Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2006 - TALLINNAN KUMU  -  TAIDETTA KOKO TALO 

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Tallinnan KUMU: 
Taidetta koko talo

KUMUn talon ensimmäiseen kerrokseen on erillinen sisäänkäynti Weizenbergin puolelta. Sisäänkäynnin vieressä on talon kahvila, joka on sisustettu rakennuksen tyyliin 40 asiakkaalle. Kahvilassa istuessaan voi katsella presidentin virka-asunnon pihamaan verkkaista elämää.

Viron taidemuseo (Eesti Kunstimuuseum ) perustettiin virallisesti vuonna 1919. Historiansa aikana se on toiminut useissa väliaikaisissa tiloissa ympäri Tallinnaa. Alusta alkaen on suunnitelmissa ollut taidemuseon rakentaminen. Neuvostoaikana toiminta keskitettiin Kadriorgin linnaan, josta museo joutui 1990-luvun loppupuolella evakkoon restauroinnin tieltä Toompealle Ritarikuntien taloon. 

Kansainvälinen suunnittelukilpailu 

Viron korkein neuvosto päätti 1991 tulla takaajaksi taidemuseon rakennushankkeeseen. Tallinnan kaupungin valtuusto vahvisti uudisrakennuksen paikaksi Kadriorgin puiston. Rakennushanke sai näin vauhtia ja 1993–94 järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu museorakennuksesta. Samaan aikaan oli Tukholman Moderna museetin laajennusosan ja Helsingin nykytaiteen museon (Kiasma) suunnittelukilpailut. Oli luonnollista, että mainitut museot hyödynsivät toistensa kokemuksia rakennushankkeissa. 

Pekka Vapaavuoren suunnitelma ylivoimainen 

Viron museon kilpailuun osallistui 233 työtä kymmenestä eri maasta. Suurin osa osallistujista oli Suomesta. Kansainvälinen tuomaristo oli yksimielinen Pekka Vapaavuoren työn (Circulos) ylivoimaisuudesta. Taidemuseon ja arkkitehti Vapaavuoren kesken solmittiin 1994 sopimus projektin aloittamisesta. Samalla tehtiin yhteistyösopimus Suomen Rakennushallinnon (sittemmin Engel Oy) kanssa asiantuntija-avusta rakennushankkeessa. Vuosina 1995–2001taidemuseon rakennuttajilla oli Engel Oy:n kautta käytössä kaikki tekninen asiantuntemus, jota oli saatu Ateneumin restauroinnista ja Kiasman rakennusprojektista. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2002. 

Yleisökilpailussa nimeksi KUMU 

Koska Vapaavuoren työn nimi Circulos koettiin hankalaksi, järjestettiin vuonna 2004 yleisökilpailu uuden taidemuseon nimestä. Useiden hyvien ehdotusten joukosta valittiin nimeksi Taidemuseo-sanasta johdettu – KUMU (KUnsti MUuseum). Vironkielessä kumu –sana tarkoittaa huhua, kuulopuhetta. KUMU on tarttunut hyvin sekä puhekieleen, että tiedotusvälineiden kirjoituksiin. 

KUMU:n rakennustyöt saatiin valmiiksi syyskuussa 2005, jolloin aloitettiin sisustus- ja kalustustyöt. Museo avattiin 18. helmikuuta 2006. Ensi kerran Viron taidemuseon liki satavuotisessa historiassa se on saanut rakennuksen, joka on rakennettu museon toimintaa varten. 

KUMU – taiteen monitoimitalo 

Taidemuseon tarkoituksena on esitellä, tutkia ja tallentaa Viron taidetta. KUMU on monitoimirakennus, jossa on näyttelytilojen lisäksi erityisesti nuorille suunnattu koulutuskeskus, kirjasto, konservointilaitos, varastotilat taideteoksille sekä auditorio. Taidekirjallisuuteen keskittynyt kirjasto on avoinna yleisölle, mutta tarkoitettu lähinnä tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Auditorioon mahtuu 246 henkeä, jossa voidaan seminaarien ja kokouksien lisäksi järjestää vaativaakin tekniikkaa tarvitsevia konsertteja, teatteriesityksiä ja muita kulttuuritilaisuuksia. Taidemuseon pääjohtaja Marika Valk säteilee tyytyväisyyttä: 

– Muutos entiseen on ollut valtava. Erityisesti henkilökunnalle muutto KUMU:n asianmukaisiin tiloihin oli suorastaan riemun aihe. Puhumattakaan taideteosten osalta – ne ovat saanet arvoisensa näyttelyja säilytystilat, toteaa Valk ylpeänä. 

Erityisesti henkilökunnalle muutto KUMU:n asianmukaisiin tiloihin oli suorastaan riemun aihe. Puhumattakaan taideteosten osalta – ne ovat saanet arvoisensa näyttely- ja säilytystilat, toteaa pääjohtaja Marika Valk ylpeänä.

Museorakennus on herättänyt suurta kiinnostusta 

Pääjohtaja kertoo innostuneesti rakennusprosessista. Hän korostaa arkkitehti Pekka Vapaavuoren aktiivista panosta hankkeen kaikissa vaiheissa. Hänen mukaansa Vapaavuori kykeni onnistuneesti huomioimaan sekä teosten että talossa työskentelevien vaatimukset. Rakennusvaiheen aikana pidettiin usein kokouksia ja tapaamisia. Niissä oli suora ja välitön tunnelma: 

– Pekka oppi varsin nopeasti vironkielen ja hän keskusteli suoraan viroksi niin rakentajien kuin muidenkin hankkeessa mukana olevien kanssa, kertasi Marita Valk. 

