Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 3/2003 - VIRON EU-JÄSENYYS SAI SINETTINSÄ 

  Pro Estonia -lehti
    - Osa uusimman
    lehden artikkeleista
    verkossa!

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Tilaus
  - Tilaa Pro Estonia
   

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Syyskuun 14. päivä Viro sinetöi tavoitteen, joka on ollut maan uuden itsenäisyyden ajan tärkein tavoite. Virolaiset äänestivät selkein numeroin maan EU-jäsenyyden puolesta. Presidentti Arnold Rüütel sanoi Viron nyt palanneen Eurooppaan taloudellisesti, oikeudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti. Pääministeri Juhan Parts puolestaan vannoi, että maasta tulee aktiivinen EU:n jäsen, joka ei kaihda puolustaa myöskään omia etujaan. Pro Estonia seurasi Viron EU-kansanäänestystä Tallinnassa.

VIRON EU-JÄSENYYS SAI SINETTINSÄ

TEKSTI: ANTERO EEROLA, TALLINNA

Jäsenyyden kannatus oli vahva kaikissa Viron maakunnissa. Missään vastustajien määrä ei kohonnut kannattajia suuremmaksi. Suurin EU-innostus oli tarttunut yliopistokaupunki Tartton asukkaisiin, joista peräti 74 prosenttia antoi tukensa jäsenyydelle. Tarttossa myös äänestysaktiivisuus kuului Viron korkeimpiin. Kaikkein laimeimmaksi kannatus jäi Itä-Virumaalla, jossa vain 57 prosenttia ihmisistä äänesti kyllä. Miltei samoihin lukuihin päädyttiin maan eteläisimmässä kolkassa Võrumaalla, jossa EU:n kannattajia oli ainoastaan 58 prosenttia. Pääkaupunki Tallinnassa puolestaan kannattajien osuus kipusi 69 prosenttiin.

Viron uuden itsenäistymisen ajan ehkä tärkein tavoite sai sinettinsä, kun maa syyskuun 14. päivä äänesti selkein numeroin EU-jäsenyyden puolesta. Vaikka virolaisten EU-into oli huomattavasti laimeampaa kuin muissa uusissa jäsenmaissa, ei kansanäänestyksen lopputulos – 66,9 prosenttia kyllä, 32,9 prosenttia ei – jättänyt lopulta tilaa tulkinnoille.

Virolaiset saavuttivat sen, mikä on ollut maan kaikkien neuvostovallan jälkeisten hallitusten tavoite.

Jäsenyyden kannatus oli vahva kaikissa Viron maakunnissa. Missään vastustajien määrä ei kohonnut kannattajia suuremmaksi. Suurin EU-innostus oli tarttunut yliopistokaupunki Tartton asukkaisiin, joista peräti 74 prosenttia antoi tukensa jäsenyydelle. Tarttossa myös äänestysaktiivisuus kuului Viron korkeimpiin. Kaikkein laimeimmaksi kannatus jäi Itä-Virumaalla, jossa vain 57 prosenttia ihmisistä äänesti kyllä.

Miltei samoihin lukuihin päädyttiin maan eteläisimmässä kolkassa Võrumaalla, jossa EU:n kannattajia oli ainoastaan 58 prosenttia.

Pääkaupunki Tallinnassa puolestaan kannattajien osuus kipusi 69 prosenttiin.

Viro oli toiseksi viimeinen EU:n kymmenestä uudesta jäsenmaasta, joka järjesti kansanäänestyksen. Viikkoa myöhemmin oli vuorossa Latvia, jossa kansa niinikään antoi selkeän hyväksynnän unionille.

Koska käytännössä kaikissa uusissa jäsenmaissa kyllä-äänten voitto – ehkä Maltaa lukuunottamatta – oli selvä, eivät äänestysprosentit missään kivunneet erityisen korkealle. Virossa osallistumisaktiivisuus jäi 63,4 prosenttiin. Tosin maaliskuun parlamenttivaalien luvut, 58,2 prosenttia ylitettiin.

Tämä osaltaan vaikutti siihen, että kansanäänestyksen juhliminen Virossa jäi vähäiseksi, vaikka kaikki tunnustivatkin päätöksen historiallisuuden pienen maan kannalta. Toisin kuin Riikassa ja Vilnassa, Tallinnassa kansa ei lähtenyt kadulle karkeloimaan.

