Viron tasavallan uusi presidentti Toomas Hendrik Ilves haluaa viimeistellä Viron siirtymisen EU:n ytimiin ja kääntää katseet menneisyydestä vahvasti tulevaisuuteen. 

Nato on Ilvekselle myös erittäin mieluinen kumppani. Ilvestä voi kuvailla uuden Viron uuden ajan presidentiksi. Hän kuului ennen valintaansa sosialidemokraatteihin, joka on eurooppalaisittain varsin porvarimyönteinen puolue. 

Päätukijoukot Ilvekselle tulivat oikealta laidalta. 

Virolla on ollut ennen Toomas Hendrik Ilvestä kolme presidenttiä: Konstantin Päts (1. itsenäisyyden aikana), Lennart Meri ja Arnold Rüütel. Pro Estonia kävi dokumentoimassa presidentin valintaa Tallinnassa.

TEKSTI JA KUVAT: ARI SIRVIÖ

Europarlamentaarikko Toomas Hendrik Ilves voitti vastaehdokkaansa, istuvan presidentin, Arnold Rüütelin äänin 174 – 162. Vaalissa annettiin kahdeksan tyhjää ääntä ja yksi äänestyslippu hylättiin. Valitsijakokoukseen kuului yhteensä 345 jäsentä. 

Kansanedustajien (101) lisäksi 244 kaupunkia ja kuntaa lähettivät edustajansa toimittamaan presidentin vaalin. 

Vuoden 1992 jälkeen, jolloin parlamentti valitsi Lennart Meren presidentiksi, valittiin presidentti nyt kolmannen kerran valitsijakokouksessa. 

Äänestysboikotti parlamentissa 

Viron perustuslaissa säädetään, että maalle valitsee presidentin parlamentti. Valinta on tehtävä 2/3 äänten enemmistöllä, eli 101- paikkaisessa parlamentissa tarvitaan vähintään 68 ääntä. Elokuun lopulla pidetyillä kolmella äänestyskierroksella ei uutta presidenttiä saatu valituksi. 

Kesän mittaan puolueet yrittivät löytää yhteistä ehdokasta, mutta eivät löytäneet sellaista, jonka taakse olisi saatu riittävä kannatus. Istuvan presidentin taustapuolue Kansanpuolue (Rahvaliit) ei lähtenyt keskusteluihin mukaan lainkaan, koska halusi Rüütelin jatkavan. Parlamentin suurin puolue, Keskustapuolue (Keskerakond), päätyi samalle kannalle ja vetäytyi neuvotteluista. Mainitut puolueet ilmoittivat etteivät ne aio osallistua presidentin vaaliin parlamentissa. 

Näin parlamentissa jäi vaadittu 2/3 enemmistö kolmen äänen päähän. Ensimmäisellä äänestyskierroksella ehdolla oli parlamentin varapuhemies, Ene Ergma. Paikalla oli myös Keskustapuolueen puheenjohtaja, ministeri Edgar Savisaar, jolta eräs radiotoimittaja kysyi, aikooko hän äänestää. 

– En. Minulla on tapana syödä lounas Riigikogussa, kuten tänäänkin, vastasi Savisaar. 

Viron ensimmäisen naispresidentin valinta jäi kolmen äänen päähän! 

Samat puolueet jättivät äänestämättä myös seuraavilla kierroksilla ehdolla ollutta Toomas Hendrik Ilvestä ja lain mukaan silloin valinta siirtyy valitsijakokoukselle, eli ”pellolle”, kuten useat virolaiset poliitikot nimittävät pääosin maalaismiehistä koostuvaa kokousta. 

Valitsijamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Valitsijamies on kuitenkin itsenäinen päättäjä, valtuusto ei voi päättää ketä valitsijamiehen tulisi kannattaa. 

Rüütel-paitoihin pukeutuneet Keskustapuolueen nuorisoaktiivit kulkivat ryhmissä Estonia-teatterin ympäristössä huutaen Rüüteliä kannattavia iskulauseita. Ohikulkijat nimesivät heidät ”Rüütel-jugendiksi”, mikä kuvastaa vaalitaistelun tunnekuohua. Presidentillä on suhteellisen rajatuista valtaoikeuksista huolimatta Virossa merkittävä mielipidejohtajan rooli.

