Syntyykö Viroon RKP:n malliin "Venäläinen kansanpuolue"?

Matti Niiranen

Virossa käytiin juuri kunnallisvaalit, joissa maan venäläisvähemmistö näytteli etenkin Tallinnassa ja Narvassa ratkaisevaa osaa. 

Vaikka äidinkielenään venäjää puhuvien osuus Viron kansalaisista lienee jo yli 17%, heillä ei kuitenkaan ole toistaiseksi omaa puoluetta, ellei sellaiseksi lasketa Edgar Savisaaren keskustapuoluetta.

Viron oikeistopuolueet pitivät lokakuisissa kunnallisvaaleissa asemansa valtaosassa maan kuntia, vaikka Edgar Savisaaren johtama keskustapuolue sai huikeat 53%:ia äänistä Tallinnassa.

Valtapoliittisesti kuntavaalit eivät Viroa paljon keikuttaneet. Maan hallituskahvassa istuu edelleen tukevasti oikeisto. Andrus Ansipin hallituksen on kuitenkin nyt syytä laittaa täysi myrskyvaroitus päälle: parlamenttivaalit ovat jo ovella. Viron hallituksen muodostavat nyt Reformipuolue ja IRL –puolueet.

Savisaaren puolue on parlamentissa (riigikogu) nykyisin oppositiossa. Kuntavaaleissa sen nyt saama äänimäärä ei riittäisi hallitukseen asti, sillä Savisaarta ei huoli kumppanikseen edes sosialidemokraatit, jotka ovat vajaan 10%:n blokkina vaa’ankieliasemassa.

Keskustapuolueen kannatus nousi kuntavaaleissa myös valtakunnallisesti ja se on nyt aavistuksen verran suurempi kuin maan istuvan hallituskoalition kannatus. On kuitenkin pidettävä mielessä, että Virossa kuntavaaleissa ja parlamenttivaaleissa äänioikeutettujen määrä poikkeaa oleellisesti toisistaan.

Vuonna 2011 pidettävissä parlamenttivaaleissa vaaliasetelma on täysin toinen, kuin juuri pidetyissä kuntavaaleissa, joissa kaikilla vakituisesti Virossa asuvilla henkilöillä on äänioikeus – siis myös niillä, jotka eivät ole Viron kansalaisia.

Virossa on äidinkielenään venäjää puhuvia vakinaisia asukkaita kaikkiaan arviolta noin 400 000, eli noin 29% asukkaista. Parlamenttivaaleissa heistä saa äänestää noin puolet: ne, jotka ovat ottaneet itselleen Viron kansalaisuuden. Kuntavaaleissa saavat äänestää kaikki vakinaisesti Virossa asuvat äänestysikäiset henkilöt .

Muutosta parlamenttivaaleissa tuovat myös ne 56 500 Viron kansalaista, joiden asuinpaikka on ulkomailla, ja joilla ei ole äänioikeutta kuntavaaleissa. Lisäksi kuntavaaleissa äänioikeutetulla 207 000:lla ulkomaan kansalaisella tai ilman kansalaisuutta olevalla ei ole äänioikeutta parlamenttivaaleissa.

Käytännössä tämä edellä kuvailtu äänioikeutettujen koostumuksen muutos keikauttaa riigikogua valittaessa vallan painopuntit keskustapuolueen vaakakupista oikeiston ja sosialidemokraattien puolelle.

Viron kuntavaaleissa annettiin yhteensä reilut 658 000 ääntä (60,1%), kun äänioikeutettuja oli noin 1 094 000. Tallinnassa näistä annettiin noin kolmannes, eli 212 000 ääntä.

Tallinna, kuten pääkaupungit yleensäkin, on symbolisesti vaalien kannalta hyvin tärkeä avainkaupunki. Suomenkin mediassa uutisoitiin Viron kuntavaalien jälkeen käytännössä vain Savisaaren voittoa pääkaupungissa. Niinpä voittaminen Tallinnassa olisi kuntavaaleissa oikeistolle ja sosialidemokraateille herkullista, mutta siihen ne eivät nykypolitiikalla yksinkertaisesti pysty.

Tartossa Reformipuolue ja IRL (Isänmaan liitto + Res Publica) saivat yhteensä yli 54% äänistä, kun keskustan kannatus siellä jäi 17,5%:iin. Keskusta on silti vahva mm. Pärnun seudulla, jossa sen kannatus on myös noin puolet suurempi kuin kahdella keskisuurella oikeistopuolueella, sen selittää eläkeläisten tuki Savisaarelle. Pärnussa tosin valta on sitoutumattomilla ja suomalaisessakin kuntaelämässä tutuilla alueellisilla vaaliliitoilla. Sama ilmiö toistuu laajalti muissakin Viron maaseutualueella.

Tallinnaa ympäröivässä Harjun maakunnassa Reformipuolue ja IRL säilyttivät myös vahvan asemansa. Harjun maakuntaa voi verrata tärkeydeltään Suomen Uudenmaan vaalipiiriin. Esimerkiksi Võrun kaupungissa ja maakunnassa, syvällä Viron rintamailla, keskustalla ei juurikaan ole valtaa.

