Virossa
EU-jäsenyyden kannatuksen on arveltu nousevan Arnold Rüütelin
presidentiksi nousun myötä, mutta on olemassa myös uhkakuvia.
Eräs niistä on Suomen
ja Viron välisen laivaliikenteen tax free-kauppa. Se on ollut Virolle
elintärkeää, sillä peräti 10% maan tuloista saada laivaliikenteen tax
freestä.
Myös nykyisten
EU-maiden into porrastaa unionin maataloustuki epäedulliseksi uusille
maille herättää Virossa närkästystä.
Viron
neuvotteluissa on kangerrellut myös mm. työvoiman vapaa liikkuvuus. Sama
ongelma oli mm. Bulgarialla ja Romanialla.
Euroopan
komission teettämän tiedustelun mukaan (lokakuu) hakijamaiden
kansalaisista kannatti EU-jäsenyyttä 65 % ja vastusti 18%. Baltian maat ja
Malta olivat kriittisempiä unionia kohtaan. Baltian maiden kansalaiset
kokevat myös saavansa huonoimmin tietoa unionista ja sen jäsenyyden
vaikutuksista.
Viimeisen
puolen vuoden aikana asennoituminen etenkin Virossa on muuttunut myönteisemmäksi
EU-jäsenyyttä kohtaan. Tuoreimmat mielipidetiedustelut kertovat
kannatuksen nousseen tuntuvasti ja eri pelkojen hälvenneen jonkin verran.
Maataloustukiaisten
porrastus
ja tax free-kaupan loppuminen uhkaa EU:n suosiota
Mikäli
maataloustukiaisten porrastaminen nykyisiä jäsenmaita suosivaksi lopulta
toteutuu, niin kuin nyt näyttää, niin Virossa mielipideilmasto muuttunee
takaisin kielteisempään suuntaan.
Ratkaisijoina
ovat pitkälti maaseudun vähäosaiset viljelijät ja ikääntynyt väestö,
joiden pään käännyttämisessä presidentti Rüütelillä on täysi työ.
Toinen
seikka, jolla on todella kielteinen vaikutus Viroon on mahdollinen
tax-free-kaupan loppuminen suomen ja Viron välisessä laivaliikenteessä.
Peräti
10 % Viron budjetin tuloista saadaan tax free-kaupasta.
Tax
free-kaupan tulevaisuus on merkittävä uhka myös Suomen ja Viron välillä
liikennöiville laivayhtiöille. Niiden tiedetäänkin jo suunnittelevan
reittejä välille Helsinki-Pietari.
Viron BKT kasvoi loppuvuonnakin
hyvää vauhtia
Viron
bruttokansantuote jatkoi kasvuaan viime vuoden lopulla hyvää vauhtia,
vaikka sen tärkeimpien kauppakumppaneiden, EU-maiden, etenkin Suomen ja
Ruotsin kasvu on ollut nollatasolla.
Tammi–syyskuussa
Viron BKT kasvoi peräti 5,3 %. Marraskuussa maan keskuspankki laski
kasvutavoitettaan 5,5 %:sta 4,7:iin. Viron keskuspankki ennakoi kasvun
hidastuvan maailmantalouden tilanteesta johtuen.
Liettuan
BKT:n kasvu oli viime vuonna Viron kanssa samaa luokkaa.
Viro tipahti vuoden 2001 lopussa EU-hakijakärjestä
Viime
vuoden loppuun mennessä tilanne EU-neuvottelujen suhteen oli seuraava
valmiiksi neuvoteltujen asiakokonaisuuksien osalta:
Hakijamaa Sovitut
asiakohdat
Viron inflaatio
laukkasi nopeimmin
Baltian maiden
sisäisessä vertailussa inflaatio laukkasi nopeimmin viime vuoden
loppupuolella Virossa (3. neljännes/2001).
Kuluttajahinnat
nousivat tarkasteluaikana 4,2%. Aikaisempaa enemmän keskivertovirolainen
joutui pulittamaan mm terveydenhuoltopalveluista (+10%), asumisesta (+9%)
ja elintarvikkeista (+8%).
Latviassa
kuluttajahinnat nousivat 3,2%. Sielläkin elintarvikkeista sai maksaa 8%
aiempaa enemmän, koulutuksesta 7% ja terveydenhuollosta plus 6% aiempaan
enemmän.
