Muutama sana kansankalenterista

Virossa kansaperinnettä on koottuna kansankalenteriin (Rahvakalender). Ennen vanhaan, vielä painettujen kalentereiden (v.1731 ilmestyi ensimmäinen painettu kalenteri Virossa) jälkeenkin, säilyi suullisena perimätietona Virossa kansankalenteri. 

Kalenterin keskiössä oli aurinko ja päivänpituus, sekä muutokset vuorokausirytmissä, joilla oli suoraa vaikutusta maanviljelykseen ja karjankasvatukseen. Kansankalenteri ei suinkaan ollut tarkka vaan suurpiirteinen.

TEKSTI JA KUVAT: ARI SIRVIÖ

Koska juhla- ja merkkipäivät olivat erityisiä päiviä, niitä ei sotkettu arkipäiviin vaan lisättiin omina päivinä kalenteriin. Näin viikosta tuli välillä jopa yhdeksän päivän mittainen! Elämänrytmi ei ollut niin päivälleen tarkkaa ja juhlia vietettiin useita päiviä että hitaammatkin pääsivät mukaan… Merkkipäiviä oli runsaasti, mutta vain tärkeimpiä käytettiin laskennan perustana. Tärkeisiin päiviin kuului alueellisesti erilaisia tapoja, joilla päivän merkitystä korostettiin. 

Kalenterissa käytettiin juhlia määräämään vuoden rytmi. Eroja oli alueittain laskentatavassa. Esimerkiksi Haljassa räknättiin seuraavasti: ”Joulusta on kuusi viikkoa kynttelliin (Kynttiläpäivä), seitsemän sikkuun (sikojen ulospäästäminen), jyristä (Yrjö/p. Georgius) yhdeksän jussiin (juhannus/p. Johannes Kastaja), jussista viisi jaappiin (Jaakob), jaappista yhdeksän mikkelliin (arkkienkeli Mikael), mikkelistä kuusi marttiin (pyhä Martinius), martista kuusi jouluun.” 

Kristinuskon myötä muuttui osa kansankalenterin juhlapäivien nimistä tai niille annettiin uusi, kristillinen, sisältö. Mutta maatyöhön liittyvät päivät kuten kyntö-, karjanlasku- ja markkinapäivät säilyttivät vankkana paikkansa ja sisältönsä. 

Muutamia poimintoja kansankalenterista: 

(Suluissa kuukauden nimet kansankalenterin mukaan ja paikkakunta, josta sanonta on peräisin) 

Jaanuar (Näärikuu) Tammikuu 

14. Taliharjapäev 
Talven harjapäivä 

Talven harjapäivä murtaa talven seljän (Märjamaa) 

17. Tõnisepäev 
Tonin/Antoniuksen päivä 

Tonin päivänä annetaan kotieläinten haistella kaikkea uutta, niin Antonius siunaa eläimet (Ambla) 

Veebruar (Küünlakuu) Helmikuu 

2. Küünlapäev 
Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivänä ei emäntä anna tytärten tehdä mitään. Jos jotain tekee, niin vain omia kapiotaan, kuten sukkia, kintaita tms. (Türi) 

22. Peetripäev 
Pietarin päivä 

Pietarina viskataan kuuma kivi mereen – rupeaa meri syömään jäätä altapäin (Ridala) 

Tiistai, seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä – Vastlapäev 
Laskiainen 

Jos päivän mentyä mailleen on tyttäriä vielä mäen laskussa, niin on varmaa että heillä hiukset säilyvät sileinä ja pitkinä ja pellavat kasvavat pitkää liinaa… (Hiidenmaa) 

Päivä jälkeen laskiaisen 
tuhkapäivä 

Tuhkapäivänä pitää sioille sirotella silmiin tuhkaa etteivät näe viljapeltoon mennä (Vatseliina) 

Aprill (Jürikuu) Huhtikuu 

1. Karjalaskepäev 
Karjan laidunkauden avaus 

Karjapaimenen tulee ensimmäisen päivän jälkeen tuoda karjapiiska tupaa pöydän ylle – näin karjaa pysyy koossa koko laidunkauden. (Pärnu- Jaagupi) 

14. Künnipäev 
Kyntöpäivä 

Kun kyntäjä tulee ensi kynnöltä tupaan tulee hänet vedellä kastaa ja kovaksi keitetty muna tarjota (Häädemeeste) 

Reede enne lihavõtteid – Suur reede 
Perjantai ennen pääsiäistä – Suuri (pitkä) perjantai 

