|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 2/2005 - SUOMALAISEN NESTEEN HUOLTAMOKETJU YLTÄÄ LAPISTA KRAKOVAAN |
||||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Pietarin 31 asemaa myy miltei saman verran polttoainetta kuin Baltian 100 asemaa Suomalaisen
Nesteen
huoltamoketju
yltää Lapista Krakovaan Suomessa asemia meillä on kaiken kaikkiaan melkein 900. Näistä yli 700 on niinsanottuja täyspalveluasemia ja 180 automaattiasemaa. Plus sitten meillä on ns. dealerit, jotka ovat sopimussuhteessa meihin, eli yrittäjä omistaa kiinteistön ja salossa on Nesteen lippu ja väritykset ovat Nesteen, kertoo Neste Oilin varatoimitusjohtaja Ingmar Dahlblom. Kuvamme Tallinnan Neste-huoltoasemalta.
Teksti: Matti Niiranen Varatoimitusjohtaja Ingmar Dahlblom sanoo heti aluksi, että Viro on jo nyt Nesteen näkökulmasta länsimainen toimintaympäristö. Muista lähialueidemme maista hän ei suoraan anna kommentteja, mutta myöntää, että kaikkialla kehitys on myönteinen. – Kaikissa Baltian maissa huomaa, että toiminta kasvaa ja että vauraus kasvaa. Neste lähti alueelle aikaisin ja pohdimme pitkään oliko ratkaisu oikea. Nyt esimerkiksi Viroon on pystytty houkuttelemaan ulkomaisia investointeja, luomaan uusia työpaikkoja, palkat ja tehokkuus, pohtii Dahlblom. – Kaiken kaikkiaan eri talouden aloilla on kasvua, joka lisää hyvinvointia. Dahlblom toteaa, että se, että Baltiassa tehdään asioita ”vähän eri tavalla”, ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaisilla olisi syytä lähteä antamaan neuvoja, että tuo on oikein tai väärin. – Me suomalaiset olemme monella sektorilla itse myös urautuneita tekemään asioita saman kaavan mukaan.
Varatoimitusjohtaja Dahlblom toteaa, että Nestekin hakee markkinoita sieltä missä niitä on. Ja Baltia on lähintä aluettamme Nesteen kannalta. Kasvuperspektiivit ja kilpailutilanne ovat hyvät. – Sehän on selvä, että näissä maissa autojen lukumäärä per asukas on kasvamassa ja kulutus kasvaa tasaisesti. Ja se on tietenkin meille tärkeä asia, että olemme sellaisilla osaalueilla, joissa näemme kulutuksen kasvun. – Toisaalta kilpailutilanne on Baltiassa ja ulkomailla erittäin tiukka johtuen siitä, että me olemme 1990 päättäneet ja toteuttaneet strategianmuutoksen. Me olimme silloin jäämässä Baltian maissa Statoilin varjoon ja halusimme olla omalla sektorillaan johtava. Meillä ei olisi ollut mahdollisuuksia olla fullservice puolella johtoasemassa. Kilpailutilanne kiristyi ja huomattava osa markkinoista tulee siirtymään tällaiseen automaattiasemakonseptiin.
Dahlblomin mukaan muoviraha on erittäin kovaa vauhtia yleistymässä Virossa ja Baltiassa. – Automaattiasemilla on meillä toki mahdollisuus rahankäyttöön. Seteleillä voi maksaa myös. Mutta koko ajan on nähtävissä se, että muovirahan käyttö lisääntyy. Ja niissä maissa missä meillä on oma Neste-kortti, niin senkin käyttö kasvaa. Neste-Eesti-kortilla voi Dahlblomin mukaan tankata myös Latviassa, Liettuassa, Pietarissa ja Suomessa. Niinpä esimerkiksi virolainen ja liettualainen henkilö voi maksaa Suomessa omalla kortillaan. – Asiakkaille on varmaan ollut vaikea ymmärtää miksi ei ole aikaisemmin täydellisesti voitu käyttää ristiin rastiin näitä kortteja. Mutta hyvin paljon se on ollut kiinni lainsäädännöstä. Meidän on täytynyt räätälöidä ohjelmia paljon - se on vienyt aikaa.
– EU-jäsenyys ei ehkä tässä suhteessa ole sinällään paljon edistänyt, mutta monessa muussa suhteessa, joka liittyy rahan käyttöön asiat ovat kehittyneet. Myyjille tulee olemaan helpotus se, että samat säännöt tulevat pätemään Baltian maissa, Suomessa ja vaikkapa Ranskassa. – Kansainväliset luottokorttiyhtiöt EU:n sisällä voimistuvat kun lainsäädäntö yhtenäistyy. Joskin tietyntyyppisiä pieniä erityispiirteitä tulee jäämään. Mutta suuret linjat tulevat menemään hyvin paljon samantyyppiseen lainsäädäntöön. Nesteen liiketoiminta-alueella kehityssuunta on myönteinen, sillä pienissä valtioissa korttien eri ominaisuuksien räätälöinti pienille myyntimäärille on suhteellisesti kallista.
