Virolainen TALLINK 
Itämeren uusi ruhtinas

Tallinkin Victoria risteilee Tallinnan ja Tukholman väliä.

Itämeren laivaliikenne on historiansa ehkä suurimmassa muutostilanteessa. 

Tallink on listautunut lopulta Tallinnan pörssiin ja tilannut uusia laivoja. Ja esimerkiksi Silja Line pantiin myyntiin. 

Viking Line nokitti peliä tilaamalla Tallinnan liikenteeseen nopean laivan. 

Telakoilla paiskitaan siis töitä oikein urakalla. 

Kevätjäiden lähdettyä alkaa uusi suursesonki, jossa rajusta kilpailusta ainakin aluksi hyötyvät matkustajat.

TEKSTI JA KUVAT: ARI SIRVIÖ

Lopulliset matkailijatilastot Virossa valmistuvat keväällä, mutta ennakkotietojen mukaan suomalaisten kiinnostus Viron matkailuun on hieman hiipunut. Viime vuoden alkupuolella oltiin suomalaisten matkustusmäärissä edelliseen vuoteen (2004) miinuksella 3 %. Vuoden loppu kuitenkin saattaa kaunistaa lukuja. 

Viron Hotelli- ja ravintolaliiton toimitusjohtaja Donald Visnapuu kertoo, ettei tilastossa ole koko totuus: 

– Tilastoihin ei tule lainkaan tietoa esimerkiksi päiväristeilyllä olleista. Meidän tilastoissamme näkyvät vain Viron hotelleissa ja majoitusliikkeissä yöpyneet. Kuitenkin tilastossa on selkeä suunta, sanoo Visnapuu. 

Viro pelkkänä ostosmatkailukohteena alkaa olla ammennettu tyhjiin, ja meidän on panostettava siihen, että saamme meidän suurimman asiakaskuntamme suuntaamaan taas kulkunsa Viroon. On löydettävä uusia kohderyhmiä ja mietittävä uusia magneetteja suomalaisille. 

Matkailu Ruotsista kasvaa 

Varmaa tietoa on siitä, että suomalaisten yöpymiset ovat pidentyneet ja matkat suuntautuvat yhä useammin Tallinnan ulkopuolelle. Lopulliset yhteenvedot voidaan tehdä kun lukuihin suhteutetaan laiva- ja lentoyhtiöiden matkustajatilastot. 

Prosentuaalisesti suomalaisten osuus Virossa on kuitenkin laskusuunnassa. Nimittäin matkailu Viroon on jyrkässä nousussa. Varsinkin ruotsalaisten matkailijoiden määrä on tasaisessa kasvussa. Bussimatkat Tallinnaan ovat myös olleet ruotsalaisten suosiossa. 

Tallinkin Tukholman linjalla oleva Romantikan sisaralus Victoria I -laiva on vetänyt väkeä, autoja ja busseja Tukholmasta mukaansa edellistä vuotta enemmän. Suomalaiset ovat kuitenkin edelleen suurin matkailijaryhmä, eli noin 54 % koko matkailijamäärästä. 

Vuoden 2005 syyskuun loppuun mennessä Virossa vieraili 1 173 711 (noin 1,2 miljoonaa) ulkomaalaista. Kasvua edelliseen vuoteen on 8 %. 

Pohjoisella Itämerellä on liikaa laivoja? 

Viron matkailussa juuri 40 vuotta täyttänyt merilinja on varsinainen moottoritie. Helsingin ja Tallinnan linjan laivoilla tuodaan Viroon huomattavat matkailutulot. 

Vaikka matkustajien ja erityisesti rahdin määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, on reitillä ollut liikaa kuljettajia. Tilanne on ollut varustamoille vaikea jo pari vuotta. Kun polttoaineen hinta ponnahti jyrkkään nousuun, eikä tiukan kilpailutilanteen vuoksi uskallettu nostaa lippujen hintoja, tuli pohja säkistä vastaan. 

