Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 1/2004 - RESERVILÄISARMEIJASTA PALKKA-ARMEIJAAN

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Reserviläisarmeijasta palkka-armeijaan?  

Nato-jäsenyys tuo mukanaan myös selvän ongelman. Viron pitää valvoa ilmatilaansa ja tarvittaessa tunnistaa sekä torjua ilmatilaan tunkeutuneet vieraat koneet. Tätä kykyä Virolla ei ole. Kuvassa suomalaisia Hornetteja, joilla torjumiskyky on. 

Viron puolustusministeri antoi haastattelun Suomen MTV 3:n uutisille helmikuun 8. päivänä. Se oli Suomessa otsikoitu ”Viro valmistelee maahan ammattiarmeijaa”. 

Suomen mallista luopumisesta puhuttiin myös. Onko todella näin? 

Ainakaan tähän mennessä ei ole mitään asiaan liittyvää muutosta tehty lainsäädännön tai asetusten tasolla. Asioista on paljon puhuttu ja valmisteluja tehdään joka tasolla. 

Tavoitteena on täyttää Nato-jäsenyyden edellyttämät velvoitteet. Ja se tarkoittaa, että monikin asia muuttuu. Eivätkä muutokset tule edes yllätyksenä.

Keskustelua puolustusvoimien kehittämisasioista on viimeisten kuukausien aikana käyty erittäin paljon. Vaikuttavathan muutokset koko Viron yhteiskuntaan. Ammattiarmeija-vaihtoehdon valinta tarkoittaisi todennäköisesti jonkinasteista yleisestä asevelvollisuudesta luopumista.

 Keskustelun noustua korkeimmilleen kiisteltiin siitäkin saavatko sotilaat osallistua siihen. Jopa riigikogussa eli parlamentissa keskusteltiin siitä, mitä yliluutnantti saa kirjoittaa ja mitä tämä ei saa kirjoittaa. 

Oleellisimmat voimassa olevista perusasiakirjoista ovat: Viron perustuslaki (1992), laki rauhanajan maanpuolustuksesta (2002 ja muutokset 2003), laki sodanajan maanpuolustuksesta (1994 ja muutokset 2002), laki palveluksesta puolustusvoimissa (2001), Viron puolustuspolitiikan peruslinjat (1996), turvallisuuspolitiikan perusteet (2001), Viron sotilaallisen puolustuksen strategia (2001) ja laki Suojeluskunnista (1999 ja muutokset 2002). 

Edellä mainittujen lisäksi puolustusvoimien suunnittelussa ovat suuntaavina olleet lakeihin perustuvat hallituksen antamat kaksi asetusta: 

”Puolustusvoimien kokoonpanot ja keskipitkän ajan kehitystavoitteet” (2001) sekä ”Puolustusvoimien rakenne ja kehittämistavoitteet vuoteen 2015. Kehittämissuunnitelma 2015” (2002). 

Kun näihin vielä lisätään yhdessä Naton kanssa valmistellut ”Membership Action Plan” ja ”Annual National Plan”, niin onkin riittävä määrä perusasiakirjoja joiden mukaan sotilaat ja puolustusvoimat voivat suunnittelua tehdä. Ne kaikki yhdessä muodostavat perustan, jonka mukaan puolustusvoimien komentaja on antanut omat käskynsä alajohtoportaille.
 

”Maata puolustetaan 
kaikin mahdollisin keinoin” 

Missään edellä mainituista ei määritellä, että yleinen asevelvollisuus loppuisi ja että Virossa on jatkossa ammattiarmeija. Yleisenä ohjeena on se, että maata pitää pystyä puolustamaan ja toisaalta Viron puolustusvoimien pitää olla valmis yhteistyöhön Naton kanssa. 

Viron liittyminen Natoon varmistui käytännössä Prahan huippukokouksessa syksyllä vuonna 2002. Sen jälkeen on puolustusvoimien kehittämisessä ollut selkeä suunta. Mutta Natoon liittymisestä huolimatta on Virossa edelleen voimassa asevelvollisuuslaki ja varusmiehiä sekä reserviläisiä koulutetaan niin paljon kuin resurssit mahdollistavat. 

Samoin puolustusstrategia lähtee siltä perusteelta, että koko maata puolustetaan kaikin mahdollisin keinoin (totaalkaitse) ja suomalaisen mallin mukainen alueellinen puolustus on edelleen suunnitelmissa. 

Päätökset perustaa alueelliset esikunnat (kaitseringkond) on myös tehty. Niiden toiminnan käynnistäminen on kuitenkin ollut ongelmallista.

Varsinainen 
laajentumisjuhla Belgiassa 

Aikaisemmin oli päätetty ja sovittu, että Naton virallinen uusi itälaajentuminen tapahtuu kuluvan vuoden toukokuun ensimmäisenä päivänä. 

