Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2006 - KUNNIAMERKIT VIROSSA 

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Kunniamerkit Virossa

Virossa on tapana, että presidentti jakaa myöntämänsä kunniamerkit Viron itsenäisyyspäivän (24.2), alla Tallinnassa. 

Syyskuun 1. päivästä lähtien voi kuka tahansa virolainen tehdä esityksen ansioituneesta kansalaisesta kunniamerkin saajaksi. 

Virossa on kuusi valtiollista kunniamerkkiä. 

Tänä vuonna Viron itsenäisyyspäivän alla Maarjamaan risti myönnettiin mm. Pro Estonian päätoimittaja Matti Niiraselle.

Presidentti Lennart Meren perustaman Maarjamaan Ristin I luokan kunniamerkki ketjujen kera kuuluu Viron presidentin virkatunnuksiin. Meren hautajaisissa kunniamerkki oli Kaarlen kirkossa presidentin arkun edessä. Maarjamaan Ristiä kannettiin Meren arkkua kuljettaneen auton edellä läpi Tallinnan.

Vuosittain syyskuun alusta lukien voivat Viron kansalaiset ja järjestöt tehdä esityksiä kunniamerkin saajista. Esitykset voi tehdä Tasavallan presidentille, Riigikogun (parlamentin) puheenjohtajalle, ministerille, oikeuskanslerille, puolustusvoimien komentajalle tai maaherralle. Esitykset toimitetaan Kunniamerkkikomitealle yleensä lokakuun 1. päivään mennessä. Komiteaan kuuluvat jäseninä valtiosihteeri komitean sihteerinä sekä kahdeksan ministeriön kanslerit, Presidentin kanslian edustaja ja ulkoministeriön protokollaosaston pääjohtaja. 

Virossa myönnetään niukalti kunniamerkkejä  

Ne esitetyt henkilöt, jotka komitea hyväksyy kootaan yhdeksi esitykseksi presidentille 1. tammikuuta mennessä. Komitea esityksessään ottaa kantaa myös myönnettävästä merkkiluokasta. Presidentti tekee päätöksen helmikuun puolivälissä. Päätös julkaistaan Riigi Teataja -lehdessä. 

Kunniamerkkejä myönnetty yli 3500:lle Viron kansalaisille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi presidentti on myöntänyt yli 1000 ulkomaan kansalaiselle virolaisen kunniamerkin. 

Viro jakaa kunniamerkkejä niukasti jos merkkien määrää verrataan esimerkiksi Suomeen: pelkästään vuonna 2004 yli 5000 henkilöä sai valtiollisen kunniamerkin.

Viron korkeimman kunniamerkin Valtion vaakunan 1. lk:n kunniamerkki ketjujen kera kuului jo Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin virkatunnuksiin. Viron tasavallan presidentti myöntää kunniamerkit.

Itsenäisyyden alkuvuosina kunniamerkit kiellettyjä  

Vuonna 1920 säädettiin Viron perustuslaissa, ettei Virossa voida myöntää kunniamerkkejä rauhanaikana kansalaisille. Lailla haluttiin ottaa peräeroa Venäjän aikaisen käytäntöön, jossa tsaarille uskollisia palkittiin mitalein. 

Vapaussodan ristin myöntäminen lopetettiin vuonna 1925, koska katsottiin kaikkien Vapaussodassa ansioituneiden saanen kunniamerkin. 678 Vapaussotaan osallistunutta suomalaista vapaaehtoista on ristin saanut. 