Itämeren laivaliikenne on etsinyt uusia uomia verottoman myynnin loputtua ja toisaalta on väitetty, että risteilyillä ”tuotteena” alkaa olla kohta elinkaaren loppu käsillä. 

Pohjoisella Itämerellä seilaa kuusi merkittävää matkustajavarustamoa: Viking Line, Silja Line, Tallink, Eckerö Linjen, Birka Line ja Superfast Ferries. Lisäksi kevät-syksy kaudet Helsingin ja Tallinnan välillä nopeilla aluksilla liikennöivät Linda Line ja Nordic Jet Line. 

Yhteensä aivan liikaa laivoja! Näin arvioi mm. Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouden professori Jorma Taina. Käytännössä jo olemassa olevia laivoja pitäisi poistaa reiteiltä 5– 6, jotta jäljelle jäävillä kulkisi kannattava määrä matkustajia ja rahtia. 

Mutta lisää on tulossa: Seitsemänneksi yrittäjäksi on tulossa Finnlines. 

Finnlines suunnittelee tuovansa Itämeren liikenteeseen puolentoista vuoden aikana viisi ropax- eli rahtimatkustajalauttaa. Niiden autokansilla on yhteensä yli 20 kilometriä autokaistoja, mikä on lähes tuplaten Vikingin ja Siljan nykyiseen yhteenlaskettuun kapasiteettiin verrattuna. 

Kahdeksanneksi yrittäjäksi tulee tänä keväänä Suomenlahdelle liikennöimään Sillamäe– Kotka -reitille saarenmaalainen SLK Ferries -varustamo yhdellä autolautalla. 

Varustamo liikennöi kesäkaudella Saarenmaalta Mõntun satamasta Latviaan, Ventspilsiin, niin ikään yhdellä autolautalla. Venäjä on pelannut itsensä pelistä pois mm. mahdottomilla byrokratian koukeroillaan. Mikään varustamo ei ole ”toistaiseksi” kiinnostunut avaamaan reittiä Pietariin. 

Silja Line myyntiin 

Koko vuoden 2005 ajan puhuttiin Siljan tulosta myyntiin. Virolainen lehdistö tiesi jo kesällä kertoa Tallinkin johdon ja suurimpien omistajien käyneen Lontoossa, ja mitä ilmeisimmin olleen yhteydessä Siljan omistavan bermudalaisen Sea Containersin Limitedin edustajiin. 

Silja Line suunnitteli vuosi sitten rakennuttavansa uusia ropax- lauttoja Turku–Tukholmalinjalle. 

Silja päätti myydä Finnjetin ja Operan sekä vuokralle annetun risteilyalus Walrusin pois ja Superseacat-alusten määrää vähennetään yhdellä. Siljan tytäryhtiö SeaWind Linen ropax-alus Star Wind on myyty ja luovutettu uudelle omistajalleen. 

Finnjet on tällä hetkellä majoitusaluksena Baton Rougessa, Yhdysvalloissa. Laivalle etsitään ostajaa. 

Samalla aloitettiin henkilöstön vähentäminen. Vuonna 2004 Silja kuljetti yhteensä 5,1 miljoonaa matkustajaa. Kyseisenä vuonna yrityksen markkinaosuus Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajaliikenteestä oli 58 % ja Helsingin ja Tallinnan välisestä liikenteestä 20 %. Tallinnan pika-alusten osalta Silja on markkinajohtaja 38%:n markkinaosuudella. 

Siljalle ilmaantui parikymmentä ostajaehdokasta 

Siljasta on kiinnostunut parisenkymmentä ostajaehdokasta. Ruotsalainen Dagens Industri kertoi tammikuun alkupäivinä, että ostajaehdokkaiden sa ovat mm. ruotsalaiset Stena Line ja Reder AB Gotland, kreikkalainen varustamo ja venäläisiä sijoittajia. 