Istuvaa presidenttiäkin arvosteltiin 

Lehdissä alkoi ankara arvostelu äänestystä boikotoineita kansanedustajia ja istuvaa presidenttiä kohtaan. Kritiikin mukaan Keskustapuolue ja Kansanpuolue sekä presidentti Rüütel halveksivat perustuslakia ja parlamenttia, jolle perustuslaki vaalin ensisijaisesti antaa. Istuvaa presidenttiä arvosteltiin siitä, että hän oli luvannut tulla ehdokkaaksi vasta mahdollisessa valitsijakokousvaiheessa. 

Näkyvät kulttuuri- ja tiedevaikuttajat arvostelivat Kansanpuolueen ja Keskustapuolueen menettelyä avoimessa kirjeessä. Myös he katsoivat presidentin valinnan kuuluvan ensi sijassa parlamentille. Pääosa heistä asettui tukemaan Ilveksen valintaa presidentiksi. 

Keskustapuolue ja Kansanpuolue toimivat kuitenkin johdonmukaisesti ajaen omaa ehdokastaan presidentiksi. Rüütelin päätöksen vuoksi ne eivät voineet toimia parlamentissa. 

Lainoppineet joutuivat vastaamaan kiihtyvään arvosteluun ja selostamaan vaalilain henkeä ja kirjainta. Vaalilakia vaadittiin uudistettavaksi ja poliitikot lupailivat kesähelteillä ensi vuoden parlamenttivaalien jälkeen lakiesitystä suorasta kansanäänestyksestä. 

”Lex Rüütelistä” kansanäänestykseen? 

Presidentin valinnan monimutkaisuutta perustuslaissa voidaan kutsua “Lex Rüüteliksi”. 

Kun vuonna 1992 perustuslakia valmisteltiin asetetussa komiteassa, oli sen enemmistö sitä mieltä, että missään tapauksessa presidentiksi ei tule valita valtaisaa kansansuosiota nauttivaa korkeimman neuvoston puheenjohtajaa Arnold Rüüteliä. 

Tästä syystä presidentinvalinnasta tehtiin niin monimutkainen, kuin se tällä hetkellä on. 

Kansanäänestykseen siirtymisestä on puhuttu Virossa jo aiemminkin – tuloksetta. Ja kuten tunnettua: vallasta on vaikea luopua. Puolueet haluavat pitää presidentin valinnan itsellään parlamentissa. Puolueet eivät ole järin innostuneita käymään uutta valtakunnallista ja kallista vaalikampanjaa. 

Yleinen mielipide on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että nykyistä vaalijärjestelmää on muutettava. Ainakin siltä osin, että tukitaan poliitikon mentävät porsaanreiät. Eli päästäisiin eroon lain suomista mahdollisuuksista taktikointiin ja prosessin pitkittämiseen. 

Nykyisen lain mukaan valinta palautuisi takaisin parlamenttiin ellei valitsijakokous kykene valintaa tekemään, joka sitten äänestysten jälkeen palauttaisi valinnan valitsijakokoukselle jne.

Vaalikampanjassa rapa roiskui 

Jos Viron sisäpolitiikka on värikästä ja railakasta niin kiihkeä oli presidentinvaalikampanjakin. Virossa presidentin valtaoikeudet ovat vähäiset ja hänen roolinsa on lähinnä edustuksellinen. Mutta se ei estänyt loppukesän armotonta loanheittoa ja luurankojen etsimistä kaapeista. Ehdokkaiden yksityiselämäkin tuli koko kansan omaisuudeksi. 

– Vaalikampanja oli kiihkeämpää kuin konsanaan Suomessa, totesi Suomen Viron suurlähettiläs Jaakko Kalela valitsijakokouksen äänestystauolla Estonia-teatterissa. 

Kalelan huomio on siksi osuva, että äkkiseltään elokuussa olisi voinut luulla Virossa olevan tulossa kansanäänestys. Siksi voimallisesti kansalaiset taittoivat peistä toisen ehdokkaan sopimattomuudesta presidentiksi. 