Liettuan
inflaatio oli 2%. Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat nousivat 6% ja
puheluiden 2%.
Vuoden 2002
alussa luvut olivat likimain samat: Liettuassakin inflaatio tammikuussa 3,2%
korkeammat vuoden 2001 tammikuuhun verrattuna.
Liettuan
valuuttavaranto on suurin
Viron
valuuttavaranto putosi viime vuonna 6%:lla. Se oli vuoden lopussa 930
miljardia euroa. Määrä kattaa noin kahden kuukauden tavaroiden ja
palveluiden tuonnin.
Latvian kulta-
ja valuuttavaranto oli vuoden 2001 lopussa arvoltaan 1,4 miljardia euroa. Se
riittää kolmen kuukauden tavaroiden ja palveluiden tuontiin Latviaan
Liettuassa oli
eniten ”katetta” tällä mittarilla lukien: valuuttavaranto 1,9
miljardia euroa, eli peräti 23% enemmän kuin vuotta aiemmin. Summa riittää
niinikään noin kolmen kuukauden palveluiden ja tavaroiden tuontiin.
HEX:n ja
Tallinnan pörssin yhteistyö
ollut vastatuulessa
Tallinnan pörssin
vaihdon arvo putosi vuonna 2001 reiluun 260 miljoonaan euroon. Vielä
muutamia vuosia sitten vastaava luku oli viisinkertainen.
Suomen Pankin
mukaan viime vuoden lopussa pörssin kaikkien osakkeiden arvo oli noin 1,7
miljardia euroa. Riian pörssin vastaava vertailukelpoinen luku oli noin 780
miljardia euroa.
Väkirikkaimman
Baltian maan, Liettuan Vilnan pörssiosakkeet saisi haltuunsa 1,3 miljardia
eurolla. Viro on siis väkimäärään suhteellisesti ja rahallisestikin
katsoen edelleen selvästi Baltian pörssiykkönen.
HEX pyrkii
tiettävästi hanakasti myös Latvian ja Liettuan pörssien omistajaksi.
Vaihdetuimmat
osakkeet Tallinnan pörssissä olivat viime vuonna Hansapank ja Eesti
Telekom. Hansapank on kuin Viron Nokia: sen myynti pörssissä oli samaa
luokkaa kuin päälistan kaikkien muiden yritysten vaihto yhteensä.
Alaspäin
menevä suunta on jatkunut Tallinnassa tämän vuoden myös alkupuolella.
Helsingissä kehitystä seurataan tiiviisti, sillä Tallinnan pörssi kuuluu
nykyisin HEX-konserniin.
Ongelmana on
mm. se, että yritysten kannattaa hakea varoja muualta kuin pörssistä,
jossa niiden arvo on mitä ilmeisimmin alihinnoiteltu. Sitä vastoin
lainojen korot ovat alhaiset ja velkakirjamarkkinat toimivat pörssiä
paremmin.
Eräs
asiantuntija sanoo, että suuri osa Tallinnan pörssin yhtiöistä ovat
huhujen mukaan nyt myynnissä. Merkittäviä
uusia ja suuria yrityksiä ei Viron kokoisilla markkinoilla pörssiin ole
vielä odotettavissa. Esimerkkejä suurista voisivat olla Viron valtiollinen
energia-yhtiö ja Tallinnan satama.
Tallinnan pörssivälittäjät
ovat saamassa ensimmäisen kilpailijansa Suomesta: Mandatum-pankki on rynnimässä
Viroon.
SRV-aloittaa
valtavan rakennustyönsä Tallinnassa
Tallinnan
keskustan arvokkainta tonttia ryhdytään rakentamaan huhti-toukokuussa.
SRV Kinnisvara
ja sen virolainen kumppani Merko aloittaa Viru-hotellin kupeessa olevalle
aukiolle valtavan, noin 25 000 neliömetrin kokoisen kauppakeskuksen
rakennustyöt.
Uuteen
keskukseen sijoittuu noin 70 kauppaa, toimistoja, kulttuurikeskus,
asuinrakennus, sekä pysäköintitiloja ja Tallinnan uusi bussi-asema.
Työn
suunnitellaan valmistuvan vuonna 2005. Rahaa hankkeeseen arvioiden kuluvan
noin 45 miljoonaa euroa.