Tallink harkitsee tarjouksen jättämistä. Sea Containersin Limited on ilmoittanut myyvänsä Siljan vain kokonaisuutena. Vuoden 2004 lopussa Siljan arvoksi laskettiin yli 600 milj.euroa, josta 446 milj. euroa muodostavat laivat. 

Myynnissä on tärkeää Siljan tuotemerkki, jolla on erinomaisen vahva asema. Vertailun vuoksi: Tallink on tilannut seuraaviksi neljäksi vuodeksi laivoja liki 550 milj. eurolla! 

Silja liikennöi kesäkauden kahdella SuperSeaCat-aluksella.

Tallink on kasvanut ärhäkkäästi 

Tällä hetkellä Tallink (AS Tallink Grupp) on selvä markkinajohtaja Viron ja Suomen sekä Viron ja Ruotsin välisessä matkustaja- ja rahtiliikenteessä. 

Viimeisen tilivuoden aikana yhtiö kuljetti 2,8 miljoonaa matkustajaa liikevaihdon ollessa 218 miljoonaa euroa. Kaikkiaan yhtiöllä on liikenteessä kolmetoista alusta, jotka kaikki ovat yhtiön omistuksessa. 

Tallinnan ja Helsingin sekä Tallinnan ja Tukholman reittien lisäksi Tallink liikennöi Paldiskista Kapellskäriin. Tänä keväänä Tallink aikoo avata liikenteen linjalla Tukholma–Riika, viimeistään Riian jääkiekon MM-kisoihin. Tallink liputtaa Tukholma-Riika -linjan laivan Latviaan. Laivaksi on kaavailtu Fantaasiaa. 

Tänä keväänä Tallink tuo liikenteeseen risteilylautta Galaxyn. Keväällä 2007 Tallinkille valmistuu nopea matkustajalautta. Kesäksi 2008 valmistuu sisaralus risteilylautta Galaxylle. Lisäksi varustamo on tilannut nopean lautan italialaiselta Fincantierin telakalta. 

Toukokuusta 2004 lähtien Tallinkin omistuksessa on ollut myös 350 huoneen hotelli Tallinnan keskustassa. Tänä vuonna valmistuu matkustajasataman läheisyyteen Tallinkin SPA-hotelli. 

Tallink listautui pörssiin – Mehtonen johtoon 

Tallinkin listautumisesta on puhuttu jo toista vuotta. Vuosi sitten Tallinkin silloinen talousjohtaja Marek Mägi kertoi virolaisen uutistoimiston haastattelussa yhtiön kiinnostuksesta listautua pörssiin ja sekä mahdollisuuksista laajentaa toimintaa fuusioitumalla Siljan tai Viking Linen kanssa. 

Suomessa kommenttia ei juuri noteerattu. Sen sijaan Tallink gruppin johto sen noteerasi: talousjohtaja Mägi sai lähteä! 

Vuoden 2005 lopussa Tallink listautui Tallinnan pörssiin, koska se tarvitsi lisää käteistä rahaa erityisesti laivaostoksiinsa ja järjesti osakeannin. Prosessia oli valmisteltu huolella ja lopullisena sysäyksenä saattoivat olla varmat tiedot Siljan kohtalosta. 

Tallink aloitti ryminällä: osakeanti ja uudet laivatilaukset. Tallink loi ainakin Suomen päässä kuvaa valovoimaisesta varustamobisneksen uudesta veturista. 

Keijo Mehtosen nimeen liitetään koko Tallinkin rakentaminen nykyiseen suuruuteensa. Mehtonen vastaa Tallinkin Suomen toiminnoista, kunnes uusi toimitusjohtaja nimitetään. 

Mehtosella on painava sanansa koko Tallinkissa eikä vain Suomen toiminnoissa. Tallinkin omistajat ehkä katsoivat tarvitsevansa Mehtosen vahvaa johtamista ja raskasta kättä luovimaan Tallink tässä äärimmäisen tiukassa paikassa väljemmille vesille. 

