|
|||||||||||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2007 - TALLINNAN SUOMALAINEN KOULU |
|||||||||||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Tavallisen erikoinen suomalainen peruskoulu Tallinnan suomalainen koulu
Teksti ja kuvat: Ari Sirviö Tallinnan koulu on Suomen opetusministeriön alainen yksityiskoulu. Opetuksessa seurataan suomalaista opetussuunnitelmaa. Opetuskieli on suomi ja koulu tarkoitettu Suomen kansalaisille. Perusopetusta annetaan esikoululuokasta (0-luokka) aina 9. luokkaan asti. Koulussa on mahdollisuus suorittaa lukio-opinnot etäopetuksena ja suorittaa ylioppilastutkinto. Suomalaisessa peruskoulussa opetetaan viroa Vaikka periaatteessa koulu voisi olla kuin mikä tahansa suomalainen peruskoulu, niin Tallinnan koulu on kuitenkin varsin erilainen. Konkreettinen, fyysinen ero on se, että olemme Tallinnassa ja siksi opetamme myös vironkieltä, jota oppilas opiskelee yhdestä kahteen tuntia viikossa, kertoo koulun rehtori Virpi Husu. Myös oppilaiden kielitaustat ovat varsin erilaisia. Kielitaustat ovat erikoisia. Oppilaan kotona voi äidin kanssa olla kielenä venäjä ja isän kanssa suomi tai molempien kanssa viro. Joillakin kotona puhutaan pelkästään suomea. Jossakin perheessä kotikielenä on englanti tai jopa unkari. Lisäksi meillä on suomenruotsalaisia oppilaita, selostaa Husu koulun monikielistä olemusta. Osa oppilaista on tullut kouluun Suomesta, mutta on useita oppilaita, jotka ovat syntyneetkin ulkomailla. Meillä on sellainenkin oppilas, jonka vanhemmat ovat pitkään asuneet Virossa. Siksi oppilas puhuu hyvin viroa ja pystyisi menemään virolaiseen kouluun, mutta koska he ovat palaamassa takaisin Suomeen, niin he haluavat, että lapsi on suomalaisessa opetusjärjestelmässä ja olisi hyvä suomenkielessä, kertoo Husu ja lisää, että on myös lapsia, jotka ovat syntyneet englanninkielisissä maissa. Heille olisi Tallinnassa tarjolla englantilainen – tai kansainvälinen koulu. Mutta usein vanhemmille on tärkeää että lapsi on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – suomenkielen oppiminen koetaan tärkeäksi. Koulun liki viidestäkymmenestä oppilaasta on muutama, jotka ovat Virossa syntyneitä ja tätä koulua käyviä ja myös tänne jääviä, kertoo Husu. Tästä johtuen oppilaiden opetus räätälöidään taustan perusteella. Koulun pienuudesta johtuen siihen onneksi on hyvät mahdollisuudet. Opetuksessa voidaan huomioida jokainen oppilas ja hänen perheolonsa erikseen.
Viime vuodesta oppilasmäärä on kasvanut kymmenellä Koulun oppilasmäärä kasvaa. Tilat ovat käyneet auttamattomasti liian ahtaiksi. Rehtori Husu kertoo huojentuneena koulun juuri vuokranneen vierestä kolmion, jonne hiihtoloman jälkeen saadaan sijoitettua 7–9. luokat. Viime vuodesta oppilasmäärä on kasvanut kymmenellä. Tästä koulun rehtori on iloinen ja haluaa edelleenkin kasvattaa oppilasmäärää. Hän uskoo, että isommat tilat löytyvät ajallaan. Suomen Opetusministeriössä ollaan tietoisia koulun ahdingosta. Uusia koulutiloja on käyty katselemassa, mutta tarjotut tilat ovat liian kaukana Tallinnan keskustasta. Nyt koulu toimii Tallinnan kaupungilta vuokratuissa tiloissa erinomaisten kulkuyhteyksien päässä Uus-kadulla. Kyllä meillä on kasvava koulu. Tiedusteluita tulee aika paljon seuraaville vuosille. Koen kyllä, että koulusta pitää entistä enemmän tiedottaa. Vieläkin tuntuu olevan väärinymmärryksiä koulustamme… kohta minä hyppään tasajalkaa jos tulee kysymyksiä, että onko se ihan oikea koulu…, uhkaa Virpi Husu nauraen ja kertoo. – Ajatellaan, että tämä olisi jotain Suomi-kerhoa kuin Ateenan Pireuksen satamassa, että se kokoontuu lauantaisin ja jotkut ystävätkin miettivät että millähän minäkin täällä oikein elän! Koulussa on tällä hetkellä kahdeksan opettajaa: suomalaisia, virolaisia ja aito britti englanninkielen opettajana.