[Sivun alkuun]
Viron
talous on kuuluisa "avoimuudestaan"
Viron
talouden edut ja heikkoudet
Viron
talous on 90-luvulta lähtien tunnettu äärimmäisestä avoimuudestaan ja
liberaalisuudestaan.
Vain
kaupunkivaltiot Hong Kong ja Singapore ovat vuoden 2002 talousvapauden
indeksissä Viron edellä eikä edes vapaiden markkinoiden luvattu maa USA
yllä Viron tasolle.
Euroopan
unioniin
liittyessä Viron talouden vapautta ei voi ehkä
enää luonnehtia sanoin ”äärimmäisen avoin”, mutta avoin kuitenkin.
Erik
Terk
johtaja, Viron
Tulevaisuudentutkimusinstituutti
Viron
pitää alkaa noudattaa samoja pelisääntöjä muiden EU-maiden kanssa ns.
kolmansien maiden suhteen, on kyettävä hallitsemaan mm. vientitariffeja,
jotka olivat vielä muutama vuosi sitten täysin tuntematon käsite Virossa.
Liberaaliksi maaksi Viro jää silti,
sillä yleinen mielipide tukee sitä.
Mistä tämä liberaalisuuteen
mieltyminen johtuu? Voimme poimia historiasta kaksikin merkittävää syytä,
ensimmäinen löytyy lähihistoriasta, toinen hieman kauempaa ajassa taaksepäin.
Ensimmäinen syy on 80-luvun viimeisinä
vuosina, mutta erityisesti 90- luvulla alkanut huimaava uusien yritysten
perustaminen Virossa.
Tästä johtuen entiset status quosta
kiinnostuneet talouseliitin ryhmittymät menettivät valta-asemaansa, mikä
kaikissa postsosialistisissa maissa valitettavasti ei toteutunut. Tämän
lisäksi talouspoliitikot oli asetettu pakon eteen Neuvostoliiton hajotessa,
rahaa ei riittänyt tukiaisiin, protektionistiset toimenpiteet taas olisivat
nostaneet kulutustavaroiden hintoja ja aiheuttaneet maassa sosiaalisia
ongelmia.
Toinen historiallinen syy on
yksinkertaisesti se, että Viro on aina ollut avoin talous, hansaliitossa ja
ennen sitäkin. Myös Venäjän tsaarivaltion aikana Viro toimi välittäjän
roolissa, saksalaisen ja venäläisen kulttuuri- ja talousympäristön
yhdistäjänä. Se oli tosin pitkälti baltiansaksalaisten eliitin ansiota.
Itsenäistymisen jälkeen
tsaarinaikainen talousjärjestelmä muuttui nopeasti pienelle valtiolle
sopivaksi uudeksi rakenteeksi ja Viron ensimmäisenä itsenäisyyskautena
maa ehtikin nousta kilpailukykyiseksi maataloustuotteiden viejäksi. Jopa
Neuvostoliiton vallan aikana Viron talous oli itään päin avoin, ainakin
tuotetun tuotannon ja viennin suhteen.
Näin ollen, kun Viron
tuotantorakenteet oli muutettava uusia vaatimuksia vastaaviksi 90-luvun
alussa, se ei suinkaan ollut ensimmäinen samantyyppinen tilanne maan
historiassa.
Plussat
ja miinukset
Millaisia seurauksia uusien talousmallien käyttöönotosta
seurasi? Voimme sanoa, että enimmäkseen positiivisia.
Viro on liittynyt hämmästyttävän
nopeasti maailmantalouden yhteistyöjärjestelmiin, viimeisen kymmenen
vuoden keskimääräinen talouskasvu on yksi korkeimmista Keski- ja Itä-Euroopan
maiden joukossa.
Negatiivisia seurauksia voimme havaita
esim. maataloudessa, jonka tila on edelleen heikko, myös ammattityöntekijöiden
taitojen hyödyntäminen ja kehittäminen on jäänyt toteutumatta.
Useat insinöörit menettivät työpaikkansa
Neuvostoliiton romahdettua samalla, kun myynti-, palvelu- ja pankkialan työpaikat
lisääntyivät. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin insinöörejä taas
tarvittaisiin, mutta alan laskusuhdanteen johdosta heitä ei ole tarpeeksi.
