Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org | Lehti 1/2008 | Virossa ei odoteta Medvedevilta muutoksia ulkopolitiikkaan

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Virossa ei odoteta Medvedevilta muutoksia ulkopolitiikkaan

Kansanedustaja Sven Mikser korostaa, että Viron tavoitteena ovat ilman muuta paremmat Venäjän suhteet.

Viron parlamentin johtaviin ulkopoliitikkoihin kuuluvat kansanedustajat Sven Mikser ja Trivimi Velliste eivät ole erityisen luottavaisia sen suhteen, että Venäjän presidentin vaihtuminen Vladimir Putinista Dimitri Medvedeviin merkitsisi uutta jaksoa maan ulkopolitiikassa tai suhteissa Viroon. Pro Estonia tapasi Mikserin ja Vellisten Viron Riigikogussa.

– Me tietysti toivomme, että Venäjä muuttuisi vähemmän vastakkainasetteluja hakevaksi suhteessa länteen, sen mukana Viroon. Samalla kukaan täällä ei ole erityisen sinisilmäinen ja naiivi. On vain vähän todennäköistä, että Venäjän ulkopolitiikka vaihtuisi kovin nopeasti, Mikser pohtii. 

Velliste sanoo saman asian jyrkemmin. 

– En usko mihinkään oleellisiin muutoksiin. Ne voivat olla pieniä, mutta eivät välttämättä parempaan suuntaan. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Venäjällä tuskin edetään demokratian suuntaan, vaikka siihen lännessä niin paljon uskotaankin. 

Sosialidemokraatteja edustava Mikser, 34, on Riigikogun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, joka nuoresta iästään huolimatta ehti toimia maansa puolustusministerinä vuosikymmenen alussa. Vanhempaa poliitikkopolvea edustava Velliste, 60, on puolestaan Baltian neuvoston nykyinen presidentti ja Viron uuden itsenäisyyden alkuvuosien ulkoministeri. 

Vellisten mielestä Euroopan virhe on uskoa, että Venäjän kanssa voidaan toimia samoin pelisäännöin kuin Euroopassa. 

– Venäjällä on toiset säännöt kuin meillä lännessä ja ne pohjautuvat toisenlaiseen kulttuurimalliin kuin meillä. Vellisten mukaan venäläisessä ajattelussa vaikuttaa edelleen mongolivallan, Bysantin ja tsaarin ajan perinne. 

– Siksi uskon, että on erittäin naiivia, jos uskomme, että Venäjällä tapahtuisi lähiaikoina tai edes parin seuraavan sukupolven aikana mitään erityisen suuria muutoksia. 

– Venäläiseen itsetuntoon kuuluu se, että he ovat suurvalta. Venäjä ei ole koskaan leppynyt siitä, että se menetti Baltian maat, Velliste uskoo. Mikser muistuttaa, että Medvedevin valinta presidentiksi oli venäläisten tuen osoitus Putinin linjalle, ei niinkään Medvedeville henkilönä. 

– Jotta Putinin valta siirtyisi Medvedevin käsiin, on hänen ainakin aluksi oltava enemmän putinilainen kuin Putin itse, Mikser arvioi. Hänen mukaansa voi odottaa, että Venäjä muuttuu enemmän oikeusvaltioksi, jos valta pidemmällä tähtäimellä todella siirtyy talon nuorelle isännälle. Tähän viittaa myös Medvedevin tausta, josta ei löydy työkokemusta Venäjän tai Neuvostoliiton turvallisuuspalveluista.

Kansanedustaja Vellisten mielestä Euroopan virhe on uskoa, että Venäjän kanssa voidaan toimia samoin pelisäännöin kuin Euroopassa. – Venäjällä on toiset säännöt kuin meillä lännessä ja ne pohjautuvat toisenlaiseen kulttuurimalliin kuin meillä.