Taulukko:

Viron asukkaat ja äänioikeutetut
Viron kansalaiset  Joista on venäjänkielisiä** n. 210 000 (noin 17,4% kansalaisista). Lisäksi 56 500 Viron kansalaista asuu ulkomailla, heillä on äänioikeus vain parlamenttivaaleissa.	1 147 000 +56 500
Yhteensä 1 204 500
Vakinaisesti Virossa asuvat muiden maiden kansalaiset   (Näillä vähemmistöillä on äänioikeus Virossa vain kuntavaaleissa)
Venäjän kansalaisia …	95 000
Ukrainan …	5 000
Suomen …	3 000
Latvian …	2 000
Liettuan …	1 600
Valkovenäjän …	1 400
Henkilöt, jotka eivät ole päättäneet kansalaisuudestaan (Joista venäläisiä arviolta n. 100 000**. Äänioikeus vain kuntavaaleissa)	102 000
Muut kuin Viron kansalaiset YHTEENSÄ	(212 000)
Kaikki Viron kansalaiset ja maassa asuvat  henkilöt YHTEENSÄ (noin)	1 416 500
Lähteenä tässä Pro Estonian laskelmassa on käytetty Viron väestönlaskentaa vuodelta 2000*, tilastoja Viron kansalaisuuden saaneista henkilöistä (vuosilta 2000-2009*) ja mm. Viron sisäministeriön tuoretta tilastoa Virossa asuviksi rekisteröidyistä henkilöistä (2.10.2009) sekä kunnallisvaalien 2009 keskusvaalilautakunnan tilastoja. Kansalaisuudeltaan tuntemattomien äidinkielestä ei ollut saatavilla tilastoa.

Nyrkkisääntönä Viron poliittisesta kartasta voi sanoa, että siellä missä on runsaasti venäjää äidinkielenään puhuvia ihmisiä, siellä keskustapuolue on mahtiasemassa.

Keskustan ykköskunnista merkittävimmät ovat Tallinna ja Narva, joiden asukkaista huomattava osa omistaa Venäjän passin tai jotka eivät ole Viron kansalaisia saavat siten äänestää kuntavaaleissa, mutta eivät parlamenttivaaleissa.

Esimerkiksi Narvassa keskustapuolueen kannatus oli 76,6% ja muilla valtakunnallisilla puolueilla ei käytännössä ollut edes omaa listaa.

Kuntavaalien yksi suuri uutinen oli Viron kansanpuolueen totaalinen murskatappio. ”Rahvaliit” katosi käytännössä kokonaan maan poliittiselta kartalta. Sen kannatus hupeni liki olemattomiin: 12,4%:sta vain 1,9%:iin. Oletettavasti näistä äänistä valtaosa meni Savisaaren keskustalle.

Viron poliittinen kartta on muotoutunut vaali vaaleilta selkeämmäksi vuonna 1991 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Se alkaa olla nyt aika lailla vanhojen EU-maiden kaltainen, paitsi että noin viidesosalla vakituisista asukkaista voi sanoa olevan oma puolue aika lailla hakusessa. Tosin niin on muuallakin EU:ssa - eri syistä tosin.

Todennäköisesti ainakin kolme keskisuurta oikeistopuoluetta tulevat jossain vaiheessa vielä yhdistämään voimansa. Jos tämä Viron uusi oikeisto mielii voittaa Tallinna puolelleen, sen on luotava selkeä ohjelma venäläisvähemmistön asioiden ajamiseksi, mihin sillä ei kulttuurisista syistä johtuen taida olla vielä kapasiteettia.

Savisaaren puolueen kannatuksen kannalta on taktisesti suorastaan hyväksi se, että kansallisuuksien ja kieliryhmien vastakkainasettelu Virossa jatkuu, siten Savisaar turvaa liki ”monopoliasemansa” venäläisten ääniin. Toisaalta keskustan kasvun rajat ovat tässä asetelmassa melkein kiveen hakatut, se on valinnut Viron kansalaisen enemmistön mielestä "liian venäläismielisen tien".  Lisäksi osa Viron venäjänkielisistä, etenkin ne Viron kansalaisuuden hankkineet, äänestävät luonnollisesti myös muita puolueita kuin keskustaa.

Eräs tie ulos tästä pattitilanteesta voisi olla se, että maahan muodostuisi uusi kielipuolue Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen tapaan. RKP:hän toimi esimerkiksi kylmän sodan aikana Suomessa merkittävässä roolissa etenkin pohjoismaisissa suhteissamme, jotka olivat pitkään Suomen keittiön ovi länsimaihin.

Tulevaisuudessa uusi Viron venäläinen kansanpuolue voisi hyvinkin nousta maan politiikassa tärkeään ja vaikuttavaan asemaan, josta hyötyisivät virolaisten lisäksi kaikki Viron naapurimaat. Rakentavan roolin omaavalla venäläisellä ”Rkp:n tyyppisellä” kansanpuolueella voisi tärkeä sillanrakentajan rooli Viron problemaattisissa idänsuhteissa.

Viron kansallisuuksien ja poliittisten valtablokkien ”sisäinen pattitilanne” ei liene Viron tulevaisuuden kannalta hedelmällistä. Lopulta ratkaisu on kaikkein eniten venäläisvähemmistön itsensä käsissä. Heidän olisi syytä ottaa lusikka kauniisti käteensä ja käyttäytyä, kuten kalustetuissa huoneissa on tapana.

Jos venäläisvähemmistöllä olisi Virossa aidosti rakentava ja lojaali asenne itsenäisen Viron puolesta, niin moni asia etelänaapurissa ja venäläisillä itsellään olisi paremmalla tolalla. Sitä odotellessa Viron politiikassa on vielä monta sisäänrakentunutta dilemmaa ratkottavana.

Kuntavaalien viralliset tulokset löytyvät osoitteesta http://www.vvk.ee/