Viron yleinen koulutustaso on
maailmanlaajuisesti korkea, insinöörin ammatti ei vain ollut välillä
muodissa.
Avoimuus
on yhtä kuin riippuvuus
Avoin talous on riippuvainen kansainvälisistä
suhdanteista. Vuonna 1998 Aasian kriisin ja Venäjän kriisin yhteinen
vaikutus tuntui iskuna Viron taloudessa. Siitä selvittiin kuitenkin
kohtalaisen hyvin, vain vuonna 1999 talouskasvu putosi hetkellisesti
miinuksen puolelle, jonka jälkeen talouskasvu alkoi taas kasvaa.
Analyytikoiden mukaan tämä uusi
talouskasvu oli paremmin tasapainotettu ja rakentui paremmalle pohjalle kuin
aikaisemmin.
Kuluvan vuoden tilanne on jossain
mielessä paradoksaalinen. Talouskasvu kokonaisuudessaan on kunnossa, vuonna
2002 kasvu pysynee 4–5 %:n välissä. Palkat ja kulutus kasvaa, yrittäjät
ovat optimistisia. Ongelma on siinä, että talouskasvun mahdollistaa pääosin
sisämarkkinoiden kysyntä, joka houkuttelee Viroon suhteellisen halpaa
eurooppalaista lainapääomaa. Ulkomaan markkinoiden kysynnän palautumista
Virolaisille tuotteille ja erityisesti alihankkijoille on odotettu kuin
kuuta nousevaa, mutta kansainvälisen suhdanteen takia tätä ei ole vielä
tapahtunut.
Jo kohtalaisen pieneksi saatu käyttötilin
vajaus on alkanut kasvaa uudelleen.
Tässä tilanteessa Eesti Pank katsoi
parhaaksi ärähtää yritysmaailmalle ja kuluttajille, etteivät he
innostuisi investoimaan ja kuluttamaan liian uskaliaasti. Yrittäjät eivät
olleet samaa mieltä Eesti Pankin kanssa: talouden ylikuumenemisesta ei
voida vielä puhua.
Jos sisämarkkinoiden tuella viennin
heikoista ajoista selvitään, sehän on vain hyvä!
Kyllä kansainvälisetkin suhdanteet
asettuvat aloilleen. Keskuspankki käyttäytyy silti oikein ilmoittaessaan,
että sen velvollisuus on varoittaa myös huonoista tulevaisuudennäkymistä.
Mitä,
kuka ja missä
Viron talouden eduksi tulee sen moninaisuus.
Vientimaaksi Viro vie hyvin monia eri tuotteita ja palveluita.
Konerakentamisen, laiteteollisuuden ja
elektroniikan rypäs ja metsä-, puu- ja huonekaluteollisuuden rypäs ovat
kaksi Viron viennin johtavaa alaa. Viron kone- ja laiteteollisuuden
menestyksen selittää se, että ala suuntautui nopeasti Suomen ja Ruotsin
markkinoille Neuvostoliiton romahdettua, esim. Latvia ja Liettua jäivät
ongelmineen vanhoille Neuvostoliiton markkina-alueille.
Tällä hetkellä Virossa on
laskusuhdanne (toivottavasti tilapäinen) IT- alan alihankkijoilla, siksi
metsä-, puu- ja huonekaluteollisuuden vienti on noussut IT-alan ohi.
Kevytteollisuus ja muut alat tulevat aivan kannassa. Viron
elintarviketeollisuus oli suuntautunut kotimarkkinoiden lisäksi vahvasti
Venäjän markkinoille. Venäjän kriisin jälkeen nämä markkinat vähenivät,
vaikka ovatkin osittain palautuneet. Venäjän markkinoiden tilalle on löydetty
markkinoita Keski- Euroopasta (Tsekki, Puola ja Unkari).
EU:n markkinat ovat tunnetusti erittäin
protektionistiset tällä sektorilla.
Viennin osuus tuotantoteollisuuden
osassa on huomattavan korkea Virossa, noin 60 %:n luokkaa. (Tällä hetkellä
tosin hieman matalampi suhdanteiden johdosta).
Palveluiden vienti on erittäin tärkeä
Viron taloudelle. Kaksi sektoria on avainroolissa. Ensinnäkin Venäjän
tuotteiden (naftatuotteet jms.) transitoa palvelevat kuljetus- ja
varastointipalvelut, toiseksi matkailupalveluihin liittyvät toimialat.
