Metsäteollisuus on aina ollut Suomessa huomattavasti vankempi. Vaikka tänä päivänä Viron alueesta myös on jo lähes puolet metsää, jatkaa Päts. 

– Minä ihailen sitä, miten nopeasti Viro ja virolaiset ovat omaksuneet tämän kansainvälisyyden ja it-teknologian. Kävin silloisen pääministeri Siim Kallaksen johdolla tutustumassa Viron hallitustyöskentelyyn. Se oli ainoa hallitus maailmassa, joka työskenteli siten, että heillä oli tietokoneet edessään, kun päätöksiä muotoiltiin, jatkaa Enäjärvi. 

Virossa ennen PRH kuin Suomessa, jossa senaatti hoiti… 

Seuraavaksi käymme keskustelemaan pääjohtajien Enäjärvi ja Päts edustamien virastojen historiasta. 

Päts kertoo pilke silmissään: 

– Kyllä kai meillä oli jonkin verran perinteitä kaksikymmentä- ja kolmekymmentä luvuilta, koska Viron patenttivirasto on perustettu 23. päivänä toukokuuta 1919. Virasto perustettiin ”teollisuus- ja talousministeriön” asetuksella, sanoo Päts ja katsoo Enäjärveä: 

Suomessa kyseinen virasto perustettiin vuonna 1942. 

– Tuota, mutta se on muuten mainiota, että Suomen ensimmäinen patenttivirasto oli Suomen senaatti. Suomen senaatti myönsi v. 1842 alkaen patentit. Talousosasto, muistuttaa Enäjärvi. 

Silloinen pääministerin kansliako? 

– Ja siellä oli manufaktuurijohtokunta, joka esitteli asiat senaatille. Oikeastaan PRH katsoo juurensa alkavan sieltä. Mutta se on totta mitä Matti (Päts) sanoo, että vasta vuonna 1942 kauppa- ja teollisuusministeriöstä Suomessa erotettiin kaksi suurinta osastoa ja niistä tehtiin PRH. 

Suomen Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin 2. maailmansodan aikana. Suomessa ei oltu ennen sitä aikaisemmin 25:een vuoteen perustettu yhtään keskusvirastoa, eikä sen jälkeen noin 20 vuoteen. Esimerkiksi sosiaalihallitus ja muut perustettiin paljon myöhemmin. 

Keskustelussa tulee myös ilmi se, että kun Saksan hallitus kuuli suomalaisten toimista oman patenttiviraston perustamisesta, niin Saksan hallitus lähetti Suomen, Norjan ja Tanskan Tanskan hallituksille kirjeen ja virallisen ehdotuksen siitä, että näiden maiden patenttivirastot yhdistettäisiin. 

Norjan ja Tanskan hallitukset vastasivat miehitettyinä maina, että ”kyllä”. Mutta Suomen hallitus sanoi, ettei tule kuuloonkaan. 

– Se osoittaa kuinka kauan saksalaiset ovat ymmärtäneet henkisen omaisuuden merkityksen. Tästä alkuperäinen dokumentaatio on meidän virastossamme, toteaa Enäjärvi. 

Suomi ja Viro – kummalla vanhempi tavaramerkki? 

Sekä Suomen että Viron ”PRH:t” hoitavat patentteja ja tavaramerkkejä. Mutta kummalla virastolla on vanhempi tavaramerkki rekistereissään? Suomella on vanhimpana listassaan Kis-Kis -karkkimerkki 

– Luulen, että lait ovat vanhemmat Suomessa, arvioi Päts. 

– Lait ovat meillä vanhemmat, ne ovat Ruotsin vallan perua. Se johtuu historiasta. Suomi sai pitää Ruotsin vallan lainsäädäntönsä silloin kun olimme Venäjän vallan alla, sanoo Enäjärvi. 

Enäjärvi haluaa vielä alleviivata, että ensimmäinen patenttilaki on kotoisin Venetsiasta vuodelta 1474. Venetsian hallitus järjestää nykyisin vuosittain suuret Venetsia-juhlat sen takia, että Venetsian kaupunkivaltio oli ensimmäinen, joka sääti patenttilain. 

– Niin on, päättää Päts. 

Matka jatkuu. Matti Päts ottaa vielä puheeksi sen, että molemmilla veljeskansoilla on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Toimittaja huomauttaa, että molemmilla mailla on väkilukuun suhteutettuna kyseinen raja on yhtä pitkä. 

– Yhteinen raja Venäjän kanssa on niin meillä kuin suomalaisillakin pitkä. Meidän rajamme on tosin lyhyempi. Mutta ”ikävällä” tavalla Suomen kautta ei kulje maanteitä Venäjältä Eurooppaan, mutta meidän kauttamme niitä kulkee, sanoo Päts. 

– Se on eräs syy siihen että, kohtalomme ovat olleet erilaiset. Se on osa kohtaloitamme, mutta ei luonnollisesti koko syy lopputulokseen. Viron kautta pääsee Venäjältä Eurooppaan helposti maanteitse, Suomen kautta ei ollenkaan, meri tulee vastaan, Päts jatkaa. 