Suomalainen koulu myös Tartossa – lähivuosina kolmas koulu? Virpi Husu kertoo, että suurin osa oppilaista on jommankumman oppilaan vanhemman työn vuoksi koulussa. Oppilaat ovat yleensä tästä johtuen vuodesta kolmeen vuoteen koulussa: eli vanhemman työkomennuksen ajan. Tämä näkyy myös oppilaiden motivaatiossa opiskella viroa. Jos perhe tietää, että he ovat Tallinnassa vain esim. vuoden, niin lapsella ei ole motiivia opiskella vironkieltä. Mutta ketkä ovat tänne tulleet jäädäkseen ja haluavat päästä sisälle tähän kulttuuriin ja kaikkeen, niin on hurjan kiire opiskella viroa ja silloin motivaatiota löytyy, kertoo Husu huomanneensa. Suomalaisten määrä on kasvaa Virossa myös Tallinnan ulkopuolella. Tällä hetkellä suomalainen koulu toimii Tallinnan lisäksi Tartossa. Koulussa työskentelee yksi päätoiminen opettaja ja viisi tuntiopettajaa. Muissakin kaupungeissa asuu pitkiä aikoja tai pysyvästi suomalaisia perheitä. Yhdellä perheellä oli ajatuksena, että poika alkaa Pärnusta käymään meillä koulua….mutta kyllä sitten päädyttiin, että on ihan tolkuton koulumatka, kertoo Husu. Hän uskoo että uusi suomalainen koulu voisi Virossa olla totta piankin vaikkapa Haapsalussa tai Pärnussa.
Tuplaylioppilas – taskussa virolainen ja suomalainen tutkinto? Koulussa on etälukio Hämeenlinnan aikuislukion kanssa, jossa on kaksi opiskelijaa. Aiemmin on kaksi oppilasta kirjoittanut koulun etälukiosta ylioppilaaksi. Tällä hetkellä on siis mahdollista peruskoulun jälkeen siirtyä virolaiseen lukioon tai jatkaa koulun etälukiossa ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Joitakin kokeita tehdään Tallinnassa ja täällä annetaan valmentavaa opetusta kirjoituksiin. Osa kokeista ja opetuksesta suoritetaan sähköpostitse Hämeenlinnan kanssa. Kaukaisin lukiolainen on etälukiossa ollut Haapsalussa, selventää Virpi Husu. Hänen mielessään hienona saavutuksena kangastelee ”oma” ylioppilas: oppilas, joka olisi aloittanut koulun ensimmäiseltä luokalta, suorittanut koulussa lukion ja myös kirjoittaisi koulusta ylioppilaaksi. – Sitä tavoitetta kohti koko ajan mennään. Ja hän saa varmasti isot juhlat koulun puolesta. Se on jo oppilaallekin sellainen meriitti, innostuu rehtori. Huimempiakin ajatuksia rehtorilla on mielessä. Entäpä jos oppilas suorittaisi virolaisen ja suomalaisen ylioppilastutkinnon. Hän kertoo eräästä oppilaasta, joka koulusta lähti jatkamaan virolaiseen lukioon, koska oli Virossa syntynyt ja osasi hyvin viroa. Hänelle on heitetty ajatus, että hän tekisi kaksoistutkinnon… että kirjoittaisi myös Suomen yo-tutkinnon. Hänen äidinkielensä suomi on aivan hyvä. Hän ottaisi meillä jotain lisäkursseja esim. kirjoittamista ja kävisi meillä etäopiskelemassa. Näin hän saisi kaksoistutkinnon. Tämä olisi aika upea malli! Sekä suomalaisille että virolaisille. Tämä kaksoistutkinto voisi olla aikamoinen ansio jollekin nuorelle jatko-opintoja ajatellen, innostuu Husu visioimaan. Suomalaiset koulut Virossa Tallinnan suomalainen koulu (TASK) Uus 34, EE 10111 Tallinn,
Eesti Peruskoulussa annetaan suomenkielistä perusopetusta luokille 0–9. Koulussa noudatetaan Suomen peruskoulujen opetussuunnitelmaa, opetus on suomen kielellä ja oppikirjat ovat tuttuja muistakin suomalaisista peruskouluista. Koulussa on kahdeksan opettajaa. Tallinnan suomalainen koulu on yksityinen Suomen valtion rahoitusta saava koulu, jonka toiminnasta vastaa Tallinnan suomalaisen koulun tuki ry. Lisärahoituksena ovat lukukausimaksut. Etälukio Koulu järjestää etälukiotoimintaa yhteistyössä Hämeenlinnan aikuislukion kanssa. Suomi-kerhot Suomi-kerhot on tarkoitettu Tallinnassa asuville suomenkielisille alle kouluikäisille lapsille. Niiden tavoitteena on tarjota ohjattua virikkeellistä toimintaa suomen kielellä. Tarton suomalainen koulu Jakobi 41, EE 51006 Tartu,
Eesti Koulu toimii katolisen yksityiskoulun tiloissa keskustan tuntumassa. Samassa pihapiirissä sijaitsee lisäksi Tarton kansainvälinen koulu. Koulussa on vain yksi yhdysluokka, jossa voi opiskella esikoulusta yläasteen loppuun. Kouluun ilmoittautuvan oppilaan tulee olla suomen kansalainen ja puhua äidinkielenään suomen kieltä. Koulussa työskentelee yksi päätoiminen opettaja ja viisi tuntiopettajaa. Koulu noudattaa Suomen peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Koulun taustalla vaikuttaa Tarton Suomalaisen Koulun yhdistys ry. |
|
|||||||||