Molempien alojen osuus Viron BKT:stä
niiden ympärille liittyvine muine toimialahaaroineen on noin 10 % eli
yhteensä ne muodostavat 20 % Viron BKT:stä.
Molempien toimialojen tulevaisuudennäkymät
ovat erinomaisia, mutta se edellyttää, että näillä aloilla työskentelevät
yrittäjät eivät jää lepäämään laakereilleen, vaan ottavat jo nyt
toiminnassaan huomioon tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset. Tax- freen
loppuminen laivoilla ja lentokentillä tulee olemaan eräs EU:n mukanaan
tuomista muutoksista.
Ulkomaisten sijoittajien suuri osuus on
ominaista Virolle, kuten Unkarille ja Irlannille.
Yli 50 %:a viennistä muodostuu
ulkomaalaisten sijoittajien omistamien yritysten viennistä ja niiden
yritysten merkitys on tärkeä myös kotimarkkinoille. Ulkomaiset suorat
investoinnit/as. -vertailussa Viro on jatkuvasti ollut Keski- ja Itä-Euroopan
maiden kärkikolmikossa Unkarin vanavedessä.
Kun sosialisminaikaisten yritysten
yksityistäminen Virossa 90-luvun keskivaiheilla oli lähes ohi, pelättiin,
että se voi vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta tulla Viroon,
mutta voidaan sanoa, että tätä ei ole ollut havaittavissa. Ulkomaisessa
omistuksessa olevat yritykset ovat myös sijoittaneet uudelleen voittojaan
toimintansa kehittämiseen.
Milj.
euroa
1999 2000 2001
Ulkomaiset suorat investoinnit / asukas
284,3 424,7
597,8
Uudelleen
investoitu
voitto
46,1 116,0 241,7
Suurin osa ulkomaisista investoinneista
on jakautunut kolmen suunnilleen yhtä suuren sektorin kesken:
1.Talous; 2. Kuljetus, varastointi,
kommunikaatio; 3. Tuotanto. Noin 2/3 Viron ulkomaisista investoinneista
kohdistuu näille aloille. Talous on niistä vähiten merkittävä, vaikka
viime aikoina onkin ollut nähtävissä merkkejä ulkomaisen pääoman (myös
Suomen) ekspansiosta. Näyttää siltä, että ulkomaiset sijoittavat pitävät
stabiilista ja kehittyvästä talousalueesta. Ruotsi ja Suomi johtavat selvästi
ulkomaisten sijoittajien joukkoa.
Seuraavat (USA, Alankomaat, Tanska jt.)
ovat selvästi perässä, vaikka viime vuosina erityisesti USA:n aktiivisuus
on ollut huomattavaa esim. Galvex -metallinkäsittelytehtaan rakentaminen
Tallinnan satamaan.
On selvää, että Suomen ja Ruotsin
etumatka tulee kuroutumaan umpeen EU:ssa, kun pienestä ja monille
tuntemattomasta Virosta tulee muidenkin maiden silmissä helposti tajuttava
ja luotettava talousalue ja on todennäköistä, että he uskaltavat silloin
tulla kilpailemaan Viron markkinoille.
Yllättävä
verotusjärjestelmä
Viro on yrittänyt pitää verotustasoa
suhteellisen matalalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta, tämän hetken
virallisten laskelmien mukaan se on noin 33 %:a BKT:stä. Hyvin matala
verotustaso ei tule Viron tapauksessa kysymykseen, koska maa on pieni ja
maan ja kansallisuuden tunnusten ylläpito (armeija, tulli, ooppera jne.)
nielee enemmän verorahoja per asukas Virossa kuin suurissa maissa.
Toiseksi tuloerot ovat suuria
ihmisryhmittäin ja alueittain. Kaikki eivät kykene sopeutumaan kansainvälistyvässä
maailmassa ja jatkuvassa muutoksessa. Viron verotusjärjestelmän
ominaispiirteet eivät kuitenkaan ole yleisessä verotustasossa, vaan yksittäisissä
veroissa.