Tallinkilla on nyt myös hotelleja 

Hyvää tulosta tehnyt Tallink on tilannut uusia aluksia sellaista tahtia, että yhtiö joutuu hakemaan lisää rahaa sijoittajilta. Tallinkilla on korollista nettovelkaa 224 miljoonaa euroa, reilusti liikevaihtoa enemmän. 

Tallinkin velka kasvaa muutamilla sadoilla miljoonilla euroilla, kun yhtiö saa tilaamansa kolme uutta alusta käyttöönsä. 

Tallink rakentaa parhaillaan myös uutta hotellia ja suunnittelee avaavansa uusia reittejä. Riskiä yhtiössä on riittävästi ja Viking Linen esiintulo näpsäytti Tallink gruppin osaketta pörssissä. Sijoittajat ovat osin alkaneet epäillä vauhtisokeutta. 

Tallinkiin ovat sijoittaneet rahojaan myös kansainväliset suurpankit Citibank, ING sekä suomalainen eläkejätti Ilmarinen. Osakkeiden kauppa käy myös. 

Tallinkissa on myös herätty pohtimaan kulujen pudottamista. Siksi varustamo selvittelee mahdollisuutta siirtää 11 laivaansa Latvian lipun alle. Näin palkkakulut alenisivat 20–30%. 

Viron laivanvarustamoliiton pääsihteeri Enn Kreem kertoo, että Latviassa merimiesten palkoista maksetaan veroa vain palkanosalta, joka on kaksi kertaa Latvian minimipalkka. Siitä ylimenevä palkanosa on verotonta. 

Viron kannalta kiusallista on, että tällöin koko Tallinkin maksama veropotti menisi Latviaan! 

Ahvenanmaalta kajahtaa 

Marraskuun lopulla, juuri keskellä Tallinkin osakeantia, Maarianhaminasta laukaistiin Viking Linen ohjus : Viking ilmoitti tilaavansa yhden Tallinnan- liikenteeseen tulevan nopean matkustajia ja autoja kuljettavan lautan. 

Sopimukseen liittyi varaus kahden muun samanlaisen aluksen toimittamisesta. Sijoittajille tämä oli selvä merkki siitä, että Tallink joutuu maksamaan kasvustaan. Varakas Viking Line on keskittynyt viime vuodet tekemään voittoa kun kilpailijat ovat velkaantuneet. 

Viking Line on viimeksi uudistanut laivastoaan vuonna 1997 risteilyalus Gabriellan hankinnalla. Viking Linen toimitusjohtajan Nils-Erik Eklundin mukaan Viking Line vahvistaa uudisrakennuksella selvästi asemaansa kiristyvässä kilpailutilanteessa Suomen ja Baltian välisessä liikenteessä. 

Uusi nopea alus on varustamon mukaan Viking XPRS – konsepti, jota kehitettiin kolmen vuoden ajan. Siinä yhdistää parhaat ominaisuudet perinteisistä autolautoista ja nopeista katamaraaneista. 

Viihtyvyys, palvelu laivalla ja turvallisuus yhdistetään lyhyeen matka-aikaan kaikissa sääolosuhteissa. Aluksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2008 tammikuussa. Investoinnin on 120–130 miljoonaa euroa. 

Viking line vastasi Tallinkin haasteeseen Viking XPRS -konseptilla, jota kehitettiin kolmen vuoden ajan. Uudessa nopeassa laivassa yhdistyy parhaat ominaisuudet perinteisistä autolautoista ja nopeista katamaraaneista. Viihtyvyys, palvelu laivalla ja turvallisuus yhdistetään lyhyeen matka-aikaan kaikissa sääolosuhteissa. Aluksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2008 tammikuussa. Investoinnin arvo nousee 120–130 miljoonaan euroon.

Ahvenanmaalaista viisautta? 

Viking on pitänyt varsin matalaa profiilia ja noudattanut ahvenanmaalaista viisautta: laivanvarustuksessa kaikkein tärkeintä on laivakauppojen ajoitus. 

