|
||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 3/2006 - PÄÄKIRJOITUS |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Presidentit Baltiaan Amerikasta  Toomas
Hendrik Ilves (s. 1953) aloitti
presidenttikautensa valtiovierailujen sarjan Latviasta, josta hän lensi
suoraan Helsinkiin. Perusteena ensimmäisen vierailun kohteelle oli
virallisesti se, että Riiassa sijaitsee Ilveksen kotia lähinnä oleva
kansainvälinen lentokenttä. Toisaalta Katariinan laakson virka-talosta
Tallinnasta on myös lyhyt matka lentokentälle.
Lennart Meri ja Arnold Rüütel tekivät ensimmäiset valtiovierailunsa Suomeen. Onko Viron uusi presidentti siis tällä symbolisella Latvia-eleellään ”näpäyttänyt” Suomea? Tuskin, vaikka asia pantiin kyllä Suomessa monella taholla merkille kulmakarvoja kohotellen. Kysymys lienee lentokentän sijainnin ohella muutoinkin luontevasta valinnasta. Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga on suorittanut Ilveksen tavoin opintonsa ja ennen presidenttiyttään pääasiallisen työuransa Pohjois-Amerikassa. Ilves on työskennellyt mm. Kanadan Vancouverissa, Yhdysvaltain New Jerseyssä sekä New Yorkissa. Vike-Freiberga Kanadan Montrealissa ja Torontossa. Latvian johtoon Vike-Freiberga (s. 1937) valittiin vuonna 1999. Myös Liettuan presidentti Valdas Adamkus (s.1926) on paluumuuttaja Yhdysvalloista. Hän vaikutti ennen paluutaan Chicagossa, Illinoisissa ja tuli valituksi Liettuan johtajaksi vuonna 1998. T.H. Ilveksen ensimmäisen valtiovierailun kohdemaa on siksikin luonnollinen, että kaikki kolme Baltian maata ovat sekä EU:n että Naton jäsenmaita. Kohta Tallinnassa ja Riiassa nähdään jo toisen kerran meille kaikille televisiosta tuttu amerikkalainen presidentti. Nimittäin George W. Bush, joka osallistuu matkallaan Nato-maiden huippukokoukseen Latviassa. Miksiköhän Bush ei tule koskaan vierailulle Suomeen? Ja onko se Suomen etu? Rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä on monen mielestä utopiaa ja pähkähullu ajatus. Idean asettaa kuitenkin ”täysjärkiseen valoon” Helsingin ja Pietarin välisen rataosuuden modernisoiminen huippunopeaksi ja mahdollisuus Suomelle saada suora rautatieyhteys Baltian kautta Euroopan sydämeen, Berliiniin. Itämeren ulottuvuus saisi saisi samalla aivan uuden sisällön. Vastaava tunneli on toteutettu Englannin kanaalin alitse. Miksi ei siis myös Suomenlahden alitse? Rakennetaanhan maailmalla metrojakin, miksi siis ei pitkää rautatietunnelia? Helsingin seudun, Etelä- Suomen ja Pietarin yhteenlasketut väkiluvut vastaavat hyvinkin Lontoon väkilukua. Lisäksi työmatkaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä kasvaa todennäköisesti hyvin vilkkaaksi tulevaisuudessa. Työpaikkaliikenne ei ole ainoa rataa puoltava tekijä. Kiskoilla kulkisi varmasti sujuvasti ja aiempaa nopeammin aikamoinen määrä suomalaisia vientituotteita ja muuta rahtia maailmalle. Tunneli Suomenlahden alitse on kuitenkin vielä kaukana toteutumisestaan. Mutta ehkäpä jo vuonna 2030? Tunnelin ohella on tärkeää toteuttaa pikaisesti se realistisempi hanke, eli kunnollinen moottoritie halki Baltiaan ja Puolan Saksaan. Autolautathan toimivat jo vallan hyvin Helsingin ja Tallinnan välillä. Virolainen koulu puhuttaa Helsingissä päivä päivältä enemmän virolaisvähemmistön määrän lisääntyessä. Kun koko Suomessa asui vuonna 1995 noin 8400 Viron kansalaista, niin nyt heitä on lähes 16 000 henkeä. Viron kansalaisia on Suomessa esimerkiksi 3000 enemmän kuin Loimaan kaupungissa on asukkaita. Loimaalla on lukiot, ala-asteet, yläasteet sekä päiväkodit. Toki virolaiset ovat hajaantuneet eri puolille Suomea, mutta pääosa heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Siksi on perusteltua käynnistää hanke, jonka avulla Helsinkiin saadaan virolainen peruskoulu ja lukio. Kysyntää varmasti on. Valtion tulee kantaa hankkeen rahoituksesta suurin vastuu. Sen lisäksi ainakin pääkaupunkiseudun kunnilta tulee vaatia osallistumista rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Suomalaisten on turha pulista ruotsinsuomalaisten huonosta asemasta jos emme itse hoida veljeskansamme lasten äidinkielellä annettavaa perusopetusta kuntoon Suomessa. Päätoimittaja Matti
Niiranen |
 |