Järjestöjen merkeistä uusia kunniamerkkejä  

Valtiollisten kunniamerkkien puuttuessa käytettiin puolivirallisia, järjestöjen myöntämiä ansiomerkkejä. Vuodesta 1920 oli Viron Punaisen Ristin Seura ja Suojeluskuntaliitto jakanut omia ansiomerkkiään. Punaisen Ristin ja Suojeluskuntaliiton merkit muutettiin lailla 1936 valtiolliseksi kunniamerkiksi. Samalla perustettiin uusia virolaisia valtiollisia kunniamerkkejä. Viron korkein kunniamerkki, Valtion vaakunan kunniamerkki, myönnettiin ensi kerran vuonna 1937. Vuoteen 1940 mennessä merkkiä oli myönnetty 21 kappaletta: 10 merkkiä Viron ja 10 Suomen kansalaisille ja yksi Puolan kansalaiselle. 

Virossa muutettiin 1930-luvulla lailla järjestöjen ansiomerkkejä valtiollisiksi kunniamerkeiksi. Viron Punaisen Ristin 1.lk:n kunniamerkin on saanut mm. Carl Gustaf Emil Mannerheim.

Viron itsenäistyttyä uudelleen Riigikogu hyväksyi vuonna 1994 lain Viron valtiollisista kunniamerkeistä. Lakiin lisättiin asetuksella seuraavana vuonna uusi kunniamerkki Maarjamaan risti. 

Maarjamaan ristin perusti Lennart Meri  

Viron uusimman kunniamerkin, Maarjamaan ristin syntyhistoriaan liittyy kiinteästi Estonia -laivan onnettomuus Itämerellä. Presidentti Lennar Meri halusi jollakin erityisellä tavalla huomioida Estonian pelastustöihin osallistuneita suomalaisia jo Suomen itsenäisyyspäivänä 1994. Hänen ajatuksenaan oli luoda erityinen kunniamerkki kuvaamaan Viron valtion kiitollisuutta Viron puolesta työtä tehneille suomalaisille. Hänen ajatuksensa esitettiin Viron johtavalle heraldikolle, Priit R. Herodekselle. Uudet kunniamerkit valmistuivat kuitenkin vasta vuoden 1995 alkupuolella. Uuden kunniamerkin korkein luokka, johon kuuluvat ketjut, myönnettiin ensikerran Suomen presidentille, Martti Ahtisaarelle, 16. maaliskuuta 1995 presidentti Lennart Meren valtiovierailun yhteydessä. Näin Meren alkuperäinen ajatus tuli symbolisesti toteutettua. Maaliskuun 16. päivä vahvistettiin kunniamerkin perustamispäiväksi. I luokan risti ketjujen kera kuuluu Viron presidentin virkatunnuksiin. 

Terra Maria – Marian maa  

Lennart Meren ajatukset uuden kunniamerikin symboliikasta ulottuu yli 800 vuoden takaa. Tuolloin kristinusko levisi historiallisen Liivinmaan alueelle. Uusi maa pyhitettiin Jumalan äidin, Neitseen Marian maaksi. 

1300-luvulla katolinen kirkko jakoi pyhiinvaeltajille Liivinmaalla muistomitalia, jossa oli latinaksi teksti Marie in Livonia Remissionis Peccatorum. Nykyisen Maarjamaan ristin kääntöpuolella lukee latinankielinen teksti Pro Terra Mariana – Marian maan puolesta. 

Kunniamerkkien saajat muodostajat oman ritarikunnan. Maarjamaan ristin saajat ovat kaikki ansioituneita ja tunnettuja Viron ystäviä ympäri maailmaa. Suomalaisille on kunniamerkin syntyhistoriankin perusteella erityinen merkitys.

Vabadusrist 

(Vapauden risti) 

Kunniamerkki perustettu 1919 Viron vapaussodan aikaisten ansioiden palkitsemiseksi. Sotilaallinen kunniamerkki Viron itsenäisyyden puolustamiseksi. Vuodesta 1925 alkaen ei merkkiä ole enää myönnetty, koska katsottiin siihen mennessä palkitun kaikki mitalin ansainneet.