Velaton Viking on varsin vahva tekijä Itämeren meriliikenteessä. Siljan suhteen sen kädet ovat olleet sidotut, sillä kilpailuviranomaiset eivät sallisi Siljan ja Viking Linen fuusiota, koska silloin yhdistyneellä varustamolla olisi määräävä asema Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. 

Sen sijaan loppuvuodesta Kauppalehdessä Vikingin toimitusjohtaja Eklund sanoo, että Viking voisi ostaa osuuden Tallinkista. 

Vikingillä on vahvaa kokemusta myös Tallinnan liikenteestä ja tilatulla uudella aluksella se pyrkii selvästi saamaan oman osuuden liikenteestä. Varustamon tiedotteessa sanotaan: 

– Tuleva laivakonsepti pohjautuu perusteellisiin analyyseihin asiakasryhmien tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa ja niinikään Viking Linen kokemuksiin Helsingin ja Tallinnan välisestä liikenteestä m/s Rosellalla, Viking Express-katamaraanilla kolmena sesonkina 90-luvulla sekä Turku–Maarianhamina –Tukholma reitiltä. 

Tallinkin johto joutui happamana tunnustamaan, että Vikingin tilaama alus on lähes identtinen Italiasta Tallinkille kevääksi 2007 valmistuvasta nopeasta lautasta.

Linda Line lähtee keväällä tavoittelemaan uudelleen kymmenen prosentin matkustajasiivua Tallinnan liikenteestä. Valttina on ehdottomasti nopein meritie Tallinnan keskustaan, Linnahallin terminaaliin, josta Vanhaan kaupunkiin vain muutaman minuutin kävelymatka.

Linda Linellä tyyntä 

Kun suurten matkustajalaivavarustamoiden johtajat paahtavat juuri nyt melkoisessa paineessa oli mieluista tavata rauhallinen ja tyytyväinen Linda Linen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. Lindassa tietysti seurataan tarkasti mitä Helsinki–Tallinna reitillä tapahtuu. 

Lindan kantosiipialukset eivät kuljeta rahtia eivätkä autoja. Siksi jokainen matkustaja on yhtiölle tärkeä. 

Laivat ovat teknisesti hyvässä iskussa ja laivojen sisustus uusittiin kokonaan viime vuonna. 

Lindan valtti on Ahjoharjun mukaan pienuus, joka takaa nopeimman meritien Tallinnaan. 

Koska kantosiipialuksille mahtuu vain 180–190 matkustajaa, on myös passintarkastusjono lyhyt ja nopea. Lisäksi Lindan terminaalit ovat sekä Helsingissä että Tallinnassa aivan kaupunkien keskustoissa. Siis Makasiiniterminaali ja Linnahallin terminaali. Kummassakin terminaalissa matka passintarkastuksesta laivaan on lyhyt. 

Mutta mitä uutta Linda tarjoaa alkavalle kaudelle? 

Meillä on erityisen uskollinen asiakaskunta. Huokea sarjalippu on kasvattanut suosiotaan kausi kauden jälkeen. Tänä vuonna palkitsemme uskollisia asiakkaitamme ja tarjoamme sarjalippulaisille oman kirjautumispisteen terminaaleissamme. 

Heidän osaltaan laivaan nousu nopeutuu ja helpottuu entisestään, lupaa toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. 

Muuten Linda kulkee hyväksi havaitulla konseptillaan. 

Jotain uuttakin saattaa olla tulossa tulevina vuosina, mutta uteluihin Ahjoharju vastaa vain myhäilyllä. Saarenmaan rantoja hän aikoo kuitenkin käydä katsastelemassa ennen kesäsesongin alkua. 

Linda Line odottelee jo innolla jäiden lähtöä ja uuden kauden alkamista. Tavoitteena on nostaa viime kauden n. 10% markkinaosuutta. Linda Linellä on kaksi kantosiipialusta. Lauralla on matkustajapaikkoja 182 ja Jaanikalla 192.

[Sivun alkuun] [Etusivulle]