Tammikuussa tuli kuitenkin Brysselistä uutisia, että laajentuminen ei enää odota kesäistä Istanbulin huippukokousta, vaan asiakirjat allekirjoitetaan jo huhtikuun toinen päivä. Eli uusin päätös on se, että Viro ja muut kanditaatit ovat Naton virallisia jäseniä 02.04.2004 alkaen. 

Naton asevoimien varsinainen laajenemisjuhla on tiettävästi Belgian Monsissa huhtikuun 15. päivä. Tilaisuuteen on kutsuttu myös Viron puolustusvoimien komentaja vara-amiraali Tarmo Kõuts sekä eri puolustushaarojen komentajat. 

Virossa liittymisvalmistelut jatkuvat. Helmikuun 20. päivä allekirjoittivat puolustusministeri Margus Hanson ja puolustusvoimien komentaja ”Kymmeneksi käskyksi” nimitetyn asiakirjan. Sen otsikko on ”Vastuu, velvollisuus ja kansallinen etu. Maanpuolustuksen kehittämisen peruslinjat vuonna 2004”. 

Käytännössä tämä asiakirja linjaa puolustusvoimien ja maanpuolustuksen kehittämisen peruslinjoja vuoteen 2010 saakka. Tarvittavat laki- ja asetusmuutokset pyritään saamaan valmiiksi lähiaikoina. 

Sitä tietoa mihin suuntaan ne vievät kehityksen ei ole vielä tullut julkisuuteen. Tiedossa ovat vain eri poliittisten puolueitten esittämät suunnitelmat. Tavoitteena on ensimmäisellä vuosineljänneksellä saada valmiiksi varsinainen pitkänaikavälin kehittämissuunnitelma. 

Vuonna 2003 käydyssä keskustelussa ja kirjoittelussa Viron puolustusvoimien kehittämisestä ovat ehkäpä merkittävimmät esiintulot kenraalimajuri Ants Laaneots`an artikkeli ”Viron maanpuolustus ja Nato” sekä everstiluutnantti Leo Kunnaksen artikkeli ”Liittyminen Natoon tarkoittaa haasteita – edellytykset ja tämän hetkinen tilanne”. 

Molemmat artikkelit on julkaistu Sõduraikakauslehdessä. Kunnaksen artikkeli oli vasta teeman ensimmäinen osa ja toista osaa odotetaan mielenkiinnolla. 

Laaneots ja Kunnas ovat opiskelleet Suomessa ja tuntevat suomalaisen puolustusdoktriinin. Artikkeleissaan he ovat osanneet oikealla tavalla sovittaa suomalaisopit myös Nato-liittymiseen ja Viron käytettävissä oleviin resursseihin. Jos tehtävät päätökset perustuvat artikkeleissa esitettyihin näkökohtiin niin Viro ei ole luopumassa ns. Suomen mallista tai yleisestä asevelvollisuudesta. 

Helmikuinen ”Kymmenen käskyä” pitää sisällään myös maininnan, että virolaisten osallistuminen kansainvälisissä operaatioissa on saanut tunnustusta. Ja perusteena on virolaisten sotilaitten ”hyvä koulutus ja pohjoismainen tasapainoisuus”. 

Samassa asiakirjassa todetaan myös, että vuonna 2004 valmistuu varusmiehiä varten kolme uutta kasarmia ja lisäksi peruskorjataan viisi kasarmia. ”Viro arvostaa varusmiehiään”. 

Viron puolustusvoimat  perustuvat toistaiseksi yleiseen asevelvollisuuteen. Omaisia kasarmilla ”kaappitarkastuksessa”.

Ensimmäisen virolaissotilaan 
kuolema Irakissa herätti Natokritiikkiä

Koko uuden itsenäisyyden ajan on Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ollut painopiste kahdessa tavoitteessa. Viron pitää mahdollisimman pian päästä jäseneksi Natoon ja Euroopan unioniin. Molemmat tavoitteet saavutetaan tänä keväänä. Mutta molempia myös arvostellaan. 

EU-jäsenyyden mukana pelätään oman rahan eli Viron kruunun menettämistä. Toiset väittävät viime syksyn kansanäänestyksen hyväksyneen myös euron tulon Viroon. Toiset katsovat äänestäneensä vain unioniin liittymisestä. 

Natoon liittymistä arvostellaan juuri parhaillaan sen takia, että helmikuun 28. päivänä kuoli ensimmäinen virolainen Irakin operaatiossa. Arvostelijoista suuri osa hyväksyy Natoon liittymisen, mutta eit hyväksy Viron poliittista ja myös sotilaallista osallistumista Yhdysvaltojen mukana ja rinnalla Irak-operaatiossa. 

