Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Suomen ja EU:n pisin ulkoraja on hyvä esimerkki uusille jäsenmaille.

Baltian maat eivät pääse heti Schengenin piiriin

EU-Suomesta tuli osa Schengen-aluetta maaliskuussa 2001. Schenginin sopimus takaa siihen kuuluvien maiden kansalaisille käytännössä vapaan ja passittoman liikkumisen. 

Uusille jäsenmaille, kuten Virolle, Schengenin portit eivät kuitenkaan aukene automaattisesti. 

Suurin muutos Suomeen saapuville virolaisille on jäsenyyden alkuvaiheessa se, että passia ei enää leimata.

Teksti: Matti Niiranen

Suomella on Euroopan unionin pisin ulkoraja - näin on unionin seuraavan laajentumisen jälkeenkin. Venäjän ja Suomen välillä rajan pituus on peräti 1324 kilometriä. Yhtä pitkä matka on esimerkiksi Brysselistä Puolan itärajalle. 

Niinpä rajaamme on totuttu perinteisesti valvomaan hyvin. 

Suomi on hyvin aktiivinen ja arvostettu Schengen-maa. Käynnistyihän pohjoismaiden liittymisprosessi sopimukseen lokakuussa 1999 Tampereella pidetyssä EU:n huippukokouksessa. 

Päätehtävät ovat rajavalvonta maastorajalla ja merialueella sekä henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla. 

Euroopan Unioniin ja Schengenin sopimuksiin liittymisen myötä on toiminta keskitetty unionin ulkorajalle. Tämä on jatkossa haaste myös Euroopan unioniin Baltian maille.

Kansainvälinen yhteistoiminta lisääntyy jatkuvasti 

Suomen rajaturvallisuuden kannalta on tärkeää ylläpitää hyvät suhteet kaikkien naapurimaiden rajavartioviranomaisten kanssa. Venäjän rajavartiopalvelun kanssa rajavaltuutetut hoitavat raja-asioita. 

Viron rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston kanssa tehdään merialueella valvontayhteistyötä. 

Viron, Latvian ja Liettuan rajavartiolaitoksia Suomen Rajavartiolaitos on tukenut useita vuosia kouluttamalla henkilöstöä ja lahjoittamalla kalustoa. 

Yhteyttä on siis pidetty ja pidetään jatkuvasti myös unionin jäsenyyttä hakeneisiin tulevien EU-maiden rajavartioviranomaisiin.

Schengen ei koske Baltiaa automaattisesti

Suomen Rajavartiolaitoksessa rajavalvontaa ei pidetä suurena ongelmana Baltian maiden EU-jäsenyyden koittaessa. Silti korostetaan, että uusien maiden on täytettävä Schengenin sopimuksen kriteerit jo jäsenyyden alkaessa.

Baltian maiden rajavalvonnan katsotaan olevan vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa. Valppautta kuitenkin korostetaan, sillä Virosta virtaa Suomeen paljon vaarallisia huumeita.

Baltian maiden kansalaisille EU-jäsenyys ei merkitse välittömästi ”täysin vapaata” liikkumista Suomeen.

Ainoa muutos tulee olemaan se, että virolaisten passeja ei enää leimata. Virohan jää edelleen Schengenin ulkopuolelle, vaikka Baltian maiden kansalaiset saavatkin muutoin EU-kansalaisten oikeudet.

Jatkossa suurempi huomio kiinnittyy kuitenkin Venäjän rajalle.

Suomen ja Venäjän välinen liikennehän on ollut viime vuosina merkittävässä kasvusuunnassa. Kasvua on noin 10%:ia vuodessa ja Suomi myöntää vuosittain jo noin 400 000 viisumia Venäjältä tuleville matkailijoille.

Rajavartiolaitos  osallistuu myös maanpuolustukseen

Valtakunnan puolustaminen on aina ollut merkittävä Rajavartiolaitoksen tehtävä, joka hoidetaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.

Suomen rajavartiolaitoksen palveluksessa on noin 3100 henkilöä, mikä vastaa melkeinpä kunkin Baltian maan varsinaisten puolustusvoimien vahvuutta.

Rajavalvonta eli partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitoksessa koulutetaan sekä miehiä että naisia että asevelvollisia kriisiajan tehtäviin.

Suomen rajoja valvoo mm. 160 vartiokoiraa. Miehistöä on noin 3100 henkeä.

Schengen-sopimus lyhyesti:

• EU-maiden kansalaiset voivat liikkua Schengen-maiden välillä vapaasti

• Tarkastuksia järjestetään kuitenkin satunnaisesti ja erityistä syistä johtuen

• Passia ei välttämättä tarvita, mutta ainakin uusimuotoinen henkilöllisyystodistus on oltava mukana

• EU:n laajentuessa uudet jäsenmaat eivät pääse automaattisesti heti Schengen-sopimuksen piiriin