| Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 2/2006 - ENTINEN ULKOMINISTERI ILVES HAASTAA ISTUVAN PRESIDENTIN | ||||||||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Ehdokasnimistä varmuus vasta viime metreillä - ilmaantuuko kesällä kisaan Musta Hevonen? Tiedossa jännitysnäytelmä: Entinen ulkoministeri Ilves haastaa istuvan presidentti Rüütelin
Kuka valitaan syyskuussa Katariinan
laaksossa (Kadriorg) olevan Viron presidentin virkatalon isännäksi? Viron istuva tasavallan presidentti Arnold Rüütel, 78, ilmoitti kesäkuun alussa monen yllätykseksi aikovansa pyrkiä toiselle viisivuotiselle kaudelle. Ennen Rüütelin ilmoitusta mielipidetiedustelut kertoivat, että Viron seuraavaksi presidentiksi nousisi ylivoimaisella äänivyöryllä maan entinen ulkoministeri, sosialidemokraattien europarlamentaarikko Toomas- Hendrik Ilves. Kansa ei kuitenkaan asiasta päätä, vaan valinnan tekee 101-jäseninen parlamentti Riigikogu. Syyskuussa valittavan presidentin nimi onkin vielä monen poliittisen lehmänkaupan takana. Pro Estonian painetun kesälehden mennessä painoon moni kysyi vielä mm., että suostuuko istuva presidentti Arnold Rüütel sittenkin jatkokaudelle. TEKSTI: ANTERO EEROLA Virossa koko puoluekenttä valmistautuu kuumeisesti syksyllä pidettäviin presidentinvaaleihin. Mielipidemittauksia on jo pitkään ylivoimaisesti johtanut sosialidemokraattisen puolueen europarlamentaarikko ja entinen ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves. Gallupeissa hänellä on ollut pitkin kevättä korkeampi kannatus kuin istuvalla presidentillä Arnold Rüütelilla ja toiseksi suosituimmalla presidenttipeliin liitetyllä nimellä, keskustapuolueen puheenjohtajalla Edgar Savisaarella. Uutistoimiston BNS:n ja tutkimuslaitos Faktum&Arikon mielipidemittauksen mukaan 36 prosenttia virolaisista näkisi presidenttinä mieluiten Ilveksen. Hänen kannatuksensa on kasvanut pitkin kevättä samalla, kun Rüütelin tukijat ovat vähentyneet. Istuvaa presidenttiä kannattaa enää 12 prosenttia virolaisista. Kansa uskoo, että Rüütel luopuu Tutkimuslaitos EMOR:in toukokuussa, presidentti Rüütelin syntymäpäivänä julkaiseman mielipidemittauksen mukaan 56 virolaisista toivoo, että presidentti luopuisi jo tehtävistään. Vain 36 oli jatkoajan kannalla. Samalla virolaisista 71 prosenttia sanoo kuitenkin olleensa tyytyväisiä Rüütelin toimintaan.
Pakkaa sekoittaa kuitenkin se, että Rüütel ei ole vieläkään (tätä kirjoitettaessa kesäkuun alussa) ilmoittanut mahdollisista jatkohaluistaan. Hänellä ei kuitenkaan tiedetä olevan mitään jatkokauttakaan vastaan. Toistaiseksi vanha presidentti on tyytynyt sanomaan, että hän toivoo näkevänsä vaalissa myös nuoremman polven edustajia. – Mutta jos se ei ole mahdollista, tulee toinen kierros, mutta minä en ole vielä päättänyt – vaikka ehdotuksia on tehty – osallistunko siihen vai ei, Rüütel on kierrellyt. Mitä tekee keskustan Edgar Savisaar Presidentin taustapuolue Kansanliitto pyysi Rüüteliä ehdolle kesäkuun puolivälissä. Ongelma on kuitenkin se, että ehdokkaan asettaminen vaatii 21 kansanedustajan tuen eikä Kansanliitolla ole kuin 16 edustajaa. Rüütelin vastauksen pitäisi olla valmiina kesäkuun puoliväliin mennessä, jolloin Kansanliitto kokoontuu ylimääräiseen puoluekokoukseensa päättämään presidenttikysymyksestä. Rüütelin halukkuutta jatkaa ei varmasti ainakaan lisää se, että hän täytti toukokuussa 78, jolloin hän olisi nyt yhtä vanha kuin Urho Kekkonen pyrkiessään viimeisellä kaudelleen.