Jo neuvostoaikana politiikassa mukana olleelle Arnold Rüütelille juuri neuvostomenneisyys saattoi koitua kohtaloksi. Lisäksi 78-vuotiaan Rüütelin vastustajat korostivat hänen korkeaa ikäänsä ja väitettyjä muistihäiriöitä. Samoin muistutettiin, että hän ei osaa kuin viroa ja venäjää. Ja Venäjän kanssa ei olla edes puheväleissä… 

Kielitaitoinen ja pitkään ulkomailla asunut Ilves leimattiin ”tuontitavaraksi” ja amerikkalaisten etäispäätteeksi, jolla ei ole kosketusta virolaisten todellisuuteen. Vironvenäläisille Ilves oli kauhistus. 

Ehdokkaat itse käyttivät maltillisia puheenvuoroja, joissa ei ole tullut esiin kovin jyrkkiä linjaeroja. 

Vaalitoimikunnan puheenjohtaja Heiki Sibul kävi ilmoittamassa äänestysuurnaa vartioineille virkailijoille, että äänestys on päättynyt ja ääntenlaskenta voi alkaa.

Mielipidetutkimuksissa Ilvestä kannatti 70% kansasta 

Vaalipäivän aattona julkisuudessa kerrottiin, että kummallakaan ehdokkaalla ei ole etukäteen varmaa enemmistöä valitsijakokouksen äänestyksessä. 

Vaalin alla julkaistiin mielipidetutkimuksia, joissa Ilveksen valintaa presidentiksi toivoi noin 70 prosenttia virolaisista.

Kansanpuolue ja Keskustapuolue olivat aiemmin keränneet Rüütelin tueksi 160 valitsijamiehen allekirjoituksen. Kansanpuolueen pääsihteeri Lea Kiivit ilmoitti vaalin alla, että Rüütelillä on valitsijakokouksessa kuitenkin yli 30 sellaista tukijaa, jotka eivät vielä ole halunneet kertoa kantaansa julkisesti. 

Ilveksen kannattajat puolestaan olivat laskeneet, että Ilvekselle olisi tulossa ainakin 175 varmaa ääntä. Tämä arvio osui oikeaan: vaalissa Ilves sai 174 ääntä. 

Virolaiset kannustivat ehdokkaitaan laulamalla 

Virolaiset ovat laulaneet aina historian tiukoissa paikoissa. Vaalipäivän aamuna Estonia-teatterin edessä olevalla aukiolla kokoontuivat Arnold Rüütelin kannattajat laulamaan presidentille jatkokautta tunnuksella ”Valitsemme Viron presidentin”. 

Parin sadan metrin päässä Anton Hansen Tammsaaren patsaan ympärillä olivat koolla Ilveksen kannattajat. Siellä esiintyivät Viron eturivin muusikot ja kannustivat ehdokastaan viemään Viroa maailmaan. 

Rüütel-paitoihin pukeutuneet Keskustapuolueen nuorisoaktiivit kulkivat ryhmissä Estoniateatterin ympäristössä huutaen Rüüteliä kannattavia iskulauseita. Ilveksen kannattajat tyytyivät heiluttelemaan suurikokoisia ehdokkaansa kuvia. Monilla miehillä oli Ilveksen tavaramerkiksi tullut rusetti kaulassa. 

Kadut Estonia-teatterin ympäristössä olivat mustanaan virolaisia seuraamassa vaalia. Ilmassa oli suuren poliittisen juhlan huumaa. 

Kun ratkaiseva ääni, joka kertoi Ilveksen saavan enemmistön, oli luettu, nousivat valitsijakokouksen jäsenet seisaalleen ja myrskyisät suosionosoitukset osoitettiin lehterillä vaalia seuranneelle uudelle presidentille.

Viro sai ”amerikkalaisen” presidentin 

Itse vaali sujui hyvässä järjestyksessä. Äänestyksen tulos luettiin ehdokkaiden aakkosjärjestyksessä. Kun ratkaiseva ääni, joka kertoi Ilveksen saavan enemmistön, oli luettu, nousivat valitsijakokouksen jäsenet seisaalleen ja myrskyisät suosionosoitukset osoitettiin lehterillä vaalia seuranneelle uudelle presidentille. 

