|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 4-5/2003 - SUOMALAISYRITYSTEN KIINNOSTUS EU-LATVIAN MARKKINOILLE KASVAA |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Pro Estonia kävi Riiassa kyselemässä miten Latvian integraatio Eurooppaan ja liittyminen Natoon vaikuttaa erityisesti talouteen. Suomalaisyritysten
kiinnostus EU-Latvian markkinoille kasvaa Suomen Latvian suurlähettiläs Kirsti Eskelinen muistuttaa, että Latvia on lähempänä Suomea kuin usein kuvitellaan. Teksti: Matti Niiranen Latvia liittyy ensi vappuna 10 muun
maan mukana Euroopan unioniin. –Viro
on ollut tähän asti kuin ”vuori” Latvian ja Suomen välillä,
kuvailee Suomen Latvian suurlähettiläs Kirsti Eskelinen. Pro
Estonia kävi Riiassa kyselemässä miten Latvian integraatio Eurooppaan
ja liittyminen Natoon vaikuttaa erityisesti talouteen.
Suomen Latvian suurlähettiläs
Kirsti Eskelinen emännöi historiallisessa Riian keskustassa upeasti entisöityä
Suomen suurlähetystöä. Iltavastaanotolle hän on loihtinut jostakin
mahtavat su Herää epäilys, että
antimet on tuotu tuoreena hetki sitten Helsingistä. Suomi ei siis ole niin
kaukana kuin usein kuvitellaan. –Tosiasiassa Latvia on hyvin
lähellä Suomea, sanoo Eskelinen ja vertaa Viroa ”vuoreksi” näiden
kolmen maan välillä. Linnuntietä Latviaan on
Helsingistä Riikaan vain noin 350 kilometriä, suurin piirtein saman verran
kuin Pietariin tai Tukholmaan. Baltian EU-jäsenyyden myötä mm.
liikenneyhteydet kehittyvät tulevaisuudessa myös Suomea hyödyntävällä
tavalla: ”Via Balticaa” pitkin Suomen yhteys Keski-Eurooppaan lyhenee ja
nopeutuu. –Baltian maat eroavat toisistaan suuresti, mutta Baltia on kokonaisuutena kuitenkin lähialuettamme, jossa asuu saman verran väkeä kuin Ruotsissa, kuvailee Eskelinen laajentumisen merkitystä Suomelle. Pohjoinen ulottuvuus muuttuu tiiviimmäksi Suurlähettiläs
muistuttaa myös siitä, että EU-jäsenyyden myötä Baltian kolme maata
liittyvät yhä selkeämmin ns. unionin pohjoiseen ulottuvuuteen, vaikka
maiden väliset sosiaaliset ja elintasoon liittyvät erot ovatkin vielä
suuret. EU:n
lisäksi Latvia kutsuttiin Viron ja Liettuan lailla vuonna 2002 Naton jäseniksi.
Myös tämä on omiaan vahvistamaan maan asemaa houkuttelevana
investointikohteena. Tosin
latvialaiset sanovat suoraan, että Suomenkin Nato-jäsenyys olisi aivan
paikallaan. –Suomen
Nato-jäsenyys lisäisi Baltian ja Latvian turvallisuutta sekä vakautta Itämeren
alueella, sanoo Peteris Elferts Latvian ulkoministeriöstä suorasukaisesti. Samaan
hengenvetoon Elferts haluaa kiittää suomalaisia merkittävästä tuesta
maan EU:hun liittymisprosessin aikana. Kesko on jo rynninyt Latvian markkinoille Latvia
on ostovoimapainotetulla bruttokansantuotteella asukasta kohden mitattuna
Liettuan kanssa samassa sarjassa. Viro on hieman näitä edellä. Luvut
vuodelta 2002 ovat: Latvia 8300 Yhdysvaltain dollaria per asukas, Liettuan
8400 ja Viron 10.900. Suomen luku oli 26.200. Elintaso
on kuitenkin nopeassa kasvussa ja odotukset EU-jäsenyyden myötä suuria. Suomalaisyrityksistä
esimerkiksi Kesko on panostanut jo nyt voimakkaasti Latviaan. Johtaja Seppo
Hämäläinen kuvailee Latvian sisäisiä markkinoita kuitenkin vielä hyvin
erilaisiksi kuin nykyisissä EU-maissa. –Noin
100.000 latvialaista työntekijää saa edelleen elantonsa torikaupasta. Työmarkkinajärjestöjä
täällä ei käytännössä ole, toteaa Hämäläinen. Latviassa
on nykyisin viisi Citymarketia ja Supernetto-halpamyymälää. Latviassa ja
Virossa Keskon tavoite on noin kolmannes Baltian maiden elintarvikekaupasta. Rautakeskolla
on koko Latvian kattava tukkumyyntiverkosto. Ensimmäinen K-rauta Riiassa
avattiin toukokuussa 2002. Lisäksi Latviassa on Anttilan postimyyntiä. Riikaan
avattiin myös kesällä 2001 Keskon maatalous- ja konekauppakeskus.
Maatalous- ja konekaupan markkinoiden odotetaan kehittyvän Baltiassa
voimakkaasti. EU-jäsenyys
kasvattaa Latviassa merkittävästi investointeja maatalouteen ja koneisiin.
Maatalouskesko nousi jo viime vuonna Baltian suurimmaksi maatalouskauppaa
harjoittavaksi yritykseksi. Vuonna
2002 Keskon markkinaosuus Viron maatalouskaupassa oli noin 25 %, Latviassa
noin 18 % ja Liettuassa noin 4,5 %. Raskaskonekaupassa markkinaosuus Virossa
oli noin 15 %, Latviassa noin 4,5 % ja Liettuassa noin 9 %.
Riian
ja Latvian historiaa
Latvia-faktaa
Lisätietoja
internetistä:
|
 |