Yksityishenkilöiden tulovero on
Virossa ollut viime jaksoina 26 %, mukaan lukien flat rate. Tätä ratkaisua
on pidetty erinomaisena sen helppouden vuoksi, myös monien muiden maiden
liberaaliset puolueet ovat ottaneet esimerkkiä Virosta yrittäessään
muuttaa omassa maassaan progressiivista tuloveroa proportionaaliseks.i
(Tosiasiassa Viron tuloverotusskaala ei ole kokonaisuudessaan
proportionaalinen, sillä tuloverovapaa minimiansiomäärä pienituloisille
on ollut koko ajan käytössä.)
Tällä hetkellä ei ole varmaa, kuinka
kauan yksityishenkilön tuloveron flat rate säilyy, sillä poliittinen
painostus progressiivisen verotuksen suuntaan on kova. Perusteena ovat
suuret tuloerot EU-maihin verrattuna. Yritysten verottaminen Virossa on
huomattavasti mielenkiintoisempaa. Virossa yrityksen ansaitsemien tuottojen
verotus nimittäin suoritetaan sillä hetkellä, kun ansaittu raha otetaan
ulos yritystoiminnasta omistajan tulona. Tuloja toki verotetaan, mutta vasta
myöhäisemmässä vaiheessa. Toisin sanottuna: yhtiön tulojen verottamisen
sijaan verotetaan omistajien tuloja (osinkoja). Tämä uusi lähestyminen on
herättänyt suurta huomiota maailmalla ja ulkomaiset sijoittajat ovat
mielellään panneet rahapuun kasvamaan Viroon.
Viron Tulevaisuuden tutkimuskeskus
(Eesti Tuleviku-uuringute Instituut) suoritti hiljattain tutkimuksen Virossa
toimivien suomalaisyritysten keskuudessa ja tutki niiden suhtautumista Viron
omalaatuiseen verotusjärjestelmään.
Lähes kaikki yritykset suhtautuivat järjestelmään
positiivisesti, tosin epäiltiin, kauan sellainen järjestelmä voi kestää.
Uutiset Viron EU:hun liittymisneuvotteluista ovat positiivisia, ainakin
aluksi Viron ei tarvitse muuttaa yritysverojärjestelmäänsä.
Verotusjärjestelmä ei ole suinkaan
ainoa eikä edes kaikista tärkein tekijä investoinneissa.
Makrotaloudellinen varmuus ja markkinoille pääsy ovat paljon merkittävämpiä.
Koska Viro on täyttänyt nämä
vaatimukset suhteellisen hyvin, verotusjärjestelmä saattaa hyvinkin olla
se määräävä tekijä, miksi ulkomailta investoidaan Viroon.
Entä tulevaisuus?
Vielä 90-luvula Viro oli maa, johon arvostetut
suomalaiset yritykset laajensivat toimintaansa sillanpään jatkamisen
periaatteella.
Viro tarjosi myös pienyrityksille
mahdollisuuden paeta lamaa.
Virolla oli silloin jonkinlainen Villin
idän maine: paikka, jossa kannatti tehdä bisnestä, lainsäädäntö oli
puutteellista ja hyvien tuloksien ohessa voitiin kokea myös karvaita
tappioita.
Tämänhetkinen EU:hun pyrkivä Viro on
institutionaaliselta kehitykseltään jotain aivan muuta. Tätä ovat
osoittaneet sekä Viron veroviraston toiminnan tehokkuus että
eurooppalaisen kauppakulttuurin leviäminen sanan laajimmassa merkityksessä.
Viro ei ole enää niin halpa maa kuin aikaisemmin, sen sijaan Viro on
tullut sen verran laadukkaammaksi ja ainakin pohjoiseurooppalaiselle yrittäjälle
monin tavoin (perushenkilöstön palkkataso) miellyttävän edullinen maa.
Viron talousrakenne on vähitellen muuttumassa ja raaka-aineen (esim. puu)
viennin, alihankintapalveluiden ja ns. halvan ostosmatkailun rinnalle nousee
lisäarvoa omaavaa tuottamista ja monipuolisempia palveluita. Viron korkea
koulutustaso ja yrittäjien nopea oppimiskyky luovat uskoa, että Viro tulee
menestymään myös tällä kehitystasolla.
Suomalaisturistien lisäksi Viroon saapuu yhä
enemmän matkailijoita muista maista...
[Sivun
alkuun] [Etusivulle]
