Päätoimittaja Matti Niiranen
matti.niiranen@welho.com

1. Euroopan unioni on tuonut Suomen ja Viron välille tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden. Schengenin sopimuksen myötä väestön liikkuvuus Suomen ja Viron välillä on voimistunut entisestään. 

Yksi merkittävä seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Moni ei tiedä sitä, miten äänioikeus kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa määräytyy, kun muuttaa yhdestä EU-maasta toiseen EU-maahan. 

Eduskuntavaaleissa saa äänestää jos on Suomen kansalainen. Kuntavaaleissa kynnys on sen sijaan huomattavasti alhaisempi. Äänioikeuteen EUmaiden kansalaisilta vaaditaan vain vajaan kahden kuukauden asuminen kyseisessä kunnassa. Muiden kuin EU-maiden kansalaisten tulee olla ollut kuntalainen yli kaksi vuotta. 

2. Oikeusministeriön vaalisivustoilla äänioikeuden määräytymisestä kerrotaan seuraavasti. 

Suomessa kunnallisvaaleissa on äänioikeutettu Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen sekä Islannin ja Norjan kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää. 

Sama aikaraja koskee myös vaalikelpoisuutta. Eli kunnallisvaaleissa voi asettua ehdokkaaksi henkilö, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset. 

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 51. päivä ennen vaalipäivää on perjantai 5.9.2008. 

Koko Suomessa virolaisia äänioikeutettuja on ensi syksyn kuntavaaleissa arviolta noin 20 000. Määrä jakautuu tasaisesti eri puolille Suomea, mutta pääkaupunkiseudulla on suuri ja vaikuttavan kokoinen virolaisvähemmistö. Se on ollut vaaleissa hyvin passiivinen. 

3. Tässä kirjoituksessa on esimerkkinä tilasto Helsingin asukkaista ja EU-maiden sekä virolaisten osuudesta pääkaupungin väestöstä. Luvut kuvaavat Suomessa ainutlaatuista kansainvälisyyttä. Missään muussa kunnassamme ei asu yhtä paljon Viron kansalaisia kuin Helsingissä. 

Pääkaupungissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia virolaisia on syksyn kunnallisvaaleissa ilmeisesti jo noin 4500 henkeä. Teoriassa heidän äänillään voi vaikuttaa ratkaisevasti monen valtuutetun valintaan ja saada virolaisiakin kaupunginvaltuutettuja. 

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että viime kunnallisvaaleissa Helsingissä esimerkiksi kristilliset saivat yhteensä 7200 ääntä ja kaksi valtuutettua. Vaaliliitossa olleet Perussuomalaiset saivat 4700 ääntä. Suurimpien puolueiden listoilla saa keskittämällä äänet pienempikin ryhmä suhteellista osuuttaan suuremman määrän valtuutettuja. 

4. Puolueiden omaa höperyyttä on se, että ne eivät ole vielä älynneet kohdistaa kampanjointiaan ja ehdokashankintaansa Suomessa asuviin muiden maiden kansalaisiin. Etenkin virolaisilla on todennäköisesti halua vaikuttaa asioiden hoitoon mm. Helsingissä. 

Ajankohtaisista kysymyksistä mainittakoon vironkielisen koulun kehittäminen, työhön ja liikenteeseen liittyvät asiat ja sosiaaliset kysymykset. Ja esimerkiksi Viro-talon saaminen Helsinkiin. 

Helsingin Taka-Töölössä sijaitsee Venäjän kulttuuriasiainkeskus. Lisäksi Kaarelassa on mm. suomalais-venäläinen korkeatasoinen koulu. Pääkaupungissa on myös esimerkiksi ranskalaisuuteen, saksalaisuuteen ja muihin kieliin ja kulttuureihin painottuneita kouluja ja kulttuurikeskuksia. Ruotsalaisuudesta puhumattakaan. Hyvä niin, niin pitää ollakin! 

Mutta kuka ajaisi virolaisten asiat samalle tasolle?