|
||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org | Toimittaja Imbi Pajulle Pro Estonia -tunnustus |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Viron kulttuuriministeri Laine Janes: Virolla ja Suomella erityinen suhde "Meillä on ystävä lähellä..."
TEKSTI JA KUVAT: ARI SIRVIÖ Suomen Tasavallan ja Viron Tasavallan välinen henkistä yhteistyötä koskeva sopimus täyttää joulukuussa seitsemänkymmentä vuotta. Sopimus saatettiin uudelleen voimaan vuonna 1994 ja kerrotaan, että tuolloinen Suomen opetusministeriön kansainvälisten asiain osaston päällikkö Kalervo Siikala olisi todennut ”piiruakaan muuttamatta…”. Suomen ja Viron suhteet erityiset Viron kulttuuriministeri Laine Jänes näkee tällä valtiosopimuksella olevan suuri merkitys tänä päivänäkin. – Sopimus on laatuaan vanhin, mitä Viron valtio on solminut. Viron ja Suomen suhteet ovat erityiset ja se näkyy tiiviinä kanssakäymisenä tavallisten kansalaisten tasolla. Voidaan kysyä, että entä jos sopimusta ei olisi? Uskon, että kanssakäyminen olisi silloinkin yhtä vilkasta, pohtii ministeri Jänes. Sopimuksella on hänen mielestään myös kansainvälinen ulottuvuus. – Sopimuksella vahvistamme tiiviin suhteemme ja sillä annamme puitteet laajalle kulttuurilliselle kanssakäymisellemme. Sopimus kertoo kansainvälisessä kanssakäymisessä muille maille valtioidemme erityisestä suhteesta ja yhteistyön luonteesta, toteaa Jänes. Virolaisessa koulussa Suomi läpikäyvänä teemana Sopimuksessa on yksityiskohtaisesti mainittu, että kouluissa tulisi varata yksi tunti heimokansan asioille. Tämä saa ministeri Jänesin tyytyväisenä kertomaan virolaisesta koulusta. – Virossa varmasti käsitellään Suomea enemmän kuin yhden tunnin verran! Kun ajatellaan koulun eri aineita, niin Suomi kulkee monissa aineissa mukana. Kirjallisuudesta jokaiselle virolaiselle koululaiselle on tuttu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, historiassa on paljon yhteistä ja Suomen pojista kerrotaan ja entäs maantieto? Siinä pohjoinen naapuri on vahvasti mukana. Musiikissakin yhteisiä lauluja on muillakin kuin kuorolaulua harrastavilla, luettelee Jänes. Hän näkee kansanperinteessämme paljon yhteistä ja kehottaa lukemaan Kalevalaa ja Kalevanpoikaa rinnan ja miettimään vaikka Vanemuisen ja Väinämöisen hahmojen eroja ja yhtäläisyyksiä. Eikä hän malta olla lisäämättä kansallislaulujamme listaan. – Kansallislaulujamme erottaa toisistaan vain suomalaisten laulama kertosäe. Musiikillisesti katsoen ne ovat aivan samat, nauraa Laine Jänes. Vaikka ministeri ei tunne Suomen koulujen oppisuunnitelmia uskoo hän Suomen kouluissa käsiteltävän Viroa laajasti. Laulujuhlat yhteistä maailmanperintöä Suomessakin tunnetaan virolaisten vahva kuorolauluperinne. Säännöllisesti järjestettävät laulujuhlat on otettu UNESCO:n maailmanperintölistalle henkistä kulttuuriperintöä edustavana tapahtumana. Viron valtio on lisännyt taloudellista tukeaan kuoroille ja laulujuhlia järjestävälle säätiölle. Väitteet, että laulujuhlaperinne olisi hiipunut, torjuu ministeri Jänes suoraan. – Otetaan esimerkiksi tämän kesän Lasten ja Nuorten laulu- ja tanssijuhlat. Ne keräsivät 35.000 osallistujaa. Ja täytyy muistaa etteivät kaikki halukkaat edes päässeet mukaan juhliin vaan osallistuvia kuoroja piti karsia, muistuttaa ministeri. Erityisen myönteisenä hän pitää kasvavaa venäjänkielisten koululaisten mukanaoloa. Tänä vuonna oli 1500 esiintyjää venäjänkielisistä kouluista. – Varmaa on, että kaikki nyt mukana olleet lapset ja nuoret haluavat jatkossa osallistua myös Yleislaulujuhliin. Kyllä laulujuhlaperinnettä ylläpitävät uudetkin sukupolvet, huomauttaa Jänes. Virolaiset