Riigivapi teenetemärk 

(Valtion vaakunan ansiomerkki) 

Perustettu 1936 Viron valtion perustamispäivän 24.2.1918 kunniaksi. Ansiomerkki on korkein kunniamerkki valtion puolesta tehdystä työstä/ ansioista. Merkkiä on kuusi luokkaa.

Valgetähe teenetemärk

(Valkoisen tähden ansiomerkki) 

Kunniamerkki on perustettu vuonna 1936 Viron vapaussodan muistoksi. Kunniamerkkiä myönnetään valtion palveluksesta tai ansioista paikallishallinnossa. Merkkiä myönnetään myös ulkomaalaisille Viron valtion puolesta tehdystä työstä. Kunniamerkkiä on seitsemän luokkaa.

Kotkaristi teenetemärk 

(Kotkaristin ansiomerkki) 

Kunniamerkki perustettu 1928 Viron Suojeluskuntaliiton 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Kunniamerkkiä myönnetään sotilaallisista ansioista ja puolustusvoimien hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Merkkiä on kahdeksan luokkaa.

Eesti Punase Risti teenetemärk 

(Viron Punaisen Ristin ansiomerkki) 

Merkin perusti vuonna 1920 Viron Punaisen Ristin Seura. Kunniamerkki myönnetään Viron kansan puolesta tehdystä ansiokkaasta työstä, humanitaarisesta toiminnasta ja ihmishengen pelastustoiminnasta. Kunniamerkkiä on kuusi luokkaa.

Maarjamaa Risti teenetemärk 

(Maarjamaan Ristin ansiomerkki) 

Kunniamerkki perustettu vuonna 1995 presidentti Lennart Meren aloitteesta Viron valtiollisen itsenäisyyden kunniaksi. Kunniamerkkiä myönnetään ulkomaalaisille, jotka ovat tehneet erityisen suuria palveluksia Viron valtiolle. Merkkiä on kuusi luokkaa.

Viron Tasavallan presidentti Arnold Rüütel myönsi tänä vuonna Viron itsenäisyyspäivän alla kunniamerkkejä alla luetelluille suomalaisille.

Maarjamaan Risti: 

III luokka 

Pauli Olavi Järvenpää – Viron ja Suomen puolustusyhteistyön edistäjä 
Reino Uronen – Viron ja Suomen maatalousyhteistyön edistäjä 

IV luokka 

Raimo Johannes Kurki – Viron ja Suomen merenkulkualan yhteistyön edistäjä 
Matti Niiranen – Viron ja Suomen suhteiden rakentaja, päätoimittaja (Pro Estonia) 
Olli Tapio Saarela – Viron ja Suomen nuorisoyhteistyön edistäjä 
Antti Vuorinen – ydinvoima-alan yhteistyön rakentaja 
Antti Ilari Halinen – Viron ja Suomen suhteiden edistäjä, toimittaja (YLE) 

V luokka 

Erkki Laatikainen – Viron ja Suomen suhteiden edistäjä, päätoimittaja (Keskisuomalainen) 
Rainer Koivula – Viron ja Suomen suhteiden edistäjä 
Matti Olavi Helminen – Viron ja Suomen luonnonsuojelualan yhteistyön edistäjä. 
Olavi Leskinen - Viron ja Suomen suhteiden edistäjä 
Jukka Kullervo Suvisaari -, Viron ja Suomen suhteiden edistäjä, heraldikko 
Leena Tomanterä – Viron ja suomen arkeologisen alan yhteistyön edistäjä 
Matti Reijo Juhani Viljanen – Viron ja Suomen insinöörien yhteistyön edistäjä 
Pekka Niskanen – Viron ja Suomen kalastusasiain yhteistyön edistäjä

Viron Punaisen Ristin IV luokan kunniamerkki: 

Paavo Mikko Wihuri – Viron ja Suomen pelastusalan yhteistyön rakentaja

Täydellinen lista kaikista kunniamerkin saajista löytyy internetistä osoitteesta: 

www.riig.ee/teenetemargit/index.html