Enäjärvi toteaa tässä vaiheessa, että suomalaisilla ja virolaisilla on eräs muukin yhdistävätekijä: kauppa Venäjän kanssa. 

– Suomella on yhteistyösopimus Venäjän kanssa henkisen omaisuuden alueella. Venäjä on tärkeä kauppakumppani, sillä Venäjä on nykyisin Suomen suurin kauppakumppani. 

– Mutta en näe mitään ristiriitaa siinä, että meillä on erinomaiset suhteet veljeskansaamme Viroon ja lämpimät suhteet Venäjään. Kyllä pitkän päälle ja lyhyemmälläkin tähtäimellä, sekä Länsi-Euroopan että Venäjän on tultava toimeen keskenään. Naapurimaamme Venäjä muodostaa valtavan tärkeä kauppakumppanin Euroopalle, sanoo Enäjärvi.

– Ja lähtökohtana on yleensä se, että jos ei omista öljylähteitä, kultakaivoksia tai timanttiesiintymiä, niin tulevaisuus on rakennettava osaamiselle ja luovuudelle ja innovaatioille, summaa Enäjärvi. Kuvamme Matti Päts sanoo samaa.

Martti Enäjärvi jatkaa EU:n yhdenmukaistamisviraston johdossa:

Vanhatkin suomalaiset ja virolaiset tavaramerkit voivat yllättäen joutua EU:ssa kyseenalaiseksi. 

EU:n yhdenmukaistamisviraston (OHIM) johtokunnan puheenjohtaja Martti Enäjärvi ajaakin tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa tietojärjestelmää unionin ja kansallisten patentti- ja rekisteriviranomaisten välille. 

OHIM:n johtoon Enäjärveä jatkokaudelle valittaessa kannatti eturivissä Viro.

TEKSTI: MATTI NIIRANEN

Euroopan unionin yhdenmukaistamisvirasto (OHIM) voi myöntää samalle tavaramerkille oikeudet vaikkapa japanilaisyritykselle. Parempi tietojärjestelmä parantaisi Enäjärven mukaan erityisesti pienten eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan. 

Espanjan Alicantessa päämajaansa pitävä Euroopan yhdenmukaistamisvirasto (OHIM) on yksi EU:n suurimmista Brysselin ulkopuolisista virastoista. OHIM:ssa on työntekijöitä noin 700. Luku kuvastaa viraston merkitystä ja toiminnan laajuutta. 

Yhdellä OHIM:lle osoitetulla hakemuksella voi saada tavaramerkki- tai mallisuojan koko yhteisön alueelle. Tämä suoja myös lakkaa samalla kertaa koko yhteisössä. Ei siis ihme, että unionin jäsenmaiden kansalliset patentti- ja rekisterivirastot ovat innolla mukana OHIM:n toiminnassa. Edut ja riskit oman maan innovaatioille ovat suuret. 

Virastoon saapui yksistään viime vuonna noin 60 000 tavaramerkkihakemusta, malleja suunnilleen sama määrä. OHIM on rekisteröinyt yhteisön tavaramerkkejä vuodesta 1996 alkaen. Yhteisömallien rekisteröinti alkoi vuonna 2003. 

Suomen patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) saapui viime vuonna yhteensä noin 7700 tavaramerkkihakemusta. Tutkimustuloksia PRH:sta lähetettiin peräti noin 80 000 kappaletta. 

PRH:n henkilökunnasta on suoranaisesti kansainvälisissä toiminnoissa mukana noin viitisenkymmentä henkilöä. Lisäksi esimerkiksi patenttipuolella PRH:ssa tekee kansainvälistä työtä noin 100 tutkijaa ja lisää on tulossa kansainvälisten patenttihakemuksien määrän kasvaessa. 

Martti Enäjärvi jatkaa OHIM:n johdossa 

PRH:n ja sen virolaisen veljesviraston työt ovat kansainvälistynyt entisestään EU-jäsenyyden ja globalisaation myötä. Suomi on liittynyt useisiin alan sopimuksiin ja järjestöihin. Esimerkiksi kaupparekisteriasioissa etenkin eurooppalainen yhteistyö on lisääntynyt. 

YK:n erityisjärjestö WIPO:n tehtävänä on edistää maailman henkisen omaisuuden suojaamista maailmanlaajuisesti ja hallinnoida alan sopimuksia. Jäsenvaltioita on 183 ja erillisunioneja 21. PRH on mukana jatkuvasti WIPO:n eri teollisoikeuden alojen kokouksissa. 

Lisäksi oman lukunsa muodostaa myös 31 jäsenmaan eurooppalainen EPO. 

EU:n tasolla keskeinen järjestö ja järjestelmä on siis OHIM. Tämän Euroopan yhdenmukaistamisviraston johtokunnan puheenjohtajana toimii PRH:n pääjohtaja Martti Enäjärvi. Tehtäväänsä Enäjärvi valittiin yksimielisesti ensimmäiselle kaudelle, toiselle kaudelle hänet valittiin myöskin yksimielisesti vuoden 2005 lopussa. 