Oil Retail, Baltic Rim/Map 6/2005 /
ERA
Baltian maissa on jo lähes 100 Nesteen asemaa. Hieman yli 30 asemaa per maa. – Suomessa asemia meillä on kaiken kaikkiaan melkein 900. Näistä yli 700 on niinsanottuja täyspalveluasemia ja 180 automaattiasemaa. Plus sitten meillä on ns. dealerit, jotka ovat sopimussuhteessa meihin, eli yrittäjä omistaa kiinteistön ja salossa on Nesteen lippu ja väritykset ovat Nesteen, kertoo Dahlblom. Suomessa Nesteellä on siis miltei kymmenkertainen määrä asemia kuin Baltiassa. Onko siis Etelässä kasvunvaraa? – Meidän markkina-asemamme Baltiassa ei ole niin vahva kuin Suomessa. – Virossa bensiinissä osuutemme on noin 2 0%. Latviassa noin 10–12 % ja Liettuassa noin 6–7 %. – Öljyteollisuus on siinä mielessä erikoinen ala, että, me julkaisemme liikevaihtoluvut, joissa on mukana verot. Polttoaineverot ovat merkittävä siivu. Ja sen takia liikevaihto on hyvin paljon riippuvainen siitä, mikä on veron osuus, laskeskelee Dahlblom. – Jos me puhumme verottomasta hinnasta tai tilinpäätöksessä esiintyvästä bruttoliikevaihdosta niin riippuen maasta esimerkiksi Suomessa bensiinistä ? on veroa ja ? on itse tuotteen hinta. Tämä tavallaan aika pitkälle vääristää liikevaihtolukuja.
Dahlblom toteaa, että kaikissa Baltian maissa polttoaineveron osuus on huomattavan paljon alhaisempi kuin Suomessa. Virossa bensiinin hinta on noin 12 kruunua per litra, eli noin 75 senttiä. Hintataso on koko Baltiassa suurin piirtein sama. Latviassa voi saada dieseliä halvemmalla kuin Virossa ja Liettuassa. Veron osuus on Dahlblomin mukaan vähän isompi kuin itse tuotteen eli suhde on noin 50/50. Suomessa bensiini maksaa noin 1,20 euroa litralta. Eli autoilu on Virossa selkeästi edullisempaa kuin Suomessa. Tilanne kuvastaa pitkälle myös Viron kilpailutilannetta. Suomalaiselle kuluttajalle Viro ja Baltia ovat siis varsin edullisia autoilumaita.
Dahlblom toteaa, että Baltian maiden talouskasvu näkyy myös polttoaineiden myynnissä. Suhteellisesti ottaen litrahinnat ovat paikallisille asukkaille kuitenkin verraten korkeita esimerkiksi Suomen tilannetta ajatellen. 75 senttiä per litra on suomalaiselle edullista, mutta noin 500 euroa kuukaudessa tienaavalle baltille hinta on korkea. Bensan hinnan korkeudesta valittavia suomalaisia voikin lohduttaa tieto siitä, että maksamme suhteessa nettotuloihin ehkä noin 5 kertaa pienemmän hinnan polttoaineesta kuin etelänaapurimme – puhumattakaan itänaapureista. Minkälaisia määriä Viron ja Baltian myynnit sitten Nesteelle ovat? Ovatko ne samassa suhteessa kuin asemien määrä? Ja minkälaiset kasvu tai nousulukemat myynnissä ovat olleet viime vuosina? Koko Baltian talouskasvuhan on ollut peräti noin 6–7 %? Onko bensan hinnassa niin sanottuun Big Mag - indeksiin liittyvä verrannollisuus? Kyllä polttoaineen myynti liittyy hyvin pitkälle siihen mikä kansantalouden kasvu ja työllisyys ovat. Jos bensiinin hinta nousee liian kalliiksi ansiotasoon nähden, niin silloin se rupeaa leikkaamaan kulutusta, arvioi Dahlblom. Me näimme hyvin selvästi hinnan merkityksen kun viime vuonna Viro liittyi Euroopan unioniin. Veron osuus nousi melkein kruunun verran per litra. Kulutus notkahti alas. Pikkuhiljaa kulutus taas sitten tasoittui ja pääsi takaisin kasvuun. Kaksi kuukautta meni sulatellessa sitä EU-nousua.
|
 |
||
