|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 1/2004 - VIRON SALKUSSA EU:N RAHA- JA TALOUSASIOITA |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Kallasista Viron ensimmäinen EU-komissaari Viron
salkussa EU:n raha- ja talousasioita Viron politiikan vahva mies Siim Kallas on nousemassa maan ensimmäiseksi EU-komissaariksi. Uusia töitään hän on jo päässyt harjoittelemaan espanjalaisen talous- ja raha-asiainkomissaarin Pedro Solbesin ohjauksessa. Komission puheenjohtaja Romano Prodi opastaa kuvassa Siim Kallasta. Kun Viro toukokuun ensimmäisenä päivänä liittyy Euroopan unionin jäseneksi, myös se saa jaettavakseen ainakin joitain huippupalkkaisia, vaikutusvaltaisia EU-virkoja. Tehtävistä tärkein on epäilemättä maan ensimmäisen EU-komissaarin paikka. Komission jäsenet ovat laajentuneessakin EU:ssa unionin vallankäytön ytimessä. Lisäksi pienten ja suurten maiden vaikutusvalta on yhtäläinen: kaikki saavat yhden komissaarin. Teksti: Antero Eerola Viron ensimmäiseksi EU-komissaariksi nousee maan politiikan vahva mies Reformipuolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Siim Kallas. Kallasin valintaa voi pitää luonnollisena, sillä kotimaansa politiikassa hän on saavuttanut jo lähes kaiken. Hän on ollut ammatillisen keskusjärjestön puheenjohtaja,Viron keskuspankin pääjohtaja, valtiovarain-, ulko- ja pääministeri. Vain presidentin paikka on saavuttamatta. Kallasilla onkin kymmenen uuden jäsenmaan komissaareista kaikkein painavin poliittinen ansiolista. Hän on tulokkaista ainoa, jolla on pääministerikokemusta. Esimerkiksi Tshekki on kelpuuttanut komissaariksi entisen EU-suurlähettiläänsä. Slovakiasta komissioon puolestaan lähtee virkamiestaustainen jäsenyysneuvotteluiden vetäjä.
Aiemmin Viron komissaarispekulaatioissa esiintyi myös Kallasin puoluetoveri, ulkoministeri Kristiina Õjuland. Esimerkiksi Viron naapurissa Latviassa komissaarivalinta osui Õjulandin kollegaan Sandra Kalnieteen. Õjuland tähtää nyt kuitenkin muihin eurooppalaisiin tehtäviin. Hän on yksi kolmesta ehdokkaasta, kun Euroopan neuvoston pääsihteerin virka tulee pian täytettäväksi. Uudet komissaarit eivät saa omaa salkkua, vaan heidät sijoitetaan nykyisten komissaarien tehtäväkenttien sisään, ikäänkuin harjoittelemaan tulevia tehtäviään. Kallas saa kummikseen espanjalaisen talous- ja raha-asiain komissaari Pedro Solbesin. Juuri talous- ja raha-asiat olivat Kallasin oman toivelistan kärjessä. Uusista komissaareista tulee täysivaltaisia kollegion jäseniä heti, kun EU:n laajentuminen astuu voimaan 1. päivä toukokuuta. Varsinaisen poliittisen vastuun tehtävistä kantaa kuitenkin asianomainen vanhan jäsenmaan komissaari. Uusien komissaarienkin on silti saatava europarlamentin hyväksyntä. Kovin pitkää harjoittelukautta uusille huippuvirkamiehille ei ole luvassa, sillä nykyisen Romano Prodin vetämän komission toimikausi loppuu lokakuun lopussa. Marraskuun alussa virkaan astuu uusi joukkue, uuden vetäjän johdolla. Komission koko myös supistuu 25:een, joka on sama kuin jäsenmaiden luku. Tuolloin myös suuret jäsenmaat, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia ja Espanja, joutuvat luopumaan toisesta komissiopaikastaan. Uusien jäsenmaiden nyt nimeämät komissaarit ovat silti itseoikeutettuja ennakkosuosikkeja myös tulevassa kokoonpanossa.