lisäisivät Kulttuurielämää Virossa ministeri tarkastelee tyytyväisenä. Hän korostaa, että Viro on pieni valtio, jossa on rikas ja monipuolinen kulttuurielämä. – Jos katsotaan pienen maan perspektiivistä ja valtion kannalta niin kulttuuri on luksusta. Kulttuurista tulee valtiolle kuluja, muttei tuloja. Mutta se tuo muassaan ei-rahallista arvoa. Sellaisia arvoja joita ei voi arvioida taloudellisessa mielessä tai yleensä mitata. Meillä on oma kulttuuri, meillä on oma kieli ja meillä on oma historia. Kun me muistamme tämän niin olemme olemassa, kiteyttää Jänes. Hän muistuttaa että Virossa on asukkaita 1.3 miljoonaa, joista noin 900.000 on vironkielisiä. Valtion tulee turvata vironkielen ja virolaisen kulttuurin tulevaisuus. Ja tämä tietysti maksaa. Ministerin mukaan voidaan pitää luksuksena omia valtiollisia teattereita, kansallisoopperaa, konserttitoimintaa ja taidelaitoksia kuten vasta rakennettua KUMU:a. – Voidaankin sanoa, että joku suurempi ja rikkaampi valtio voisi olla meille kateellinen siitä. Ainakin latvialainen kollegani päivitteli asiaa, että kuinka Virossa oli varaa rakentaa sellainen upea taidekeskus. Virolaiset ovat tyytyväisiä kulttuurin saamaan tukeen tai olisivat valmiita lisäämään kulttuuritukea valtion budjetissa. Viro käyttää kulttuuritukeen 3% budjetin loppusumman ollessa 97 mrd. kruunua. Asukasta kohden laskettuna Virossa tuetaan kulttuuria eurooppalaisittain melko paljon. Virolaiset käyttävät paljon kulttuuripalveluja Virossa kulttuuriministeriö kannustaa kääntämään virolaista kirjallisuutta Euroopan suurille kielille. Viro onkin ollut määrätietoisesti esillä kaikilla Euroopan kirjamessuilla. Viro on Euroopan johtavia maita siirtymisessä käyttämään tietotekniikkaa. Samaan aikaan ministeri kantaa huolta kirjastojen pärjäämisestä ja patistaa kansalaisia lukemaan. – Vuonna 2010 järjestämme Lukemisen vuoden. Vuosi on omistettu kirjallisuudelle ja lukemiselle. Haluamme saada ihmiset uudelleen takaisin kirjojen pariin ja käyttämään kirjastoja entistä enemmän. Virolaiset käyttävät paljon kulttuuripalveluita. 1990-luvulla oli vaihe, jolloin teatterit olivat puolityhjiä: ihmisillä ei ollut varaa ostaa kulttuuritilaisuuksiin lippuja, tai näyttelyihin. Nyt on tilanne toinen, sillä kulttuuritilaisuudet vetävät yleisöä. Hyvä mittari on esim. valtion teattereiden rinnalle kasvaneet lukuisia vapaat teatterit, kesäteatterit ja ulkoilmakonsertit, joille kaikille ministeri Jänesin mukaan tuntuu riittävän yleisöä. ”Kiinteää yhteyttämme ei aina edes huomaa” Kulttuurivaihto Viron ja Suomen välillä on laajaa. Ministeri Jänes muistuttaa, että verrattain vähäinen osa on valtion suoraa toimintaa: suurin osa kulttuurivaihdosta tapahtuu järjestöjen, kuntien ja kaupunkien ja suoraan taidelaitosten kesken. Hän kertoo huomanneensa Suomessa toimivan paljon virolaisia eturivin taiteilijoita ja on tyytyväinen tilanteeseen. Tyytymätön hän sen sijaan on voimavaroihin edistää kulttuuritoimintaa Suomessa. – Viron Suomen-instituutissa on vain yksi työntekijä. Onneksi saamme ensi vuoden alussa lähetystöömme kulttuurineuvoksen, jolloin tilanne hieman parantuu. Vuonna 2011 ovat Tallinna ja Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ja Laine Jänes näkee siinä hyvän mahdollisuuden kertoa koko Euroopalle sekä maidemme kulttuurista mutta myös siitä yhteisestä kulttuuriperinnöstä mikä maitamme yhdistää. Jänes on huomioinut, että aina ei edes tiedosteta kiinteää yhteyttämme. Hän haluaisi nostaa esiin mm. suomalaisen arkkitehtuurin merkityksen Virossa. Hän uskoo, että virolaiset voisivat oppia suomalaisen arkkitehtuurin historiasta. – Jotakin kertoo esimerkiksi se, että tämä talo jossa nyt olemme on Eliel Saarisen suunnittelema. Viron kulttuuriministeriö toimii siis suomalaisen arkkitehdin suunnittelemassa rakennuksessa, toteaa Jänes aurinkoisesti. ”… meillä on ystävä lähellä” Marraskuussa Viro aloittaa itsenäisyytensä 90-vuotisjuhlinnan. Ministeri Jänes saapuu Martin markkinoille ja näin tavallaan avaa Viron juhlavuoden Suomessa. Huhtikuussa on Helsingissä Viron suuri syntymäpäiväjuhla. Juhlavuoden merkeissä haluaa ministeri Laine Jänes kuitenkin palata viidentoista vuoden takaisiin tapaamisiin. Hän pelkää, että virolaisilla menee nykyään liian hyvin ja muisti saattaa olla lyhyt. – Haluan muistuttaa mitä tapahtui viisitoista vuotta sitten: suomalaiset olivat suureksi avuksi ja tueksi virolaisille. Muistammeko kuinka tiiviitä ja läheisiä suhteita oli eri järjestöillä, yhteisöillä ja perheillä? Se oli ruohonjuuritason suoraa apua, ei mitään valtiollista avustustoimintaa. Haluan haastattelun lopuksi kertoa, että me muistamme avun ja tuen, jota saimme kun meillä oli vaikeaa. – Me virolaiset olemme siksi onnellisia, että meillä on lähellämme sellainen veljeskansa, jonka kieli on läheinen, kulttuuri on samankaltainen ja jonka kanssa on yhteistä historiaa – että meillä on ystävä lähellä….
|
|