Mikäli istuva presidentti ei ole enää käytettävissä, keskiryhmien ehdokkaaksi saattaa tulla Savisaar, joka on Ilvestä mieluisampi vaihtoehto myös Kansanliitolle. Savisaar saattaakin ratsastaa näyttämölle mustana hevosena, sillä virallisesti häntä ei ole asetettu ehdokkaaksi. Maakunnan miehillä on suuri valta Vaikka Toomas Hendrik Ilves on ehdokkaista vahvin, hänen ongelmansa on, ettei hän pääse hyödyntämään suurta kansansuosiotaan. Virossa kansa osallistuu presidentin valintaan vain edustajiensa välityksellä.
Ensisijaisesti vastuu presidentinvaalista lankeaa 101-jäsenisellä parlamentilla, Riigikogulla, jossa järjestetään tarvittaessa kolme kierrosta ehdokkaiden seulomiseksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä äänestyskierroksella kahta kolmasosaa äänistä, järjestetään toinen kierros, jossa pätee edelleen kahden kolmasosan sääntö. Mikäli määräenemmistöä ei tälläkään kerralla löydy, järjestetään samana päivänä vielä kolmas kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Mikäli kahta kolmasosaa ei vieläkään saada kokoon, kutsutaan hätiin erityinen kuntien ja kaupunkien edustajista koostuva valitsijakokous, jossa istuu yhteensä 246 edustajaa Viron 228 kaupungista ja kunnasta. Kun myös kansanedustajilla on äänioikeus, on kokouksessa yhteensä 347 äänivaltaista edustajaa. Tallinnasta 10 valitsijaa, Ruhnustakin yksi valitsija Valitsijakokouksessa varsinkin pienet maalaiskunnat ovat rutkasti yliedustettuja. Eniten paikkoja on Tallinnalla, jonka 240 000 äänioikeutettua kansalaista edustaa 10 valitsijamiestä siinä missä Viron pienimmällä kunnalla Ruhnulla on yksi edustaja. Viron keskusvaalilautakunnan mukaan hän käyttää 77 äänioikeutetun kuntalaisen puhevaltaa. Ruhnun kaltaisia yhden äänen kuntia on valitsijakokouksessa kaikkiaan 219. Niistä suurin on Türin kunta, jossa asuu runsaat 9 000 äänioikeutettua. Virolaisten edustus valitsijakokouksessa jakaantuu siis erittäin epätasaisesti. Juuri valitsijakokouksen alueellisesti vääristynyttä kokoonpanoa on pidetty presidentti Rüütelin voiton salaisuutena vuonna 2001. Parlamentissa hän ei saanut tarvittavaa äänten enemmistöä, mutta pienillä maalaispaikkakunnilla hänen kannatuksensa on vankkaa. Näin Rüütel lopulta voitti vastaehdokkaansa, Reformipuoluetta edustavan Toomas Savin äänin 186-155. Ansip ja Kallas tukevat Ilvestä presidentiksi Toistaiseksi Kansanliitto on asettanut toivonsa siihen, että Rüütel saadaan ehdolle, kun valintaprosessi on siirtynyt maakuntien edustajien käsiin. Kansanliiton puheenjohtaja, ympäristöministeri Villu Reiljan on sanonut, että Rüütelin ehdokkuus parlamentissa on poissuljettu vaihtoehto. Kansanliiton johtoportaassa on virolaisten lehtitietojen mukaan laskettu, että se voisi yhdessä keskustan kanssa saavuttaa noin 190 ääntä eli selvän enemmistön valitsijakokouksessa. Eesti Päevälehden kesäkuun alussa tekemä selvitys antaa kuitenkin toisenlaisen viestin. Lehden tekemän puhelinkyselyn mukaan valitsijakokouksen jäsenistä 42 prosenttia äänestäisi Ilvestä ja vain 19 prosenttia Rüüteliä. Toisaalta 39 prosenttia valitsijoista ei halunnut ilmoittaa kantaansa. Ilveksen puolesta puhuu myös se, että hänellä on tukea kahdessa muussakin puolueessa eli pääministeri Andrus Ansipin Reformipuolueessa sekä opposition Res Publicassa. Ansipin ohella Ilveksen tukijoukkoihin on ilmoittautunut myös Viron ensimmäinen EU-komissaari Siim Kallas. Ilves saattaakin päätyä sosialidemokraattien, Res Publican ja Reformipuolueen ohella myös Isänmaaliiton ja keskustan yhteiseksi ehdokkaaksi. Puolueiden asiaa koskevat neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen elokuun alussa.
|
 |
||||||