Suuren vaikutusvallan lisäksi uusille komissaareille on luvassa varsin hulppea palkka. Erityisesti tämä korostuu Baltian maissa, joissa tulotaso on reilusti alle puolet nykyisten jäsenmaiden kansalaisten keskiansioista. Kallas pääsee erittäin korkeille tuloille, sillä komissaarin peruspalkka on noin 18 000 euroa kuussa. Viron kruunuissa se tarkoittaa yli 270 000 kruunun kuukausituloa. Virolaisten keskipalkka oli viime vuoden lopulla hiukan yli 7 000 euroa, joten Kallasin tienestit ovat lähes 40-kertaiset tavallisiin maanmiehiinsä verrattuna. Kukin komissaari saa palkata myös oma henkilökuntansa eli niin kutsutun kabinetin. Uusilla komission jäsenillä se on kolmihenkinen, mikä ei ole omiaan luomaan tasavertaisuutta uusien ja vanhojen jäsenten kesken. Esimerkiksi Suomen Erkki Liikasella on kabinetissaan noin parikymmentä henkeä. Kabinetin nimityksiä ei voi myöskään käyttää maanmiesten palkitsemiseen, sillä vain yksi työntekijöistä saa olla samasta maasta kuin komissaari. Yhden pitää olla muun EU-maan kansalainen ja yhden komission nykyinen virkamies. Oman kabinettinsa johtoon Kallas valitsi Viron Eurooppa-tiedotuksen entisen päällikön Henrik Hololein. Virossa Hololei muistetaan myös yhtenä maan edustajista EU:n perustuslakia kirjoittaneessa tulevaisuuskonventissa.
Komission lisäksi toinen tärkeä vaikuttamisen paikka virolaisille on europarlamentti, jonka vaalit pidetään kaikissa EUmaissa kesäkuun 13. päivä. Yhtenä pienimmistä jäsenmaista Viro saa parlamenttiin kuusi edustajaa. Jo nyt Virolla on, muiden jäsenmaiden tapaan, omaa paikkalukua vastaava määrä tarkkailijoita europarlamentissa. Suomen tapaan myös Virossa on ollut harrastusta tehdä Brysselistä eräänlainen poliittisten dinosaurusten hautausmaa. Osviittaa tästä antaa nykyisten tarkkailijoiden nimilista. Riigikogun lähettämiä "harjoittelijoita" europarlamentissa ovat muun muassa entinen ulkoministeri, Maltillisten Toomas-Hendrik Ilves, entinen pääministeri Isänmaaliiton Mart Laar, entinen Keskustapuolueen varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas Peeter Kreitzberg sekä entinen Riigikogun puhemies, Reformipuolueen Toomas Savi. Astetta kevyemmässä sarjassa painivat Res Publican Eiki Berg sekä Kansanliiton Janno Reiljan, joka on myös entinen Tartton yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan dekaani. Kummatkin ovat kansanedustajia. Vaikuttamisen paikka tai ei, virolaisten kiinnostus eurovaaleihin on kuitenkin erittäin vähäinen. Tuoreen EU-komission teettämän eurobarometritutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia virolaisista ilmoittaa menevänsä kesäkuussa uurnille. Luku on alhaisempi kuin yhdessäkään nykyisessä tai tulevassa jäsenmaassa. Vaali-innostusta kasvattamaan myös virolaiset puolueet ovat haalimassa listoilleen kokonaan muista yhteyksistä tunnettuja julkimoita. Päähallituspuolue Res Publica on muun muassa kosiskellut ehdokkaakseen kansainvälistä huippumalli Carmen Kassia. Tätä kirjoitettaessa Kassin ehdokkuus näytti varmalta.
|
 |