Odotetun tuloksen vastaanotto oli niin puolueiden vaalinvalvojaisissa kuin tavallisten ihmistenkin keskuudessa silmiinpistävän vaisua. Myös Viron suurimmat lehdet Postimees, Eesti Päeväleht ja SL-Õhtuleht sivuuttivat kansanäänestyksen tuloksen vain muutamalla aukeamalla heti seuraavana päivänä.

Huomenna on
taas työpäivä,
kuittasi pääministeri

– Mutta huomennahan on työpäivä, pääministeri Juhan Parts hauskuutti lehdistötilaisuudessa yleisöään, kun häneltä kysyttiin, miksi virolaiset ottivat historiallisen askeleen EU:hun niin hillityllä tavalla.

Ulkoministeriön yömyöhään kansanäänestyspäivänä järjestämässä lehdistötilaisuudessa Parts ylisti muuten päätöksen merkitsevän uutta kevättä Virolle. Hänen mielestään Viron itsenäisyys tulee vahvistumaan ja sen myötä taloudellinen tilanne kohentumaan.

Partsin ja parlamentin puhemiehen Ene Ergman kanssa samassa lehdistötilaisuudessa esiintynyt presidentti Arnold Rüütel puolestaan iloitsi Viron nyt palanneen Eurooppaan oikeudellisessa, taloudellisessa, turvallisuuspoliittisessa ja kulttuurisessa mielessä. Erityisesti hän korosti kielen ja kulttuurin merkitystä Euroopan yhdentymisessä. Se tulee vahvistumaan EU:ssa, Rüütel uskoi.

Ex-presidentti
Meri iloitsi
muiden mukana

Ex-presidentti ja kirjailija Lennart Meri taas otti vastaan päätöksen juhlavin sanankääntein.

– Viron kansa on 14 vuoden ajan näyttänyt, mitä se kaipaa ja ennen kaikkea mitä se ei halua – sovjetismia, kyyditysjunia ja maailmaa, jossa oikeutta määräävät sodat ja suurten maiden ylivalta, hän lausui käydessään päivällä äänestämässä Viimsin koululla Tallinnan itäpuolella.

Hän löylytti myös ankarin sanankääntein Viron EU:n vastustajia.

– Yhdestäkään ihmisestä ei tule elämänsä aikanaan tyhmempi, lukuunottamatta niitä, jotka tänään äänestävät Euroopan unionia vastaan, hän suomi.

Myös Merin puoliso Helle Meri puhkesi runolliseksi.

– Euroopan unioni – se olemme me, tänään, huomenna, ylihuomenna, hän suitsutti.

Meri oli Viron uuden itsenäistymisen ensimmäinen presidentti, jonka aikana EU-jäsenyysprojekti laitettiin vireille.

Rüütel vaikutti
vahvasti tulokseen

Silti suurempi vaikutus oli nykyisen presidentin Arnold Rüütelin voimakkaalla tuella kyllä-äänten puolesta. Hänen katsottiin vaikuttaneen erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka muuten kokivat EU:n vastenmieliseksi.

Rüütelin peruskannattajat ovat maaseudun asukkaita, eläkeläisiä ja niitä, jotka eivät ole päässeet osingoille Viron viime vuosien menestyksestä. Rüütel vetosikin vahvasti jäsenyyden puolesta vielä lauantai-iltana pitämässään tv-puheessa sekä Postimees-lehden laajassa haastattelussa samana päivänä.

Virossa EU:n vastustajat saivat äänensä kuuluviin vain heikosti. Kyllä- ja ei-kampanjoiden epäsuhta niin taloudellisten resurssien kuin työntekijöidenkin suhteen oli valtaisa. Talouden ja politiikan eliitti, virkakoneisto ja tiedotusvälineet olivat ryhmittyneet jäsenyyden taakse.

Tallinnan katukuvaa hallitsivat suuret mainostaulut, joissa pääministeri Parts lupasi ”elämän muuttuvan paremmaksi”. Sitä vastoin vastustajilla ei ollut edes toimistoa Tallinnassa. Lisäksi heidän ongelmanaan oli uskottavien poliittisten hahmojen puute. Argumentti, jonka mukaan Viro on liittymässä toiseen liittovaltioon päästyään juuri eroon yhdestä, ei herättänyt vastakaikua kadunmiehessä. Näkyvimmäksi vastarinnan ja ironian merkiksi jäikin monin paikoin teksti, joilla useat Partsin mainoksista oli tuhrittu: ”Minulla elämä muuttuu paremmaksi”.

