Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2007 - PÄÄKIRJOITUS

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

PÄÄKIRJOITUS

Korkea vieras kävi etelästä – Natosta

1. 
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on tehnyt puolisonsa Evelinin kanssa ensimmäisen virallisen ja seremoniaalisen valtiovierailunsa. Kohdemaa oli luonnollisesti pohjoinen veljesmaa Suomi. 

Eikä nyt tultu työvierailulle Latvian kautta, kuten aiemmin, vaan suoraan Eteläsatamaan lippulaiva amiraali Pitkalla Suomenlahden yli. 

Vierailun symboliikkaan sisältyy historian tutkijoille tulevaisuudessa paljon muutakin. Monella nykyisellä tutkijalla on muistissa ensimmäinen rantautuminen noin 80 vuotta sitten. 

Silloin tultiin myös laivalla ja Paciuksen Maamme, Mu Isamaa, soi. K. Päts ja Suomen presidentti Eteläsatamassa.

2. 
Virosta tuli Suomeen nyt vuoden 2007 kevättalvisessa päivänpaisteessa selkeästi länsimaan johtaja, vaikka onkin baltti. Keskustelujen kielenä oli englanti. Siis ei suinkaan suomi tai viro. Ja tässä kielitaidossa Viro voitti niin sanotusti 6–0. 

Ilveksen myötä englannin kieli on laskeutunut maidemme välisiin suhteisiin. Se on monille fennomaaneille tai estofiileille kova paikka. Virallisissa tilaisuuksissa puhuttiin englantia, ei suomalais-ugrilaista. Monen mielestä se oli hyvä asia, moni oli ihmeissään. 

Tärkeintä on, että ihmisten kommunikaatio toimii hyvin. Ja Toomas Hendrik Ilves ja virolainen saattueensa, mm. laaja liikemiesvaltuuskunta, eivät jääneet suut suppuun. Ei sukulaisuus ole aina detaljeista kiinni. 

3. 
Admiral Pitkan rantautuessa Helsinkiin ei Virosta ollut tuomisena myöskään ehdotuksia reunavaltiopolitiikasta tai muusta sellaisesta haihattelusta. 

Kaikki reunavaltiot kun ovat jo Naton jäseniä. 

Eikä Viron johtaja ole enää kaiken vallan johtaja maassaan, kuten 1920–30 -luvuilla. Emäntä Halonen puolestaan on myös riisutun vallan johtaja, seremoniaalinen presidentti, joka toki myöntää arvonimet ja on rauhan ajan ylipäällikkö. 

Suomi on miltei jo ainoa rajamaa. Ainoa Venäjän reunamaa. Olisi ollut mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa kun nämä presidentit keskustelivat kahden kesken. Oliko paljon puhuttavaa ruokalistan lisäksi? Ehkä Miska ja Rontti olivat pääosassa? 

4. 
Suomen ja Viron yhteiset piirteet eivät ole enää kuin veteen piirretty viiva. Kysymys on jo ilmastonmuutoksesta. Kevätjäiden railot aukeavat aina vain varhemmin. Viro etenee omaa tietään ja Suomi jäytää jähmeästi omilla raiteillaan. Kumpi on parempi linja – se jää nähtäväksi. 

Vertailukohdaksi kelpaa se, että vaikka presidentit Ilves ja Halonen edustavat molemmat maidensa sosialidemokraatteja, niin Viron demarit taitavat olla enemmän amerikkalaisten kuin suomalaisten aatekumppaneidensa kaltaisia. 

Suomi on kehittyneempi, mutta myös väsyneempi. Virossa ei käytännössä ole vasemmistopuolueita ja Suomessa ne hiipuvat iltaruskon lailla. 

5. 
Virossa keväällä käydyissä vaaleissa sai äänestää sekä sähköisesti että manuaalisesti. Tässä lehdessä kerrotaan vaalin tuloksista. Viro on edennyt rohkeasti tiellä tietoyhteiskuntaan. Sähköisessä äänestyksessä ei olla havaittu vilppejä. Hyvä niin. 

Sekä Viroon että Suomeen lienee tulossa seuraavaksi neljäksi vuodeksi porvareiden johtama hallitus. Ja Viro ei kai ottane/saane euroja käyttöönsä ennen vuotta 2011. Mielenkiintoista, kun ottaa huomioon sen, että Viro on kehittynyt todella nopeasti ja halu länteen on vain vahvistunut. 

Viron piti olla se ensimmäinen kymmenestä uudesta jäsenmaasta euroalueeseen. Miten käy? Vahvistaako tämä Suomen vai Viron talouden uskottavuutta? 

Jääkö Suomi siis oikean Pohjolan ainoaksi euroalueeksi ja kuinka pitkään? 

Ensi kesänä voi joka tapauksessa turvallisesti kaivaa käyttämättömät Viron kruununsa ja tallentaa ne joko arkistoihinsa tai viedä mukaansa Viron matkalle. Oikein hyvää matkailukevättä ja kesää! 

Päätoimittaja Matti Niiranen 
matti.niiranen@welho.com