Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org | Lehti 4/2007 | Muutosten tuulet vievät Viroa vauhdilla

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Muutosten tuulet vievät Viroa vauhdilla

Kolgan kartanolla on pitkä ja kiehtova historia. MHDI:n seminaariin osallistujat tutustuivat kartanoon ja saivat kuulla, miten kartano monien vaiheiden jälkeen palautettiin alkuperäisille omistajilleen, Stenbockin suvulle. Kuva: Kirsi Mäkinen.

Virossa on eletty uudelleen itsenäistymisen jälkeen nopeiden muutosten aikaa. – Kehitys on ollut vauhdikasta myös maanmittausalalla. Runsaassa 15 vuodessa maahan on rakennettu toimiva kiinteistörekisteri, pistetty pystyyn kartantuotantojärjestelmä sekä kartta-aineistojen verkkopalvelut.

Viron maanmittauslaitoksen, Maa-ametin, historia itsenäisenä organisaationa alkoi 16.1.1990, sillä ennen II maailmansotaa maanmittausasioista vastannut organisaatio oli yksi maa- ja metsätalousministeriön osastoista. 

Maa-ametissa työskentelee runsaat 300 henkilöä, ja sen vuosibudjetti on 19 miljoonaa euroa. Vaikka Maa-amet henkilömäärältään onkin suomalaista virkaveljeään pienempi, niin tehtäviltään se on kotoista Maanmittauslaitostamme laajempi. Viraston toimiala kun ulottuu maapolitiikan hoidosta maaperäkartoitukseen. 

Maareformi jatkuu edelleen 

Maa-ametin tehtäviin kuuluu maareformin suunnittelu ja käytännön toteutus, valtion maiden hallinta ml. luonnonsuojelualueiden hallinta sekä kiinteistöjen arviointi ja kiinteistömarkkinoiden seuranta. Virasto vastaa myös valtion maaomaisuuden hoidosta. 

Kommunismin jälkeen alkanut maareformi on edelleen kesken. Reformin lähtökohtana on ollut palauttaa maanomistus- ja kiinteistöolot vastaamaan vuoden 1940 tilannetta. Tällä hetkellä Viron pinta-alasta on noin 83 % rekisteröity kiinteistörekisteriin, rekisteriyksiköitä on noin 550.000, yhteenlaskettu pinta-ala noin 3,7 milj. hehtaaria. Tavoitteena on saada maiden palauttaminen valmiiksi vuoteen 2011 mennessä. 

Maareformin yhteydessä muodostetaan valtiolle maareservi tulevaa käyttöä varten. Valtio ottaa haltuunsa maata, jolle ei ole löytynyt laillista omistajaa. Maareserviin kootaan metsämaata, jota käytetään vaihtomaana luonnonsuojelualueita muodostettaessa. Lisäksi reserviin otetaan maata taajamien julkisen rakentamisen tarpeisiin maata sekä raakamaata taajamien liepeiltä. Osan hallitsemastaan maa-alasta valtio jakaa maatalousmaaksi, johon voi saada käyttöoikeuden hakemuksesta. 

Viron maareformi jatkuu edelleen, kertoi apulaispääjohtaja Raivo Valner Maa-ametista. Tavoitteena on saada maiden palautus päätökseen vuonna 2011. Kuva: Pekka Lehtonen.

Saumattomat maastotiedot 

Virossa siirryttiin suoraan digitaaliseen kartan tuotantoon ja tiedonkeruuseen. Maa-ametin ylläpitämät peruspaikkatiedot ajantasaistetaan taajamista vähintään 3 vuoden välein ja haja-asutusalueilta vähintään 4 vuoden välein ilmakuvakartoituksena. Maaamet on juuri ostanut itselleen digitaalisen ilmakuvakameran, myös laserkeilain ja oma kuvauslentokone ovat ostoslistalla. Laserkeilainta käytetään maastomallien tuottamiseen. 

