Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org | Toimittaja Imbi Pajulle Pro Estonia -tunnustus

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Toimittaja Imbi Pajulle Pro Estonia -tunnustus

Toimittaja Imbi Paju on saanut tämän vuoden Pro Estonia -tunnustuksen, jonka myöntää Pro Estonia -lehti. 

Perusteluina tunnustukselle ovat Pajun pitkäaikainen työ Suomen ja Viron suhteiden syventämiseksi ja virolaisen kulttuurin ja historian tuntemuksen lisääminen Suomessa. Hän on lisäksi julkaissut muun muassa laajaa huomiota saaneen teoksen Torjutut muistot, josta on tehty myös elokuva. 

Lisäksi Paju on osallistunut tunnustuksen myöntämisperusteiden mukaan lukuisten lehtikirjoitustensa ja julkisten esiintymistensä kautta monipuolisella tavalla Suomen ja Viron välisten suhteiden raportointiin ja arviointiin. 

Tunnustuksen Pajulle ojensi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi, joka toimii myös Pro Estonia – tunnustuksen myöntävän toimikunnan puheenjohtajana. 

Viime vuonna saman tunnustuksen sai arkkitehti Pekka Vapaavuori työstään Viron KUMU taidemuseon suunnittelijana.

Viron suurlähetystön puolesta toimittaja Pajua onnitteli tunnustuksen johdosta kulttuuri- ja lehdistösihteeri Andry Ruumet (kuvassa keskellä).

Imbi Pajun mielenkiintoinen teos luotaa Viron historiaa 

Toimittaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju on tehnyt mittavan kirjoitusurakan ja hienon teoksen nimeltä Torjutut muistot.  Aiemmin hän on ohjannut samannimisen elokuvan.  Paju käy läpi Viron historiaa hyvin henkilökohtaisella tavalla, mutta on onnistunut tekemään kokonaisvaltaisen esityksen, joka avaa suomalaislukijoille aivan uuden koskettavan näkökulmaan maansa historiaan.

Torjutut muistot lähtee kirjoittajan halusta ymmärtää vaiettua menneisyyttä, jota hänen äitinsä ja suuri osa virolaisista on kantanut sisällään puoli vuosisataa. Paju lähestyy vaikeata aikaa eri suunnilta, kuvaten tapahtumia aina ensisijaisesti yksilöiden tuntemusten kautta. Kirjan alku kertoo Viron ensimmäisestä itsenäisyyden ajasta, modernista ja edistyksellisestä eurooppalaisesta valtiosta, jossa oli suvaitsevainen, toiveikas ja terveellä tavalla ylpeä kansa. 

Sitten maa joutuu kansainväliseksi pelinappulaksi ja edessä ovat miehityksen ajat: ensin Neuvostoliitto, sitten Saksa, ja sitten uudestaan Neuvostoliitto aina 1990-luvulle saakka. Paju osoittaa, kuinka Neuvostoliitto ja sen ideologia halusi tehdä kansasta tahdottomia koneihmisiä. Se pilkkasi lakia pudottamalla sen käytöstä pois lain oleellisen puolen oikeuden. Syylliseksi toteamiseen riitti, että oli joutunut pidätetyksi, ja varmemmaksi vakuudeksi uhrilta hankittiin tunnustus, vaikka kiduttamalla. Pelko laittoi ihmisten moraalin koetukselle ja johti myös siihen, että jotkut antautuivat ilmiantajiksi, usein kiristämisen seurauksena. Myös tästä asiasta Paju kirjoittaa. Ei syyttäen, vaan ymmärtäen. Imbi Paju päättää kirjansa fi losofi Walter Benjaminin historianäkemykseen, jonka mukaan menneisyyttä voi käsitellä historian enkelin välityksellä, joka suuntaa katseensa uhreihin: 

– Kysymys ei ole historian moralisoinnista vaan pyrkimyksestä kohti inhimillisempää historiakäsitystä. Se voi tapahtua ainoastaan avoimen muistityön avulla, jolloin monien totuuksien arvo on punnittava uudelleen. 

– Juuri tällä totuuden etsimisen tasolla voi tapahtua uusi tiedostaminen, kivun lievittäminen; se auki puhumisen prosessi, joka vei meidät kohti tyyntynyttä ja onnellisuuden mahdollistavaa muistia. Siksi olen kiitollinen äidilleni ja kaikille miehityksen kärsineille ihmisille. He ovat rohjenneet puhua, toteaa Paju. 

Kirja on käännetty mm. englanniksi ja ruotsiksi. Venäjännös on tekeillä. 

Imbi Paju: Torjutut muistot 
315 sivua 
Like, Otavan kirjapaino 
Keuruu 2006