|
||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2006 - KARPELA HALUAA LISÄTÄ KULTTUURIVIENTIÄ |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
"Kulttuurisuhteet ovat läheiset ja lämpimät" Karpela
haluaa lisätä kulttuurivientiä Suomen ja Viron välillä Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) haluaa lisätä kulttuurivientiä Suomen ja Viron välillä. – Kulttuurivienti tuo tuloja ja työpaikkoja. Suomi ja Viro ovat toisilleen luontevia viennin kohteita, sanoo Karpela. Kulttuuriministerin mukaan esimerkiksi muotoilu on ala, jossa yhteistyötä voidaan syventää, Karpela sanoo Pro Estonian haastattelussa. HAASTATTELU: MATTI NIIRANEN Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Suomen ja Viron välisen kulttuurisopimuksen solmimisesta. Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) luonnehtii maiden nykyisiä kulttuurisuhteita ”läheisiksi ja lämpimiksi”. Toiminta on vakiintunut ihmisten ja organisaatioiden jokapäiväiseksi kanssakäymiseksi, kun maat ovat sekä kielellisesti että maantieteellisesti lähellä toisiaan. – On todettava, että Viro panostaa kulttuuriin erittäin paljon. Viimeisimpiä esimerkkejä tästä ovat Estonia-teatterin remontti ja nykytaiteen museo KUMU. Maan EU-jäsenyys on osaltaan avannut tähän uusia mahdollisuuksia, toteaa Karpela Pro Estonialle myöntämässään haastattelussa. – Suomi ja Viro ovat mukana useissa EU:n monenkeskisen kulttuuriyhteistyön ohjelmissa. Uskon, että tulevaisuudessa juuri ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen on haaste alan toimijoille. Yhteistyötä kaikilla saroilla Kulttuuriministeri iloitsee siitä, että suomalaiset ja virolaiset ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä kaikilla kulttuurin saroilla. Lista on pitkä: – Suuri yhteinen tapahtuma on tanssi- ja laulujuhlat. Suomessa on julkaistu yhä enemmän myös virolaista kulttuuria ja identiteettiä käsittelevää kirjallisuutta. Merkittävää on niin ikään yhteistyö arkkitehtuurin ja taiteen aloilla. Esimerkiksi Taidekeskus Retretin johtajana toimii virolainen Anu Liivak. Jaakko Ryhänen puolestaan opettaa laulua Viron Musiikkiakatemiassa. Suomessa vierailee myös säännöllisesti virolaisia kapellimestareita johtamassa meikäläisiä orkestereita, Karpela listaa. Kulttuuriministeri on erityisen tyytyväinen maiden vilkkaaseen kanssakäymiseen elokuvabisneksessä, varsinkin lapsille suunnattujen elokuvien osalta. – Suosittu lastenelokuva Pelikaanimies dubattiin ensimmäisenä suomalaisena elokuvana kokonaan vironkieliseksi paikallisten näyttelijöiden äänillä. Ennen Pelikaanimiestä Virossa ovat kiertäneet menestyksekkäästi lastenelokuvat Rölli ja metsänhenki sekä Heinähattu ja vilttitossu. Viron Pimeiden öiden -festivaaleilla on myös melkein aina esitetty suomalaisia lastenelokuvia. Kulttuurivienti myös silta valtioiden välillä Karpela alleviivaa Pro Estonialle haluavansa ministerinä lisätä kulttuurivientiä Suomen ja Viron välillä. Yhä suurempi osa valtioiden välisestä kaupasta on palvelukauppaa, josta kulttuuri- ja audiovisuaaliset palvelut muodostavat merkittävän osan. Taloudellisesti kulttuurivienti on kuin mitä tahansa vientiä; se tuo vientituloja ja luo työpaikkoja, Karpela muistuttaa. – Muotoilu on yksi ala, jossa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Suomalaisilla ja virolaisilla on muotoilun suhteen samankaltainen maku. Aalto-jakkaroita on monessa virolaisessa kodissa, Arabia-astioista puhumattakaan. Suomessa virolaista muotoilua nähdään erityisesti