Toiset väittävät Irak-operaation olevan sotaa ja toiset pitävät sitä rauhaanpakottamisoperaationa. Kokonaisuutena virolaiset ovat maksaneet varsin korkean hinnan tästä Irakoperaatiostaan. Tähän mennessä 28.2. kaatuneen alikersantti Andres Nuiamäen lisäksi on jopa kymmenen virolaista haavoittunut Irakissa. Yhteensä operaatioon osallistuu yli neljäkymmentä virolassotilasta ja nyt siellä on toinen rotaatio. 

Maaliskuun aikana Viron parlamentin odotetaan päättävän Irak-operaation jatkosta. 

Johtavat poliitikot ovat valmiit myös jatkamaan operaatiota vuoden 2005 kesäkuuhun. Mutta nyt vastustajia lienee enemmän kuin viime kesäkuussa. Erityinen kritiikki kohdistuu siihen, että virolaiset ovat tukemassa Yhdysvaltoja. Nato-jäsenyys tuo mukanaan myös selvän ongelman. Huhtikuun toisesta päivästä alkaen Viron pitää olla valmis valvomaan ilmatilaansa, ja tarvittaessa tunnistamaan sekä torjumaan ilmatilaan tunkeutuneet vieraat koneet. Tätä kykyä Virolla ei ole. Asiaan löytynee ratkaisu, mutta se maksaa. Sama ongelma on myös muilla Baltian mailla. Kellään ei ole tunnistustehtäviin sopivia koneita. 

Millainen Viro 
Natoon liittyy? 

Tähän kysymykseen ei varmaankaan kukaan anna vielä tänään oikeata vastausta. Eikä välttämättä kukaan myöskään tiedä millainen on se Nato, johon uudet jäsenet nyt liittyvät. Nato kehittyy omien suunnitelmiensa mukaan. Nato-jäsenenä Viro on mukana kun niitä suunnitelmia tehdään. 

Kuinka paljon Viroa ja muita pieniä jäseniä kuullaan onkin sitten jo eri kysymys. Uskon kuitenkin, että Viro haluaa olla hyvä jäsen ja täyttää Naton asettamat velvoitteet. Liittymiseen ollaan hyvin motivoituneita ja myös rahallinen sitoutuminen on jo tehty, joten lisälaskujakaan ei pitäisi tulla. 

Useassa yhteydessä on todettu, että Natoon ei liity vain Viron puolustusvoimat vaan koko Viro. 

Ja liian usein on taas unohdettu (esim. Helsingin Sanomat 20.2.2004), että Virolla on puolustusvoimien lisäksi myös Suojeluskunnat, Rajavartiolaitos ja Pelastustoimen muutamat sotilasyksiköt. Eli Virolla on keveillä aseilla varustettuja maavoimien joukkoja yllättävän paljon. Sotilailla on myös hyvä palvelusmotivaatio. 

Mutta Viron puolustusvoimien kehittäminen jatkuu. Uusia päätöksiä odotetaan lähiaikoina. Milloin ja millaisia päätöksiä tehdään? Sen näyttää aika. 

Ratkaisu, joka on 
sopiva virolaisille 

”Voimassa oleva maanpuolustusmalli valmisteltiin viime vuosikymmenen lopulla ja tämän uuden vuosikymmenen alussa ottaen huomioon, että Virosta tulee Naton jäsen”. Näin kirjoittaa Leo Kunnas edellä mainitun artikkelinsa viimeisessä luvussa. Kunnas jatkaa: 

”Maanpuolustusmallin muuttaminen yhdessä perusteellisen analyysin, yhteiskunnallisen keskustelun, tarvittavan poliittisen konsensuksen, tarvittavien laki- ja asetusmuutosten, ja perusasiakirjojen valmistaminen tasavallan hallituksen, eduskunnan ja presidentin tasalla vaatii aikaisempien kokemusten mukaan minimissään 2–3 vuotta”. 

Työtä pitää tehdä ja tarvitaan todella aikaa muutosten toteuttamiseen. 

Leo Kunnas lopettaa oman ansiokkaan artikkelinsa toteamukseen: ”Kirjoituksen toinen osa ”Mahdolliset ratkaisut” ilmestyy seuraavassa Sõdur- aikakauslehdessä”. Sitä me kaikki odotamme. 

Olen saanut kokea ja nähdä Viron puolustusvoimien kehitystä jo lähes 11 vuotta. 

Jaksan odottaa edelleen. Enkä ole ollenkaan huolissani, etteikö Viro ole valmis liittymään Natoon jo huhtikuun toisena päivänä vuonna 2004. Uskon Viron valinneen ja myös toteuttavan Virolle sopivan ratkaisun. Suomi voi myös olla tyytyväinen kehitykseen. 

Viron liittyminen Natoon tuo vakautta meidän lähialueillemme. Nyt voidaankin kysyä olemmeko me Suomessa valmiit tähän uuteen tilanteeseen? asevelvollisuuteen.