Suurähettiläs Blomberg:
”Viro äänesti
viiteryhmästään”

EU-kansanäänestyksen viralliset vaalinvalvojaiset järjestettiin Tallinnan SAS Radisson -hotellissa, jonne oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajat, joukko poliitikkoja muun muassa Viron kaikki entiset pääministerit sekä Virossa toimivat ulkovaltojen diplomaatit.

Heidän joukossaan oli myös Suomen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Hän arvioi tuoreeltaan, että virolaisten perusteet äänestää EU-jäsenyyden puolesta liittyivät lähinnä taloudellisen tilanteen sekä turvallisuuden parantumiseen.

– Virolaiset äänestivät siitä, mihin he kuuluvat, hän sanoi Pro Estonialle.

Blomberg uskoo, että myös presidentti Tarja Halosen näyttävällä Viron vierailulla kansanäänestysviikolla oli oma, myönteinen vaikutuksensa. Halonen seurasi matkallaan Urho Kekkosen jalanjälkiä pitämällä puheen viroksi Tartton yliopistossa samassa paikassa, jossa Kekkonen esiintyi viroksi vuonna 1964.

Halonen halusi rauhoitella erityisesti niitä virolaisia, jotka uskovat Euroopan yhdentymisen tarkoittavan kansallisen kulttuurin poishuuhtoutumista. Hänellä oli kuitenkin piikki myös eurointoisille poliitikoille. Halosen huomautti, että heidän kannattaa muistaa lupaukset, joita ennen kansanäänestystä kansalaisille annettiin.

Suurlähettiläs Blombergin mukaan on selvää, että Viron tulo unioniin tiivistää myös kanssakäymistä Suomen kanssa.

– Tukevan pohjan käytännön yhteistyölle löytyy maiden hallitusten nimittämien selvitysmiesten Esko Ollilan ja Jaak Jõeruuthin esityksistä, hän sanoi.

Kaikki ex-pääministerit
mukana jännittämässä

Ulkoministeriön vastaanotolle oli kutsuttu myös Viron kaikki entiset pääministerit – Mart Laar, Mart Siiman, Tiit Vähi, Andres Tarand ja Siim Kallas.

Nykyinen pääministeri Parts lahjoitti kaikille kehystetyn kopion maan EU-jäsenhakemuksesta muistoksi työstä, joka on ollut kaikille maan hallituksille yhteinen.

Vain yksi oli joukosta poissa. Viron itsenäistymisen alkumetreillä pääministerinä toiminut Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar oli seuraamassa ääntenlaskua kotonaan.

Muodollisesti kutsu koski uuden, vuonna 1992 hyväksytyn perustuslain jälkeen toimineita pääministereitä. Silti kutsukortin perillemenoa ei varmasti auttanut sekään, että Savisaaren puolue otti viime hetkillä kielteisen kannan EU-jäsenyyteen.

Päätös tosin rikkoi puolueen rivejä, sillä esimerkiksi keskustan ex-presidenttiehdokas Peeter Kreitzberg ja puolueen vahva nainen, entinen sosiaaliministeri Siiri Oviir puolustivat jäsenyyttä.

"Suomi ja Viro  -  ystäviä ja kilpailijoita"

Viron eri puolueet pitivät omia vaalijuhliaan Tallinnan keskustan ravintoloissa. Suomen Kokoomuksen veljespuolueen Isamaaliiton valvojaisissa Viron entinen ulkoministeri ja pitkäaikainen YK-suurlähettiläs Trivimi Velliste sanoi virolaisten käyttäneen ratkaisussa talonpoikaisjärkeä. Hän uskoi siksi enemmän käytännön elämän argumentteihin kuin suureen euroidealismiin.

Hän katsoo, että jäsenyyden voittajiin kuuluu virolainen yhteiskunta kokonaisuudessaan.

 – Pitkällä tähtäimellä jäsenyyden voittajiin kuuluvat myös yhteiskunnan heikompiosaiset, sillä sosiaaliturvan periaate on EU:n ajattelussa vahvempi kuin Virossa, juhlahumusta tavoitettu Velliste analysoi.

Häviäjiä hän löysi lähinnä niistä pienyrittäjistä, joilla on suoria Venäjän kaupan intressejä, sillä kauppapolitiikasta ja esimerkiksi tulleista päättäminen ei enää tulevaisuudessa ole Viron omissa käsissä.