huonekaluissa. Erojakin toki löytyy. Virolaisessa muotoilussa näkyy enemmän keskieurooppalainen vaikutus, kun suomalainen muotoilu taas on tyypillisesti skandinaavista. Myös käsityö- ja taidealoilla kulttuurivientiä voitaisiin Karpelan mielestä lisätä. Esimerkiksi suomalaisen arkkitehdin Pekka Vapaavuoren suunnittelema nykytaiteen museo KUMU antaa hyvät puitteet yhteisnäyttelyille. – Kulttuuriviennillä on tietysti myös muita kuin taloudellisia vaikutuksia. Se toimii usein siltana valtioiden välillä. Suomen ja Viron kulttuurinen silta on erityisen vahva. Se mahdollistaa myös tehokkaan yhteistyön kansainvälisillä foorumeilla. Karpela näkee kulttuuriviennissä paljon mahdollisuuksia myös koko EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen. – EU on arvoyhteisö, jonka kulttuureilla on eroistaan huolimatta paljon yhteistä. Vanha slogan ”Unity In Our Diversity” kuvaa tätä hyvin. Samalla EU on talousyhteisö ja sillä on yhteiset sisämarkkinat. Kulttuurin toimiala muodostaa unionin jäsenvaltioissa merkittävän osan BKT:stä ja unionilla on ainakin periaatteessa hyvät lähtökohdat menestyä toimialan kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Kulttuuri-instituuteista hyviä kokemuksia Suomen ja Viron välinen kulttuuriyhteistyö on vilkasta myös ministeriötasolla. Karpelan mukaan ministeriöiden suora yhteistyö keskittyy ensi sijassa poliittisiin kysymyksiin ja kulttuurilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseen, jotta laitokset voivat toteuttaa myös suomalais-virolaisia yhteistyöhankkeita. – Ministeriöillä on jatkuvaa yhteydenpitoa monenkeskisen kulttuuriyhteistyön alalla EU:ssa, Euroopan neuvostossa, Unescossa ja pohjoismaisen ministerineuvoston puitteissa. Virolla ja Suomella on yhdessä ollut myös hyvin aktiivinen rooli Itämeren valtioiden neuvoston kulttuuriyhteyksiä kehitettäessä. – Kulttuuriyhteistyötä ja sen rakenteita uudistettaessa on pohjoismaisen ministerineuvoston kohdalla huolehdittava siitä, että virolaiset toimijat voivat ottaa osaa alueellisiin hankkeisiin. Erittäin hyviä kokemuksia on Karpelan mukaan saatu myös ministeriöiden rahoittamien kulttuuri-instituuttien (Viron Suomen-instituutti Helsingissä ja Suomen Viron-instituutti Tallinnassa ja Tartossa) toiminnasta. – Valtaosa maiden välisestä vilkkaasta kanssakäymisestä tapahtuu kuitenkin yksittäisten kulttuurivaikuttajien ja kulttuurilaitosten yhteistyössä. Nuorisotyössä kanssakäyminen tarkoittaa sitä, että valtiot innovoivat ja kunnat sekä nuoriso- ja kansalaisjärjestöt hoitavat itse aktiivisten suhteiden ylläpidon, kulttuuriministeri huomauttaa. Kulttuurisuhteiden edistäminen keskeistä ministerin työssä Kulttuuriministeri Tanja Karpela sanoo, että hänen omana kouluaikanaan Viron historiaa ja kulttuuria käsiteltiin todella vähän. – Viro oli osa Neuvostoliittoa. Tietenkin me suomalaiset tunsimme silloinkin virolaiset läheiseksi veljeskansaksi. Laulujuhlat ja musiikki ylipäätään ovat olleet minulle aiemmin tutuimpia asioita Viron kulttuurista. Ministerinä olen tutustunut virolaisiin kollegoihini ja onkin mukavaa, että EU-kokouksissa voi vaihtaa ajatuksia myös omalla äidinkielellään. Kulttuurisuhteiden edistäminen on kaikkinensa ministerin työn keskeinen osa. Kiireinen kulttuuriministeri kertoo seuraavansa Pro Estonian kautta Viron Suomen välisiä suhteita politiikan, kulttuurin, talouden ja matkailun aloilla varsinkin, jos ”sihteeri työntää lehden käteeni ja siinä on jokin mielenkiintoinen artikkeli”. |
|