KUMU on herättänyt jopa maailmanlaajuista kiinnostusta. Rakennuksen monet erikoiset tilaratkaisut sekä tekninen varustelu herättävät kiinnostusta. 

– Rakennus on todella onnistunut. Täällä on käynyt paljon arkkitehtuurin asiantuntijoita tutustumassa rakennukseen. On varmaa, että rakennus saa huomionosoituksia. Tiedän jo, että Pekka saa lähiaikoina joitakin palkintoja työstään, nauraa pääjohtaja Valk iloisena. 

Arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelema museorakennus on valoisa ja avara, mutta täynnä kiintoisia yksityiskohtia. Ensivierailulla käydessä on vaikea päättää kiinnostaako upea rakennus vai mahtava taidekokoelma enemmän.

Kahvila ja ravintola avoinna kaikille 

Talon ensimmäiseen kerrokseen on erillinen sisäänkäynti Weizenbergin puolelta. Sisäänkäynnin vieressä on talon kahvila, joka on sisustettu rakennuksen tyyliin 40 asiakkaalle. Kahvilassa istuessaan voi katsella presidentin virka-asunnon pihamaan verkkaista elämää. Kesällä avataan sadan asiakkaan terassi pihamaalle. Kahvilan vierestä on sisäänkäynti KUMU:n ravintolaan toiseen kerrokseen. 

Auditorio sijaitsee myös kahvilan vieressä. Ensimmäinen kerros on auki myös silloin kun museo on suljettu ja kerroksen palveluita voivat käyttää myös muut kuin museossa vierailevat. 

Näyttelytilat kolmessa kerroksessa 

KUMU:n näyttelytilat ovat kolmessa kerroksessa. Näyttelyhuoneissa on virolaista taidetta 1800-luvulta tähän päivään. Kolmannessa kerroksessa on taidetta II maailmansotaan asti, neljännessä kerroksessa neuvostoajan taide ja viidennessä kerroksessa taidetta uudelleen itsenäistymisestä nykyhetkeen. Näyttelyhuoneisiin mahtuu kerralla 400 vierasta. Salien seinät ja rakenteet ovat muunneltavissa kulloisenkin tarpeen mukaan. Talon toiseen kerrokseen tullaan pääovista Valge -kadun puolelta. Suuren eteisaulan yhteydessä ovat neuvonta, lipunmyynti, vaatesäilytys, museon kauppa, koulutuskeskus ja kirjasto. Aulasta on sisäänkäynti Suureen saliin (870 m2), jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Suureen saliin voi ajaa suoraan rekalla ja salin lattia on rakennettu kestämään tonnien painoisia teoksia. Museon sisäpihalla voidaan järjestää esim. veistosnäyttelyitä ja muita tapahtumia. 

KUMU:n näyttelysalit ovat avaria ja valaistus on suunniteltu teosten tarkastelua ajatellen. Esillä on maalauksia, veistoksia ja tilateoksia. Veistos: Nuori mies keväällä. A. Weizenberg (1837– 1921).

Kulkeminen selkeää – yllättäviä yksityiskohtia 

Museossa kulkeminen on selkeää. Eri kerroksissa ja näyttelyhuoneissa on henkilökuntaa, joka auliisti opastaa vierasta eteenpäin. Salit ovat avaria ja valaistus on suunniteltu teosten tarkastelua ajatellen. Suuriakin maalauksia voi katsoa tarvittavan välimatkan päästä ja toisaalta väljällä esillepanolla pienetkin teokset saavat tarvittavaa tilaa ympärilleen. Saleissa on pieniä tiloja, joihin on sijoitettu tilateoksia. Pikainenkin kierros tuo muassaan iloisia yllätyksiä ja mieleen jääviä yksityiskohtia. Ääni-, ilma- ja valoefekteillä on luotu oivaltaen yllätyksiä, jotka kannustavat suuntaamaan eteenpäin – mitähän seuraavassa huoneessa on!

 
Taidetta on esillä monipuolisesti : vanhan taiteen harmonia ja nykytaiteen ärhäkkyys luovat tahallisen paradoksin, joka levollisen rakennuksen suojissa saa mielen viihtymään ja kiihtymään – kuten taiteen tarkoitus onkin. Kuvassa veistos neuvostomiehityksen ajalta ja maalaus parin vuoden takaa. Kuvassa: veistos Rykmentin poika (Sarra Bogatkina, 1948) ja maalaus Iso pää (Jaan Toomik, 1990)

KUMU – Tallinnan uusi nähtävyys 

Varmaa on, että KUMU:sta muodostuu tänä vuonna Tallinnan kävijöiden hitti. Talossa voi hyvinkin viettää koko päivän kiirettä pitämättä. Rakennus itsessään on kokemisen arvoinen. Taidetta on esillä monipuolisesti: vanhan taiteen harmonia ja nykytaiteen ärhäkkyys luovat tahallisen paradoksin, joka levollisen rakennuksen suojissa saa mielen viihtymään ja kiihtymään – kuten taiteen tarkoitus onkin. Taidetta parhaimmillaan koko talo!

Saleissa on pieniä tiloja, joihin on sijoitettu tilateoksia. Pikainenkin kierros tuo muassaan iloisia yllätyksiä ja mieleen jääviä yksityiskohtia. Installaatio Taimi Soo (2006)