Suomea hän pitää EU:ssa luonnollisena yhteistyökumppanina, mutta ei joka asiassa.

– Suomi ja Viro ovat jatkossa EU:ssa kuin kaksi hyvää ystävää, mutta myös kaksi hyvää kilpailijaa, Viron ulkoministerinä vuosina 1992 – 1994 toiminut Velliste muistutti.

Mart Laar:
”Nyt on aika
koota kakki
poliittiset voimat”

Virossa ryhdyttiin välittömästi myös pohtimaan, millaisen jäsenen Euroopan unioni Virosta saa. Pääministeri Juhan Parts vannoi heti vaali-iltana, että maasta tulee aktiivinen unionin jäsenmaa, joka ei kaihda puolustaa myöskään omia etujaan.

Mart Laar katsoi, että nyt on aika koota kaikki Viron poliittiset voimat, jotta maan edustautuminen EU:ssa oli mahdollisimman vahva. Hänen mielestään Viron pitää olla mukana kaikilla yhteistyön tasoilla.

– Meiltä odotetaan Euroopassa paljon, emmekä voi pettää näitä odotuksia, hän luonnehti Postimees-lehden haastattelussa.

 Siim Kallasin mukaan Viro ei voi enää olla EU:n oppipoika.

– Nyt olemme samassa pöydässä yhdessä muiden kanssa, siksi on luotava toimivan yhteistyön mallit kaikkien jäsenmaiden kanssa. Tästä eteenpäin myös Virolla on vastuu Euroopan tulevaisuudesta, hän sanoi saman lehden haastattelussa.

Viron jäsenyys astuu voimaan vappuna, 1. päivä toukokuuta ensi vuonna. Virosta tulee yksi EU:n pienistä maista, jolla on vain 1,4 miljoonaa asukasta, kun koko unionin alueella asuu yhteensä 450 miljoonaa ihmistä.

Korkeimpaan päätöksentekoelimeen EU:n neuvostoon maa saa 4 ääntä kaikkiaan 312:sta. Ensi kesäkuun eurovaaleissa virolaiset valitsevat kuusi europarlamentaarikkoa 682-paikkaiseen parlamenttiin.

Siim Kallas tai
Kristiina Õjuland
Viron komissaariksi?

Komissioon virolaiset puolestaan saavat, muiden jäsenmaiden tapaan, yhden komissaarin. Toistaiseksi on epäselvää, onko Viron komissaarilla äänioikeutta päätöksenteossa. EU:n tulevaisuutta hahmotellut konventti nimittäin esittää, että komissaarit jaetaan kahteen kastiin: äänivallattomiin rivimiehiin ja äänioikeutettuihin superkomissaareihin, jotka muodostaisivat EU:n ”virkamieshallituksen” sisäpiirin.

Tämä ei silti ole estänyt julkista spekulointia siitä, kuka tähän vaikutusvaltaiseen ja virolaisittain erittäin kovapalkkaiseen virkaan nimitetään.

Vahvimpina ehdokkaina Viron EU-komissaariksi on nostettu esiin entinen pääministeri ja Reformipuolueen puheenjohtaja Siim Kallas sekä samaa puoluetta edustava ulkoministeri Kristiina Õjuland, jolla nuorehkosta iästään huolimatta on takanaan pitkä kansainvälispoliittinen ura.

Muutaman vuoden kuluttua Virolla on edessään myös liittyminen EU:n talous- ja rahaliittoon EMUun sekä vapaan liikkumiseen takaavaan Schengenin sopimukseen.

Yleinen toivomus maassa on ollut, että liittyminen rahaliittoon voisi tapahtua jo vuonna 2007. Käytännössä projekti viivästynee tästä useita vuosia. Maan talous ei vielä täytä euron käyttöönottamiseksi asetettuja tiukkoja ehtoja, erityisesti ongelmia on korkean inflaation kanssa.

Koska Viro ei ole vielä vähään aikaan tulossa Schengenin sopimukseen, suomalaiset tarvitsevat vielä passia etelään matkatessaan.

Myöskään työvoima ei liiku vapaasti, ainakaan Suomeen.

Suomi on ilmoittanut käyttävänsä sille suotua oikeutta ottaa käyttöön kahden vuoden siirtymäaika. Toisenlaisen ratkaisun ovat tehneet esimerkiksi Tanska ja Irlanti, jotka päästävät virolaiset työmarkkinoilleen välittömästi jäsenyyden alkaessa.