Suuri perjantai on niin suuri pyhä ettei lapsikaan pihalle juoksemaan lasketa (Mustjala) 

Munapüha, Ülestõusmisepüha
Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen 

Pääsiäinen on riemun pyhäpäivä, silloin riemuitaan, syödään ja juodaan niin paljon kun halutaan (Lüganuse) 

23. Jüripäev 
Yrjön/P. Georgiuksen päivä 

Lapsia kiellettiin metsässä puunoksia taittamasta – näin karjan jalat säilyivät vuoden terveinä (Noarootsi) 

Mai (Lehekuu) Toukokuu 

1. Volbripäev 
Valpuri/Vappu 

Herneet pitää valpurina maahan panna. Niin ne kasvavat hyvin eivätkä käärmeet niitä syö (Väike- Maarja) 

9. Nigulapäev 
Nikolain päivä 

Nikolaina tulee kevään sipulit maahan panna. Eivät pitkää putkea puske vaan makoisaa sipulaa (Häädemeeste) 

Suviste/kasepüha/nelipüha 
helluntai 

Pojat tekevät kylän keinut valmiiksi helluntaiksi. Tytöt uurastajat sitten palkitsevat: tuodaan maitoa ja voita sekä munaa. Niistä tytöt kiikun alla herkut keittävät. (Harju-Jaani) 

Juuni (Jaanikuu) Kesäkuu 

24. Jaanipäev 
Juhannus 

Juhat ja Johannekset, jotka juhannuskokoilta myöhään makuulle tulivat saivat tuta aamulla taikaa. 

Joko sänkyyn köytettyinä tai kahleisiin pantuna. Yleensä lypsypiiat asian hoitivat. (Tarvastu) 

27. Seitsmemagajapäev 
Seitsemän maakaajan päivä 

Seitsemän ihmistä oli matkalla kirkkoon. Paljain jaloin kesällä oltiin. Heinäladolla kirkon likellä piti kengät panna – vaan maattiin seitsemän päivää. Jäi kirkkoon menemättä. (Hanila) 

Juuli (Heinakuu) Heinäkuu 

2. Heinamaarjapäev 
Heinä-Marian päivä 

Heinämaariassa tulee vuodet vihdat tehdä. Sen jälkeen vain kelvottomia sidotaan (Martna) 

10. Seitsevennapäev 
Seitsemän veljeksen päivä 

Jos Seitsemän veljeksen päivänä sataa, niin sataa vielä seitsemän viikkoa. Mutta niin kauan kuin päivä paistaa ja mies hevosen selkään voi nousta on heinäkin korjattavissa (Põltsamaa) 

13. Maretapäev /Karusepäev 
Karvapäivä 

Karvapäivänä saa jo hätäleipää: jos vanhat viljat syöty uutta voi hakea pellosta (Käina) 

25. Jakobipäev 
Jaakon päivä 

Vanha peruna pitää olla soppalusikassa ja uudet pellossa keittämistä odottamassa (Mustjala) 

26. Annepäev 
Annen päivä/ Antamisen päivä 

Kun annenpäivänä kerjätään anna silloin villoja palkaksi. Silloin lampaat paksun villan kasvattavat ja liukolangan tuottavat (Räpinä) 

29. Olevipäev 
Olavin päivä 

Tapetaan lammas pitopöytään. Jos ei muuta ole niin vaikka kukko. Mutta liha piti keittämän ja ahnaasti syömän. Muutoin ei onnea taloon tullut (Kärla) 

August (Lõikuskuu) Elokuu 

10. Lauritsapäev 
Laurin päivä 

Laurin päivänä pitää laiskallakin miehellä siemenvilja aitassa olla (Rakvere) 

24. Pärtlipäev 
Pärttylin päivä 

Pärttylinpäivästä omenat on syötäviä, ehkä jo varemmin, mutta jos ennen pärttyliä omenaa söi, mätäni koko sato (Viljandi) 

September (Mihklikuu) Syyskuu 

8. Ussimaarjapäev 
Käärme-Marjan päivä 

Käärme-Marjan päivästä katoavat käärmeet, kärpäset ja itikat. Käärmeen suu suljetaan (Rapla) 

29. Mihklipäev 
Mikkelin päivä 

Mikkelin päivästä saivat rengit ja piiat vapaan ja uudet kontrahdit tehdä. Paimenet vapaalle ja kouluun laskettiin. Muut kotiin marjoja säilömään (Tarvastu) 