Tieto äänestystuloksesta levisi matkapuhelinaikakaudella kulovalkean tavoin Tallinnan kaduille. 

Viron lippuja liehuteltiin autoista ja talojen ikkunoista. Pettyneitä Rüütelin kannattajia ei joukossa huomannut olevan lainkaan.

Kadut Estonia-teatterin ympäristössä olivat täpötäynnä virolaisia seuraamassa vaalia. Ilmassa oli suuren poliittisen juhlan huumaa.

Ilves lupaa viedä Viron EU:n ytimiin ja kohota koko kansan presidentiksi

Ilveksen valinta uudeksi presidentiksi ei ollut yllätys, sillä hän istuu hyvin siihen länsimyönteiseen aaltoon, joka etenee koko Baltiassa. Aiemmin ”amerikkalaiset” presidentit valittiin Latviassa ja Liettuassa, kun valtaan nousivat Vaira-Vike Freiberga ja Valdams Adamkus. 

Ilves vie Viron Euroopan ytimeen 

Ilves on syntynyt pakolaisperheessä Tukholmassa vuonna 1953 ja opiskellut Yhdysvalloissa vuosina 1976-78. Viroon hän muutti 1990-luvun alussa Viron itsenäistyttyä ja lähti heti mukaan politiikkaan. Hän kuului kansainvälisesti ajatellen varsin ”oikeistolaisen” sosialidemokraattisen puolueen terävään kärkeen. Puolueen jäsenyydestä hän on nyt luopunut. 

Viron ulkoministerinä Ilves on toiminut kahdesti. Viron parlamenttiin hänet valittiin 2002 ja edelleen Euroopan parlamenttiin 2004. 

Ulkopolitiikassa Viro saa uudesta presidentistä vahvan osaajan. EU:n ja NATO:n suhteen Ilves on varsinainen kehäkettu. Hän on luvannut viedä Viroa vahvemmin Euroopan ytimeen. Seuraava askel on Euroopan rahaliiton täysjäsenyys ja rahayksikön vaihtaminen euroon. Viron puolustusjärjestelyihin Ilveksellä on varmasti oma sanansa sanottavanaan. 

Toomas Hendrik Ilves on luonteeltaan erittäin avoin ja seurallinen. Hänen isännöimissään juhlissa kerrotaan vieraiden viihtyvän. Suomessa hänellä on laaja tuttava- ja ystäväpiiri. Vaalin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa hän korosti Viron ja Suomen läheisiä ja toimivia suhteita. 

– Tunnen Suomen presidentin kymmenen vuoden ajalta. Hän on perhetuttu, ja käynyt meillä kylässä. 

Ilves asuu sukutilalla Mulgimaan Ärmassa, jossa monet suomalaiset ystävätkin ovat vierailleet. 

Ulkopolitiikka hallussa – sisäpolitiikan pelto kivinen 

Ulkopolitiikan suhteen Ilveksellä ei liene vaikeuksia, mutta sisäpolitiikassa sitä vastoin on odotettavissa uudelle presidentille kivistä kyntösarkaa. Viron talous kasvaa kohisten, mutta jakaa virolaiset raa´asti kahtia: hyvin toimeentuleviin ja hyvin huonosti voiviin. 

Puoluekenttä on käymistilassa ja hakemassa vakiintumista. 

Kieliraja on tiukempi kuin koskaan uuden itsenäisyyden aikana. Tallinnan pronssisoturiin kulminoitunut kiista vaatii presidentiltä mielipidejohtajuutta: vironvenäläiset on saatava integroitumaan yhteiskuntaan. 

Presidentinvaalitaisto jakoi virolaiset rajusti kahtia. Tässäkin vaaditaan Ilvekseltä kykyä kohota päivänpolitiikan yläpuolelle. Mutta kuten hän sanoi lehdistötilaisuudessa. 

– Oleellista on toimia kansalaisten etujen puolesta puhujana ja katsoa eteenpäi, Ilves luonnehti valtaansa presidenttinä. Tähän on uskominen.

[Sivun alkuun] [Etusivulle]