|
|||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org 2/2006 - Neuvostosotilaiden muistomerkki kuohuttaa Viroa |
|||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Neuvostoaikaisesta muistomerkistä kuuma peruna Viron politiikkaan
Pronssiin valettu sotilaspatsas ja muistomerkki pystytettiin Tonismäelle Kaarlen kirkon viereen vuonna 1947 (Neuvostoaikainen virallinen nimi oli Tallinnan vapautuksen puolesta kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki). Asiakirjojen perusteella tiedetään, että muistomerkkialueelle on haudattu 13 sodassa kaatunutta henkilöä. Muistomerkin sotilaan on veistänyt Pallasen taidekoulusta ennen sotia valmistunut kuvanveistäjä Enn Roos ja muistomerkkialueen on kokonaisuudessaan suunnitellut arkkitehti Arnold Alas. Soturiveistoksen mallina on ollut Kristjan Palusalu. Ikuinen tuli asetettiin muistomerkin eteen vuonna 1964. Puhekielessä patsas tunnetaan nimellä ”Aljos¡a ”. Patsas ja muistomerkki suojeltiin 1992 historiallisesti ja taiteellisesti merkittävänä teoksena. Muistomerkin omistaa Tallinnan kaupunki ja se on kaupungin omistamalla tontilla. Pronssinen soturi puhuttanut Tallinnassa jo pitkään Neuvostoaikaisen muistomerkin kohtalosta on käyty kädenvääntöä Tallinnassa koko uudelleen itsenäistymisen ajan. Isamaaliit-puolueen Tallinnan piirijärjestö on tehnyt kaupungille useita esityksiä muistomerkin siirtämisestä pois keskustasta Tallinnan laitamille. Vaalien yhteydessä patsaan kohtalosta on käyty kiivastakin keskustelua. Ainoat näkyvät tulokset ovat olleet, että patsaan edessä palanut tuli poistettiin 1991 ja 1999 poistettiin muistomerkin alkuperäiset laatat ja tilalle laitettiin uudet laatat, joissa lukee viroksi ja venäjäksi ”Toisessa maailmansodassa kaatuneiden muistolle”. Patsas töhritään Voiton päivänä Keväällä soturi pääsi jälleen julkisuuteen, kun Tallinnan kaupungin elimissä jouduttiin ottamaan kantaa varojen myöntämiseksi veistoksen kunnostamiseksi. Veistoksen pinta todettiin hapertuneeksi ja sen olevan pikaisen entisöinnin tarpeessa. Poliittinen kiista leimahti ilmiliekkeihin. Keskusteluun vastattiin provokaatiolla: patsas tuhrittiin punaisella maalilla aamuyön tunteina 9.5. Samana päivänä oli määrä olla muistomerkin edessä puna-armeijassa sotineiden veteraanien tilaisuus. Venäjällä juhlittiin samana päivänä näyttävästi II Maailmansodan päättymistä Voiton päivänä. Punaisia neilikoita, EU-lippuja ja hakaristejä Tallinnan venäläiset järjestivät näyttävän mielenilmaisun patsaan luona käsissään punaiset neilikat ja EU:n liput. Poliisit eristivät alueen ja itse muistomerkkialueelle ei päästetty ketään. Tallinnan hautausmailla töhrittiin Viron vapaussodassa kaatuneiden sankarivainajien muistomerkkejä hakaristejä maalaamalla. Tätä seurasi seuraavana päivänä äänekäs mielenosoitus, jossa kannettiin Viron lippuja ja huudoin vaadittiin miehitysvallan muistomerkkiä hävitettäväksi. Sisäasiainministeriö kielsi kaikki kokoontumiset muistomerkkialueella ja määräsi poliisin eristämään alueen sekä valvomaan muistomerkkiä ympäri vuorokauden. Venäjän tiedotusvälineet reagoivat Venäjän television Virossa näkyvissä lähetyksissä kerrottiin laajasti Tallinnan tapahtumista. Uutisoinnissa korostettiin, että virolaiset ovat ”häpäisseet Suuressa isänmaalisessa sodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkkejä”. Venäjänkielisissä lehdissä kehotettiin valppauteen ja vedottiin, että sodassa kaatuneiden venäläissotilaiden muistoa ei saa häpäistä. Tallinnan venäjänkielisiä asukkaita olikin konkreettisesti varsin valppaina seuraamassa tilanteen kehittymistä muistomerkkialueen lähistöllä seisoskellen. Pääministeri Andrus Ansip puuttui tilanteeseen kesäkuun alussa ja totesi: – Pronssisoturi ei todellakaan ole mikään hautamuistomerkki, vaan miehityksen symboli ja siksi se ei sovi Tallinnan keskustaan. Uskon, että muistomerkin siirtäminen pois saattaa hetkellisesti kiristää tilannetta, mutta tunnekuohut laantuvat pian. Mutta mikäli muistomerkki jää paikalleen se ruokkii ja pitää yllä jännitystä. Lausunnossaan Ansip sanoo olevansa vakuuttunut, että muistomerkki tulisi siirtää jollekin Tallinnan hautausmaalle. – Ja jos muistomerkin alueelle on haudattu joitakin kuolleita, heidät tulee arvokkaasti haudata uudelleen muualle, lisäsi pääministeri Ansip. Vironvenäläisten järjestöt esittivät asiaa selvitettävän pyöreänpöydän keskusteluissa, johon heidän lisäkseen osallistuisivat Tallinnan kaupungin, Viron hallituksen ja Virossa edustettuina olevat ulkovallat (so. Venäjä). Valtiovarainministeri ja Keskustapuolueen puheenjohtaja Edgar Savisaar varoitti tekemästä historiallisia virheitä ja antoi varovaista tukea venäjänkielisten näkemyksille. Mediassa kohistiin asian ympärillä joka päivä. Ruumiita bussipysäkin alla Historioitsija Lauri Vahtre arvioi, että ruumiit on haudattu jotakuinkin nykyisen Tõnismäen bussipysäkin kohdalle. Mutta keitä, se on hänen mukaansa arvoitus. Hän kannattaa kaivauksia alueella ja asian selvittämistä. Hän korostaa, ettei neuvostoaikana puhuttu mitään haudatuista ihmisistä vaan ainoastaan ikuisesta tulesta. – Mikäli haudatut olisivat olleet miehittäjille merkittäviä, olisi haudat varmasti merkitty ja henkilöistä puhuttu, muistutti Vahtre. Hän näkee patsaan olevan kommunistivallan muistomerkki. – Muistomerkillä käydessään nämä ihmiset kannattavat tämän maan miehittämistä, he kunnioittavat Tallinnan miehittäjiä, tähdensi Vahtre. Absurdia keskustelua Nuori venäläinen Viktoria Pridonova, joka internetin kautta kutsui ihmisiä kukkien kanssa puolustamaan pronssisoturin oikeutta olla paikallaan muistutti, että soturi on II maailmansodassa kaatuneiden muistolle omistettu muistomerkki. – Niin siellä selvästi lukee sekä viroksi, että venäjäksi. Olen lapsesta asti käynyt perheeni kanssa viemässä soturin eteen kukkia. Se on minulle kaunis perinteinen tapa muistaa sodassa kaatuneita, perusteli Pridova kantaansa Postimees-lehdessä. Kulttuuri- ja yliopistoväki kyllästyi poliitikkojen eipäs – juupas -keskusteluun. Useissa kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa kirjailijat ja taitelijat siteerasivat Pridovan näkemyksiä. Kirjoituksissa korostettiin, että Virossa käydään absurdia keskustelua, jossa kumpikaan osapuoli ei ymmärrä mitä toinen sanoo. Eikä tällä tarkoitettu vain kieltä! Samalla huomioitiin, että Virosta puuttuvat kansaa yhdistävät isänmaalliset tavat ja perinteet. Laulujuhlistakin on muodostunut vain vironkielisten juhla. Kieleen pohjautuva kahtiajako näyttää olevan Virossa syvä. Kulttuuriväki huolissaan Venäjänkieliset virolaiset todellakin uskovat pronssisoturin olevan sodissa kuolleiden venäläissotilaiden muistomerkki. He eivät näe sitä miehitysvallan symbolina ja kommunistisen järjestelmän muistomerkkinä. Heidän maailmankuvansa on muodostunut Venäjän tiedotusvälineitä seuraamalla. Viron hallitukset ovat olleet kyvyttömiä tai haluttomia integroimaan vironvenäläisiä virolaiseen yhteiskuntaan. Tiedotusvalta on annettu täysin Venäjän käsiin. Riittääkö 15 minuutin venäjänkieliset uutislähetykset Virossa eläville venäläisille, kyseltiin kirjoituksissa. Useissa yhteyksissä vaadittiin Viroon venäjänkielistä tv-kanavaa. Yliopistoväki oli huolissaan historian opetuksesta Virossa. Ihmeteltiin, ettei venäjänkielisiä koululaisia viedä järjestelmällisesti tutustumaan Tallinnassa olevaan Miehitystenmuseoon. Pohjimmiltaan kyse koko keskustelussa on siitä, että vironkieliset hyökkäävät maata miehittäneen neuvostojärjestelmän muistoja vastaan ja venäjänkieliset puolustavat oikeuttaan olla venäläisiä! Vironkieliset näkevät venäläisissä miehittäjän polttomerkin ja venäjänkieliset uskovat virolaisten puolustavan fasisteja… Edgar Savisaar: Yksikään hallitus ei tule muistomerkkiä poistamaan Keskustapuolueen puheenjohtaja Edgar Savisaar päätti näyttävästi puuttua kiistaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa hän toimi pääministerin sijaisena. – Virossa on poliitikkoja, jotka haluavat kerätä irtopisteitä kansallistunteilla. Ennen vaaleja nostetaan esiin kysymys pronssisoturista. Muistan, että ennen 1999 vaaleja Isänmaanliitto, sosialidemokraatit ja Reformierakond uhosivat, että pronssisoturin päivät ovat luetut. – Vaalien jälkeen he laittoivat muistomerkkiin laatan, että se on toisen maailmansodan uhrien muistomerkki. He ovat sinänsä ihan oikealla asialla, mutta siihen koko asia sitten kuivui. Minä näen, että kysymyksellä elämöinnin tarkoituksena on keikuttaa hallitusta, mutta en usko tällä elämöinnillä mitään tuloksia saavutettavan, Savisaar totesi. Keskustapuolueen puheenjohtaja Edgar Savisaar katsoo, että virolaiset arvostavat veistoksen taiteellisia arvoja ja ymmärtävän että se on tuhansille ihmisille pyhä. Yksikään hallitus ei sitä tule poistamaan, vakuutti Savisaar. Keskustapuolueella on vankka venäjänkielinen kannattajakunta. Varmaa on, että pronssisoturista alkanut keskustelu jatkuu kiivaana presidentinvaalissa sekä ensi vuoden parlamenttivaaleissa.
|
|
|
Virossa
on koko alkukesän vellonut kuumana keskustelu Tallinnan
keskustassa Tõnismäellä olevan soturiveistoksen ja muistomerkin
kohtalosta. Veistos töhrittiin punaisella maalilla toukokuun 8.
ja 9. päivän välisenä yönä.