Oktoober (Viinakuu) Lokakuu 

28. Simunapäev 
Simunan päivä 

Simunan päivästä kansa kertoo: Simmu tekee sillat soiden päälle ja matalat vedet kantaviksi. (Rõngu) 

November (Talvekuu) Marraskuu 

2. Hingedepäev 
Henkien/ vainajienpäivä 

Vainajien päivän illalla viedään aitan katolle liha, rahkaa ja muuta hyvää syötävää. Näin kuolleet sukulaiset saavat syödäkseen. Jos ei ruokaa vie kuuluu vainajien itku monta kautta. (Palamuse) 

10. Mardipäev 
Martin päivä 

Martti tuo kylmän – Katri sen sitten sulattaa (Pühalepa) 

25. Kadripäev 
Katrin päivä 

Katri on karjan suojelija. Katrin päivän iltana ei töitä tehdä ettei karjaonni katoa (Kadrina) 

Detsember (Jõulukuu) Joulukuu 

21. Toomapäev 
Tuomaan päivä 

Kun Tuomaan päivänä tuiskuttaa, niin tulee kevät varhain (Emmaste) 

25.–26. Jõulupühad 
Joulunpyhät 

Jos ennen joulua on kovat pakkaset tulee lämmin kevät varhain. (Emmaste) 

Joka ei jouluna ruokaa kulkijalle annan ei satoa syksyllä laariin kanna (Leisi)

Yhteisiä merkkipäiviä Suomen ja Viron historiasta

7.1.1922 Eino Leinolta kirje presidentti Ståhlbergille: Leino halusi saada Viron kansalaisuuden 

12.1.1919 Pohjanpoikien yksikkö Suomesta Viron vapaussotaan 

9.2.1903 perustettiin Helsingi Eesti Heategev Selts 

24.2.1886 Jakob Hurt väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 

20.3.1921 Helsingissä perustettiin Eesti-Soome uliõpilasklubi, joka vuodesta 1923 lähtien toimi nimellä Akadeemiline Hõimuklubi 

23.3.1919 jäänmurtaja Väinämöinen toi suomalaisia vapaaehtoisia Virosta kotiin 

10.4.1912 perustettiin Helsingi Eesti Haridusselts 

13.4.1918 Viron ensimmäisen väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Jüri Vilms tapettiin Suomessa 

1.6.1919 Suomen kieltolaki astui voimaan, salaviinan tuonti Virosta alkoi

7.6.1920 Suomi tunnusti Viron de jure 

11.6.1919 1500 suomalaista opettajaa matkusti päiväretkelle Tallinnaan jäämurtaja Väinämöisellä 

18.–20.6.1869 Professori J. R. Aspelin ja rehtori C. G. Swan laulujuhlilla Tartossa 

20.–22.6.1921 ensimmäinen suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi

24.6.1844 Elias Lönnrot lähti Viroon keräämään kansanperinnettä ja opiskelemaan kieltä 

5.7.1847 J. V. Snellman matkusti Viron halki 

7.7.1965 avattiin uudelleen Helsinki–Tallinna merilinja. M/S Vanemuine 

4.8.1933 Paavo Hynnisestä Suomen suurlähettiläs Viroon (1933–1940) 

8.8.1919 Suomi tunnusti Viron de facto 

28.8.1913 Suomalaisten Wivi Lönnin ja Armas Lindgrenin suunnitteleman Estonia-teatterin avajaiset 

9.9.1904 Hella Murrik-Wuolijoki aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 

1.10.1803 viron ja suomen kielen lehtoraatti Tarton yliopistoon 

9.10.1920 Oskar Kallas Viron suurlähettilääksi Suomeen (1920–1922) 

17.10.1920 ensimmäinen Suomi–Viro jalkapallomaaottelu, Suomi voitti 

3.11.1933 Viron suurlähetystö otti käyttöön uuden rakennuksensa Helsingissä (arkkitehti Konstantin Bölau) 

11.11.1934 Viron vapaussoturien, vapsien johtaja Artur Sirk pakeni Tallinnan keskusvankilasta ja edelleen Suomeen 

10.12.1918 Viron sai ensimmäisen ulkomaanlainansa, 20 milj. markkaa Suomelta 

30.12.1918 ensimmäinen komppania suomalaisia vapaaehtoisia saapui Tallinnaan 

Lähde Suomen Viro-yhdistysten liitto (SVYL)

 [Sivun alkuun] [Etusivulle]