Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi on lämmin Viron ja Tallinnan ystävä. Hän pitää tärkeänä kahden pääkaupungin suhteiden kehittämistä mm. lisääntyvän työvoiman pendelöinnin johdosta. Pendelöinti on yksi syy sille, että liikenneyhteyksiä on edelleen parannettava.

TEKSTI: PRO  Kuvat: Ari Sirviö

Helsingin ja Tallinnan kaupungit ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan sellaisella tavalla, että nyt puhutaan jo kaksoiskaupungista todellisuutena, ei enää kaukaisena visiona. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuodesta kaupungille kansainvälisen toiminnan strategian. 

– Siinä nostetaan esiin Suomenlahden alue, eli Helsingin, Tallinnan ja Pietarin kaupunkikolmio meille tärkeänä kansainvälisen toiminnan kenttänä, kertoi Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi puhuessaan Tallinnan World Trade Centerissä toukokuun lopussa pidetyssä seminaarissa. 

Seminaarin pääteema oli kahden pääkaupungin väliset liikenneyhteydet ja paljon keskustelua herättänyt rautatietunneli Suomenlahden alitse. Seminaarin järjestäjinä olivat Baltirail ja Pro Rautatie yhdistykset. 

Rihtniemi kertoi kaupunkien suhteista myös laajemmin 

– Suomenlahden alueella on potentiaalia kehittyä maailman mitassa houkuttelevaksi alueeksi, sillä se tarjoaa volyymiltaan riittävän innovaatioympäristön, vahvan yrittäjyysilmapiirin, voimakkaasti kasvavan markkina-alueen ja hyvät logistiset yhteydet, hän totesi. 

– Logistiset yhteydet ovat tässä strategiassa erityinen haaste. Kuinka Rail Baltica voisi kehittyä palvelemaan Pietarin kasvavia kuljetustarpeita? Voisiko trans-Siperian ratayhteys Kauko-idän ja Euroopan välillä olla realistinen? Ja kuinka raidekuljetusten kehittäminen Murmanskin kautta Barentsin alueelta etelään voisi olla osana Rail Baltican kasvavaa liikennettä? 

Itämeren alueen rautatieyhteyksien kehittämisen merkitys on tunnustettu 

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi totesi Rail Baltica -seminaaria tervehtiessään, että EU:n tasolla rautatieyhteydet on määritelty yhdeksi yhteisen liikennepolitiikan avainhankkeista. 

Useilla Itämeren valtioiden välisillä foorumeille on todettu, että tehokas raideyhteys Itämeren itäpuolelta Keski-Eurooppaan on merkittävin jäljellä oleva puuttuva lenkki Itämeren infrastruktuuriverkostossa. 

– Suomen ja Helsingin sijainti asettaa yrityksillemme kasvavia haasteita kun toimitusten varmuus ja nopeus ovat entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä. Pitkät etäisyydet ja sijainti Euroopan pohjoiskolkalla edellyttävät vahvaa panostusta infrastruktuurin kehittämiseen ja kansainvälisesti korkeiden logistiikkakustannusten vähentämiseen, totesi Rihtniemi. 

– Suomen liikenne- ja viestintäministeriön mukaan teollisuuden logistiikkakustannukset vaihtelivat vuonna 2006 suurten yritysten 13 prosentista mikroyritysten 16 prosenttiin liikevaihdosta. Tämä on kolmanneksen enemmän kuin keskieurooppalaisilla yrityksillä. 

Suomella on Rihtniemen mukaan selkeä tarve tiivistää yhteistyötä TEN- ja muiden tärkeiden liikenneväylähankkeiden nopeuttamiseksi. Rail Baltica on varmasti tämän yhteisen listan eräs kärkihankkeista. 

– Helsinki ja Tallinna ovat yhdessä muiden Itämeren alueen metropolien kanssa hyväksyneet vuonna 2006 yhteisen prioriteettilistan tärkeimmistä infrastruktuurihankkeista. Rail Baltica tuli tälle listalle Berliinin kaupunginjohtaja Wowereitin ehdotuksesta. Hän esitti, että junayhteyden tulisi jatkua Varsovasta Berliiniin ja Tallinnasta Helsinkiin ja Pietariin. 

Junalauttayhteys myös mahdollinen – tunneli ehkä joskus vuonna 2030–50 

Helsinki ja Tallinna ovatkin ryhtyneet yhteistyöhön ja aktiivisesti selvittämässä kuinka Rail Baltican toteutusta voitaisiin kaupunkiyhteistyöllä edistää. Kaupunginjohtajat sopivat jokin aika sitten, että yhteisesti teetetään toteutettavuusselvitys Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietunnelista. 

– Tätä varten kaupungit ovat nimenneet yhteistyöryhmän joka yhteistyössä Helsinki-Tallinna Euregion kanssa – ja toivon mukaan myös Interreg-ohjelman osarahoituksen avulla – saa selvitystyön tulokset valmiiksi runsaan vuoden kuluttua, sanoi Rihtniemi. 