Enäjärvi kuvailee kansainvälisen yhteistyön merkitystä sillä, että tavaramerkkeihin, malleihin ja henkiseen omaisuuteen kuuluvasta lainsäädännöstä suurin osa on sovittu kansainvälisissä diplomaattikokouksissa. 

PK-yritysten oikeuksien puolustaminen kannusti OHIM:n ykköstehtävään 

Lukuisat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät aina tunne tavaramerkkien arvoa ja merkitystä. Puhuttakaan siitä, että OHIM olisi organisaationa niille tuttu. PRH onkin aloittamassa yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjaa, jossa korostetaan tavaramerkkien, patenttien ja mallioikeuksien tärkeyttä. 

Mikä merkitys EU:n yhdenmukaistamisvirastolla on suomalaiselle pienelle tai keskisuurelle yritykselle? 

– OHIM myöntää mallioikeussuojan ja tavaramerkin. Meillä on tällä hetkellä kolme järjestelmää. Kansallinen, eurooppalainen ja YK:n järjestelmä, aloittaa Enäjärvi vastaamisen. 

– PRH tekee asiakkaalle selväksi mitä eroja järjestelmissä on ja mitä niistä kannattaa käyttää. OHIM on kovin suosittu varsinkin japanilaisten ja amerikkalaisten asiakkaiden keskuudessa. Järjestelmässä on kuitenkin saumakohtia, joita käymme läpi seuraavissa johtokunnan kokouksissa. 

Enäjärvi haluaa kiinnittää erityishuomion siihen, että OHIM ei varsinaisesti tutki tavaramerkkejä, eikä malleja. 

– Se saattaa viedä nimenomaan pieniltä yrityksiltä heidän kymmeniä vuosia voimassa olleen tavaramerkin tilanteeseen, jossa sitä on puolustettava oikeudessa. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia. 

– Järjestelmien harmonisointi oli yksi syy siihen, miksi suostuin OHIM:n johtokunnan puheenjohtajaksi, toteaa pääjohtaja. 

Enäjärvi muistuttaa, että OHIM:lla on täysi toimivalta Suomessa. 

– Sillä on rinnakkainen toimivalta Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa omalla toiminta- alueellaan. Korostan, että tavaramerkki on pk-yrittäjällekin tärkeä. Joillekin elintärkeä, joillekin vähemmän tärkeä, mutta kaikille jollain lailla tärkeä. Siksi on tärkeää, että OHIM:n tulee yrittäjille tutummaksi, hän alleviivaa. 

”On löydettävä järjestelmä, jossa pienten yrittäjien oikeuksia voidaan suojella” 

Pääjohtaja Martti Enäjärvi sanoo leikillisesti, että tavaramerkki on ”aika jännä juttu” sen johdosta, että se voi olla voimassa vaikka tuhat vuotta. Se tulee vain uusia kymmenen vuoden välein. Tekijänoikeuksilla ja patenteilla sitä vastoin voimassaoloaika on rajoitettu. 

– Kansallinen tavaramerkki on myös este OHIM:ssa. Ongelma on se, että OHIM ei tiedä kansallisista tavaramerkeistä, kun se ei tutki niitä. Nyt on se vaara, että OHIM myöntää vanhoja eurooppalaisia pienten yritysten tavaramerkkejä japanilaisille ja amerikkalaisille, sanoo Enäjärvi miltei tuohtuneena. 

Ongelmat voidaan ehkä ohittaa ns. väitemenettelyllä. Ellei sitä ajoissa tee, niin voi joutua ajamaan asiaansa viime kädessä Luxembourgin tuomioistuimessa, mikä on varsin kallista. 

– Alicanten tietojärjestelmää on kehitettävä siten, että esimerkiksi täältä PRH:sta voidaan tarkkaan seurata niitä hakemuksia joita OHIM:iin tulee, linjaa Enäjärvi. 

Yhteistyötä pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän kanssa 

WIPO ja OHIM eivät ole ainoita patentti- ja rekisterihallituksen kansainvälisiä kumppaneita. Esimerkiksi pohjoismaisten patenttivirastojen pääjohtajat kokontuvat säännöllisin väliajoin, viime vuonna kaksi kertaa. Lisäksi kokouksia ja yhteyksiä pitävät eri työryhmät. 

Pääjohtaja Enäjärvellä on henkilökohtaiset hyvät suhteet myös Viroon. Siellä hänellä on kollegana vanha tuttu ja ystävä Matti Päts. Suomen aloitteesta onkin alkanut Pohjoismaiden ja Baltian maiden patenttivirastojen pääjohtajien yhteistapaamiset, jotka ovat tärkeitä keskustelufoorumeita laajentuvassa Euroopassa. 

Lähennetty on myös Venäjää. Enäjärvi allekirjoitti vuonna 1994 silloisen Pietarin apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Putinin kanssa lähialueyhteistyösopimuksen henkisen omaisuuden alueella.

 [Sivun alkuun] [Etusivulle]