Hyvä baltti - paha baltti

Mikser korostaa, että Viron tavoitteena ovat ilman muuta paremmat Venäjän suhteet. Silti sydänystäviksi ei ole tarvetta eikä haluakaan hakeutua. 

– Toisaalta meidän intresseissämme ei ole myöskään erityisesti pyrkiä ärsyttämään Venäjää. Jos suhteet ovat viileät, siivot ja käytännölliset, se on parasta, mitä voimme saavuttaa. Enempää ei ole järkevää edes asettaa päämääräksi. 

Myös Velliste pitää tulehtuneiden suhteiden lääkitsemistä välttämättömänä. 

– Mutta kuten britit sanovat ”it takes two to tango”. Jos me haluamme Venäjän kanssa tangoon, heidän pitää suostua siihen. Toisaalta emme voi lähteä siitä, että rakentaisimme parempia suhteita ja luopuisimme samalla omista kansallisista intresseistämme. 

Mikser ja Velliste ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjä harjoittaa Baltian suunnalla eräänlaista hajota ja hallitse -politiikkaa. 

– Mutta tämä ei koske pelkästään ns. lähiulkomaita ja entisen Neuvostoliiton aluetta. Vaikuttaa siltä, että koko EU:n suhteen Venäjä pitää parempana kahdenvälisiä suhteita unionin jäsenmaiden suuntaan, Mikser muistuttaa. 

– Toisaalta tällainen lähestymistapa ei ole vieras Euroopan suurvalloillekaan tai Yhdysvalloille. Eli isot päätökset tehdään oleellisten suurvaltojen välillä ja muiden pitää elää niiden kanssa. Venäjän kohdalla tämä vain on erityisen korostunutta, jos puhutaan vaikka vain energiapolitiikasta.

Velliste puolestaan allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan Venäjällä on käynnissä eräänlainen hyvä baltti – paha baltti -peli. Aiemmin paha poika oli Latvia siinä missä Viron kanssa oli mahdollista käydä rakentavaa vuoropuhelua. 

Nyt asetelma on kääntynyt päinvastoin. Tästä esimerkkinä on se, että Venäjä ja Latvia saivat aikaiseksi keskinäisen rajasopimuksen, mutta Viroa kohtaan esitetään jatkuvasti kovia syytöksiä. 

– Venäläiset tekevät sen tietoisesti. Venäjä haluaa kaikin keinoin heikentää Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Se kuuluu imperialistiseen ajatteluun, Velliste lataa. 

– Yhtäältä on hyvä, jos joku Baltian maista pääsee askeleen eteenpäin, kuten rajasopimuksessa. Toisaalta on erittäin tärkeää, että etenemme yhdessä niin, että asiat ovat koordinoituja ja kaikki noudattavat samoja periaatteita, Baltian neuvoston presidentti linjaa. 

Ratkaisuna yhtenäinen EU 

Sosialisti Mikser ja konservatiivi Velliste katsovat kummatkin, että EU:n on välttämätöntä rakentaa yhteistä Venäjä-politiikkaa. 

– Viron ulkopolitiikan päätehtäviä EU:ssa on korostaa ja selittää yhteisen Venäjä-politiikan tarvetta kumppaneillemme. Lyhyellä tähtäimellä kaksipuoliset sopimukset Venäjän kanssa voivat olla edullisia esimerkiksi Saksalle tai Suomelle. Mutta edut ovat lyhytaikaisia ja ne voivat pilata koko pelin pidemmällä tähtäimellä, Velliste näkee. 

Mikser puolestaan uskoo, etteivät EU:n suuret jäsenmaat kuten Iso-Britannia tai Ranska, koskaan anna EU:lle avointa valtakirjaa päättää omasta ulkopolitiikastaan. 

– Mutta esimerkiksi energiaasioissa Viro on erittäin vahvasti kiinnostunut siitä, että meillä olisi EU:n yhteinen sopimusmekanismi ja yhteinen strategia.