Tunneliselvitys – tai paremminkin selvitys kiinteästä rautatieyhteydestä, joka voi siis olla myös junalautalla järjestetty – liittyy läheisesti Rail Baltica rautatiehankkeeseen. 

– Itse asiassa miljardeja maksava hanke kuin Helsinki- Tallinna -tunneli, voi olla perusteltu vain osana laajempaa liikennekäytävää, joka palvelisi merkittävästi suurempia liikennevirtoja kuin kahden kaupungin välillä. Vaikka aivan vähäisiä eivät ole nämäkään, arvioi Rihtniemi. 

Helsingin ja Tallinnan välinen henkilöliikenne on vakiintunut 6 miljoonan matkustajan tasolle, tavaraliikenne on jatkuvasti kasvanut ja erityisesti työvoiman pendelöinti kasvaa edelleen ollen nyt suuruusluokkaa 10 000 viikkopendelöijää. 

Yhteistyötä tehdään useilla foorumeilla 

Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä toteutetaan usealla eri tavalla; kahdenvälisenä virastojen välisenä toimintana, keskitetysti lähinnä Helsinki-Tallinna Euregio -yhdistyksen puitteissa sekä yhteistyössä eri järjestöissä, pääasiassa Itämeren yhdentoista kaupungin muodostamassa Baltic Metropoles -järjestössä ja tämän järjestön toteuttamissa EUprojekteissa. 

– Virastoilla ja laitoksilla on suurimmalla osalla vakiintuneet suhteet tallinnalaisten vastinpariensa kanssa. Vierailuja ja opintomatkoja on useita vuodessa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa on vuosien mittaan tehty lähes jokaisella kaupungin toiminta- alalla. 

Tuore esimerkki on hankintakeskuksen tuki Tallinnan keväällä 2008 valmistuneen hankintastrategian ja keskitetyn hankintatoimen valmistelussa. 

– Sosiaalivirasto ja terveyskeskus tekevät yhteistyötä matkailijoille suunnatussa HIV-tiedotushankkeessa. Valmisteilla on myös sosiaaliviraston ja AIDS-tukikeskuksen hanke, jossa pyritään estämään HIV:in leviämistä huumeiden käyttäjien ja prostituution piirissä. 

Henkilöstökeskuksen maahanmuutto- osasto on mukana työvoiman liikkuvuuspalveluja tuottavan EU:n Helsinki-Tallinna EURES- neuvontapisteen ja sen toimintasuunnitelman laadinnassa. 

Euregio edistää kaksoiskaupunkikehitystä 

Tallinnassa Rihtniemi kertoi myös Helsinki-Tallinna Euregiosta, joka on Viroon rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus on edistää kaksoiskaupunkikehitystä. 

Euregion strategian mukaisesti yhdistys keskittyy painopistealueille, jotka ovat kestävä alueellinen kehitys, liike-elämän yhteistyön tukeminen, ihmisten ja tiedon liikkuvuus ja hyvän elinympäristön muodostuminen esimerkiksi yhteisten kulttuuritapahtumien avulla. 

– Viime vuonna kaupungit tuottivat selvityksen Helsingin ja Tallinnan kaupunkien julkisista palveluista ja yhteistyön mahdollisuuksista eri toimialoilla. Tämän selvityksen toimeenpanon edistäminen ja organisointi on Euregion tehtävä. 

– Vuoden 2008 alusta liikkeelle ovat lähteneet ehdotukset yhteisestä matkailijalipusta, yhteistyö hankintatoimen kehittämiseksi ja alueen yhteismarkkinointi. 

Yhteinen kaupunki-TV Helsingin ja Tallinnan välille 

Eräs yhteinen kehityshanke on Helsingin Forum Virium tyyppisen toiminnan aloittaminen ja Living Lab -ympäristön perustaminen Tallinnaan mahdollisesti jopa yhteisenä Helsingin vastaavan hankkeen kanssa. Ensimmäisenä pilottina suunnitellaan yhteisen kaupunki-TV:n kehittämistä. 

Helsinki tutkii mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä uudentyyppisten kulttuuritehtaiden kanssa. Tallinnassa harkitaan parhaillaan Kulttuurikattila - nimisen hankkeen käynnistämistä sataman läheisyydessä. 

– Helsingissä näitä keskittymiä ovat Kaapelitehdas ja uusi Suvilahti. Pariisissa ja Berliinissä on käynnissä vastaavia hankkeita, ja niiden sekä Helsingin välisen yhteistyön tiivistämistä selvitetään parhaillaan kaupunkien kesken, selvitti Rihtniemi. 

Yleisesti näkyy merkkejä siitä, että Helsingin ja Tallinnan kulttuuriyleisöt ovat muodostamassa yhtä yleisöpohjaa. Esitykset ja kulttuuritapahtumat keräävät yhä useammin yleisöä myös lahden toiselta puolelta. 

– Tämän kehityksen jatkuminen avaa kiintoisia mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan kehittämiseen niin Helsingissä kuin Tallinnassakin, päätteli Rihtniemi. 

Rail Baltica seminaari kokoontui Tallinnan World Trade Centerissä. Kuvassa eturivissä oikealla Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Jaanus Mutli ja vasemmalla Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi.