|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 1/2004 - HEDMAN OSBORNE CLARKE |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Suomalaisia pk-yrityksiä palvellaan siinä missä kansainvälisiä suuryrityksiäkin Hedman Osborne
Clarke
Ensimmäinen suomalainen
asianajotoimisto Virossa EU-Viroon rantautuvien yritysten on syytä tarkistaa yritystoiminnan oikeudelliset puitteet tarkoin. Vaikka lainsäädäntö Virossa vastaa jo pitkälle Suomen käytäntöjä, niin joitain yllätyksiä on varmasti luvassa pienille, keskisuurille ja suurillekin yrityksille. Vuonna 1975 perustettu asianajotoimisto Hedman Osborne Clarke on ensimmäisiä suomalaisia asianajotoimistoja, joka aloitti kansainvälistymisen 80-luvun lopulla. Yhtiö suuntasi toimintojaan Viroon ja Venäjälle tarkoituksena antaa suomalaisille asiakkaille oikeudellisia neuvoja sekä Helsingissä että Tallinnassa. Hedman aloitti Viron toiminnat jo Viron itsenäistymisen alkuvaiheessa vuonna 1990 ja oma toimisto perustettiin Tallinnan vanhaan kaupun-kiin vuonna 1992. Tallinnan toimistossa aloittivat silloin yksi suomalainen ja yksi virolainen juristi. Pro Estonia haastatteli alusta pitäen
Hedmanin Helsingin toimistossa toiminutta virolaista lakimies Kalle
Pedakia. Teksti: Matti Niiranen Hedman Osborne Clarken tarkoitusena on ollut 1980luvun lopulta alkaen antaa suomalaisille asiakkaille oikeudellisia neuvoja sekä Helsingistä että Tallinnasta asiakkaan toivomalla tavalla ja hänen äidin kielellä. Toiminta Virossa oli alkuvaiheessa erittäin haasteellista sekä liikemiehille että juristeille, kertoo Kalle Pedak, joka vastaa toimiston Viron toiminnoista. Voimassa oli samanaikaisesti erilaisia lakeja: oli jo uusia Viron itsenäisyysajan ns. reformilakeja, joita muutettiin viikoittain, mutta sen lisäksi oli vielä vanhoja Neuvostoliiton aikaiset lakeja ja ehkä suurin rymhä oli ns. ”valkoiset täplät” eli liiketoiminta-alueet, joilta lainsäädäntö puuttui kokonaan. Suomalaisyrittäjistä ensimmäisinä säntäsivät Viroon nopeita voittoja tavoittelevat ”hämäräliikemiehet”, mutta samalla myös eräät isot suomalaiset suuryritykset kuten Paulig, Fazer, Neste aloittivat toimintansa Virossa. Hedman Osborne Clarke keskittyi alusta alkaen ainoastaan liikejuridiikkaan, ennen kaikkea yhtiö-, sopimus ja kiinteistöoikeuteen. 1990-luvun alussa Viroon etabloituminen tapahtui lähinnä greenfield -projekteina.
Hedman on ollut mukana useassa merkittävässä suomalaisinvestoinnin toteuttamisessa. Merkittävämpiä toimeksiantoja on ollut mm. useiden suurten elintarvike- ja juomateollisuusyritysten, ison tavaratalon, tukkukauppaketjun sekä öljyterminaalin peustamiset ja etabloitumiset. On ollut ilo seurata näiden yritysten kehitystä Virossa. Käytännössä kaikki mainitut yritykset toimivat edelleen Virossa ja niillä on nykyisin merkittävä asema Viron elinkeinoelämässä, sanoo Kalle Pedak. Mutta myös riita-asioita syntyi. Yksi merkittävimmistä tapauksista oli ESVA:n kalatehtaan konkurssi, jota seurattiin tarkoin sekä suomalaisessa että virolaisessa lehdistössä.
Kalle Pedak toteaa, että liiketoimintaympäristö oli 1990 luvulla täysin erilainen kun tällä hetkellä. Yhtiö- ja kiinteistölainsäädäntö ja käytäntö oli sekavaa. Osakeyhtiön perustamiseksi riitti 300 EEK:n osakepääomapanos. Omapääoma- ja konkurssilainsäädäntöä ei tunnettu. Kiinteistökauppa käytiin ainoastaan rakennusten kauppana, maan omistus ei siirtynyt ja pysyi valtiolla.
Lakimies Kalle Pedak kertoo, että Hedman Osborne Clarken toimisto saa päivittäin puheluja kymmeniltä suomalaisilta pieniltä ja keskisuurilta yrittäjiltä, jotka tiedustelevat, miten on mahdollista siirtää toimintoja 1.5.1004 jälkeen Viroon.
1990-luvun puolivälissä- ja lopulla vallitsevaksi etabloitumismuodoksi muodostui yritysten myyminen ja ostaminen. Pedakin mukaan ne virolaiset liikemiehet, jotka olivat perustaneet 1980-luvun lopulla oman yrityksen ja olivat kapitalismin alkuvuosina laajentuneet ja menestyneet, alkoivat myydä liiketoimintojaan suomalaisille, ruotsalaisille ja muille kansainvälisille sijoittajille. Viroon syntyi ”nuorten eläkeläisten” ryhmä: 30–40-vuotiaat miljonäärit. Useat toimialat, kuten pankkitoiminta, sanomaja aikakauslehtibusiness jne. siirtyivät 90- luvun lopulla ulkomaalaisomistukseen, kertoo Pedak. Mainittakoon, että yrityskaupat ovat tällä hetkellä Hedman Osborne Clarke`n tärkein erikoisalue. Hedman on viime vuosien aikana avustanut suomalaisia ja muita kansainvälisiä yrityksiä useassa yrityskaupassa, mm. rahoitus- ja vakuutus-, IT ja telekommunikaation ja elintarviketeollisuuden alalla.
Hedmanin asiakaskuntaamme eivät kuulu ainoastaan suure suomalaiset ja kansainväliset yritysasiakkaat vaan myös suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset. Viroon on yhteensä rekisteröity noin 2000 suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, josta noin puolet toimii aktiivisesti. Viro on usein ensimmäinen ja myös ainoa maa, johon suomalaiset pienyritykset pystyvät kansainvälistymään sekä kaupankäynnin että etabloitumisen muodossa, arvioi Hedmanin Tallinnan toimiston päällikkö Heino Junolainen. Heino Junolainen on ollut Hedmanin palveluksessa viimeiset pari vuotta, aikaisemmin hän on toiminut mm. Suomen Ulkomaankauppaliiton Tallinnan edustustossa, joten suomalaisten PK- yritysten tarpeet ovat hänelle tuttuja. Hedmanin merkittäviä osa-alueita on ollut ja on kiinteistö- ja maaoikeus. Kiinteistöasioista vastaa Tallinnan toimistossa Ülle Kullör, joka aikaisemmin on toiminut mm. Viron maaviraston pääjuristina. Kiinteistökysymyksissä palvelemme sekä kiinteistöalalla toimivia yrityksiä sekä myös yksityisiä asiakkaita, joita kiinnostavat Tallinnan vanhan kaupungin asunnot ja Saarenmaan kesämökit, kertoo Kullör. Kiinteistösijoituksissa täytyy kuitenkin olla tarkkana, jatkaa Kullör: Oleellista on mm. tarkistaa, mikä on kaavoitustilanne ja maan käyttötarkoitus. Kullör muistelee, että kerran toimistoon tuli uusi asiakas, joka ilmoitti, että hän on hankkinut Muugan sataman lähellä olevan kiinteistön, johon hän halusi rakentaa öljyterminaalin. Kun asiaa ryhdyttiin selvittämän selvisi, että tämä olikin puistoalue, mutta samaa kiinteistöä havitteli myös virolaisia ja kansainvälisiä tahoja. Päätimme suositella asiakkaalle kiinteistön myyntiä kilpailevalle yritykselle ja näin kauppa toteutettiin. Tämä tapahtui vuonna 1997 ja vielä nytkin olemme lehdistä lukeneet, ettei kyseinen yritys ole vieläkään pystynyt aloittaman öljybusinestä kyseisellä kiinteistöllä. Yksityisten asiakkaiden on muistettava, että Virossa ei ole asunto-osakeyhtiöitä, vaan asunnot ovat erillisiä kiinteistöjä. Suomalaisille on usein uutta myös se, että ranta-alueilla on pääsääntöisesti rakennuskielto sata metriä rannasta. Kielto ei koske kuitenkin jo olemassa olevia rakennuksia, joten sellaiset tontit, jossa on esimerkiksi vanhoja venevajoja ovat arvossa.