Paikkatietojärjestelmää uudistetaan parhaillaan karttalehtipohjaisesta järjestelmästä oliopohjaiseen tietokantaan, jossa koko maan tiedot ovat yhdessä saumattomassa tietokannassa. Tärkeimmille tietokannan kohteille (rakennukset, tiet, järvet ja joet) annetaan tulevaisuudessa yksilöivä tunnus, jolloin asiakkaille voidaan toimittaa pelkät muutostiedot (lisäykset, poistot) ilman koko aineistoa. 

Tiedon ylläpidossa ollaan siirtymässä rekisterien hyväksikäyttöön ja eri tiedontuottajien yhteistyöhön, jolloin esimerkiksi tieviranomaiset päivittävät omat tietonsa suoraan yhteiseen paikkatietokantaan. Maa-amet tarjoaa myös muille tiedontuottajille työkaluja paikkatiedon käsittelyyn ja saa samalla ydigitaaliset tiedot omaan tietokantaansa. Esimerkiksi museovirastolla on käytössä selainsovellus historiallisten kohteiden sijaintitiedon tallentamiseen ja kunnille on tarjottu välineitä kaavatiedon päivittämiseen. 

Mielenkiintoista oli myös kuulla, että maastotiedonkeruu tehdään nyt pääosin omana työnä, kun se alkuvaiheessa ostettiin kokonaan konsulteilta alihankintana. 

Osoitteet ojennukseen 

Vaikka perusmaastotietoa saakin jo koko maasta, tiedonkeruussa riittää vielä paljon töitä. Kuluvan vuoden tärkeimpiä hankkeita on valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän perustaminen. Toistaiseksi Viro on ollut osoitetiedon villi länsi ilman yhteisiä menettelytapoja ja toimivaa osoitejärjestelmää. Asia on nyt hoidettu kuntoon lainsäädännön keinoin ja kunnat ja valtion laitokset on velvoitettu ylläpitämään osoitejärjestelmää annettujen ohjeiden mukaisesti. Osoitetietojärjestelmän pystyttämisestä ja teknisestä ylläpidosta vastaa Maa-amet. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.6.2008. 

Toinen suuri meneillään oleva tiedonkeruuhanke on maankäytön rajoitusten rekisteröinti kiinteistörekisteriin. Näitäkin tietoja viranomaiset ylläpitävät yhteisvoimin. 

Maa-amet huolehtii myös maan kiintopisteverkosta. Sielläkään ei muutoksilta ole vältytty: uusi korkeusjärjestelmä otetaan käyttöön 2011, ja parhaillaan on meneillään pysyvien GPS-asemien perustaminen. 

Yksikön päällikkö Kristian Teiter esitteli Maa-ametin karttapalvelua. Kuva: Pekka Lehtonen.

Karttapalvelua kaikille 

Maa-amet on kehittänyt aktiivisesti verkkopalveluitaan. Aineistoja on voinut selata netissä WMS-pohjaiseen karttapalvelun kautta vuodesta 2002 lähtien. Ilmainen ja kaikille avoin verkkopalvelu on lisännyt suosiotaan jatkuvasti. Kuluvana vuonna palveluun on tehty keskimäärin 110 miljoonaan karttahakua kuukaudessa. 

Palvelussa on selattavissa kymmenkunta aineistoa, muun muassa kiinteistörekisteri ja - rajakartta, maastotiedot, Natura2000 ja muita suojelutietoja, kaava- ja suunnitelmatietoja, geologisia tietoja sekä maaperätietoja. 

Karttapalvelua ollaan parhaillaan uudistamassa. EU:n osin rahoittamassa hankkeessa palvelusta toteutetaan OGC-standardeihin pohjautuva uusi versio Open Source -työkaluilla. Osa uusista X-GIS-palveluista on jo otettu käyttöön. 

Kirjoitus perustuu Raivo Valnerin ja Kristian Teiterin Maa-ametista esityksiin Maanmittaushallinnon diplomi-insinöörit MHDI ry:n seminaarissa Tallinnassa 31.8.2007.