Hedman Osborne Clarke`n Viron toimintoja hoidetaan nykyisin sekä Helsingistä että Tallinnasta käsin. Viron asioista vastaa edelleen Kalle Pedak, jonka toimipaikka on pääsääntöisesti Helsingissä. Tallinnan toimiston kokonaisuusvahvuus on tällä hetkellä kahdeksan juristia. Tallinnan toimiston päällikkö Junolainen kertoo, että toimisto on ollut uranuurtajina juristien erikoistumisessa Virossa. Aiemmin jokainen juristi hoiti asioita laidasta laitaan sekä yritys-, siviili- että myös rikosasioita. Meillä on ollut juristien erikoistumisohjelma jo useita vuosia. Liityttyämme kansainväliseen Osborne Clarke allianssiin virolaisjuristimme ovat päässeet osallistumaan myös allianssiin kanainvälisiin työryhmiin. Sen avulla kykenemme hyödyntämään kansainvälisen knowhow kehityksen myös Virossa, sanoo Junolainen. Ei tarvitse enää keksi uudelleen polkupyörää, kun jokin sopimusmalli ja käytäntö on jo Lontoossa hyväksi havaittu. Uusista erikoistumisaloista Junolainen pitää mielenkiintoisena teknologiaa. Teknologian ala on erittäin vahva koko allianssissa, esimerkiksi Lontoon toimistossamme työskentelee noin 30 juristia ainoastaan IT ja teknologian asioiden parissa. Teknologian suuntautumista auttaa myös ymmärtämään, miksi Osborne Clarke on avannut oman toimiston Kalifornian Piilaaksossa, Silicon Valleyssä. Hedmanin Tallinnan toimiston asiakkaita ovat myös useat merkittävät virolaiset IT-alan yritykset, joille pystymme tarjoamaan kansainvälisiä ratkaisuja, kertoo Junolainen. Muita erikoistumisaluita ovat edellä mainitut yhtiöoikeus ja yrityskaupat, kiinteistöala ja työoikeus sekä tietynä nishalueena myös shipping. – Shipping-ala tuli meille tärkeäksi melko yllättävällä tavalla. Virolla oli aluksi Neuvostoliiton perintönä laajat katkarapupyyntioikeudet Kanadassa. Tämän havainnet islantilaiset liikemiehet siirsivät liiketoimintoja ja liputtivat laivojaan Viroon, toteaa Junolainen.
Nykyisin Viron lait vastaavat EU:n vaatimuksia. Pedak kuitenkin alleviivaa, että tämä ei tarkoita sitä, että lait olisivat kuin Suomessa. Viron lainsäädäntö perustuu saksalaisiin esikuviin ja siinä on useita eroavaisuuksia Suomeen. Ensinnäkin on lakiteknisiä eroja. Viron lait on koottu ”lakikoodekseihin” ja ne ovat yksityiskohtaisempia ja sisältävät useita muotovaatimuksia, sanoo Pedak. Suomessa ja Ruotsissa on huomattavasti vähemmän muotovaatimuksia kuin Saksan jaViron tapauksissa – esimerkiksi siinä mitä tulee julkisen notaarin asemaan. Eri aloilla on eroavuuksia enemmän kuin toisilla. Esimerkiksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudessa on eroja enemmän, mainitsee Pedak. Sopimus- ja kauppaoikeuden puolella tilanne on puolestaan suomalaisille tutumpi.
Sopimuskäytännössä on kuitenkin huomioitava, että kohtuullisuuskäsite on Virossa ja Suomessa täysin erilainen. Virossa tuomioistuimet lähtevät siitä, että osapuolilla on täysi oikeus sopia asioita, myös koron ja viivästyskoron määrästä. Esimerkiksi vuonna 2003 Viron Korkein Oikeus katsoi, että 70 %: korkoa vuodessa on täysin laillinen, mikäli osapuolet ovat näin sopineet. Suomessa kyseinen korko menisi kiskonnan puolelle, Pedak kertoo. Yhteenvetona Pedak mainitse, että nykyinen Viron lainsäädäntö on jo nyt hyvä ja moderni. – Samalla on kuitenkin huomioitava, että koska lait ovat uusia on käytäntöä vielä vähän. Se lisää raastupaan päätymisen riskiä. Ja sen johdosta on syytä aina etukäteen tarkistaa, mikä on Virossa voimassa oleva laki ja käytäntö: ei tule luottaa siihen mihin Suomessa on totuttu toimimaan. Pedakin mukaan toimiston lakimiehet saavat päivittäin puheluja kymmeniltä suomalaisilta PK- yrittäjiltä, jotka tiedustelevat, miten on mahdollista siirtää toimintoja 1.5.1004 jälkeen Viroon. Pedak uskookin, että suomalaisten sijoitusten määrä tulee kasvamaan EU:n myötä.
|
 |
