Pro Estonia -lehti
    - Osa uusimman
    lehden artikkeleista
    verkossa!

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Tilaus
  - Tilaa Pro Estonia
   

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Uudet vaalit alkavat 27.elokuuta 2001, jolloin Viro on ollut 10 vuotta uudelleen itsenäinen maa

Lennart Meri aloitti viimeisen virkavuotensa

Teksti Matti Niiranen

Viron tasavaltaa maan uudelleen itsenäistymisen alkuvuosista johtanut, entinen kirjailija Lennart Meri on aloittanut viimeisen virkavuotensa. Hän on edelleen maan suosituin poliitikko.

Uudet vaalit järjestetään ensi kesän jälkeen, noin puolen vuoden kuluttua.

Lennart Merin presidenttikausi alkoi lokakuussa 1992. Ensimmäinen kausi oli neljän vuoden pituinen. Hänen toinen kautensa kestää viisi vuotta ja saman pituiseksi ajaksi valitaan myös seuraava presidentti.

Lennart Meren kannatus mitattiin vuonna 1992 myös suorassa vaalissa. Silloin hän sai 28,7% äänistä ja Arnold Rüütel 42,5%. Valinta siirtyi parlamentille ja siellä Meri voitti selvästi Rüütelin, 59-31. Äänistä hylättiin 11 kappaletta.

Viron presidentinvaalijärjestelmä on edelleen varsin monimutkainen ja ulkomaalaiselle vaikeaselkoinen. Moni virolainenkin on järjestelmästä ymmällään. Niinpä nykyinen presidentti onkin asettunut kannattamaan suoraa kansanvaalia.

Istuva riigikogu yrittää tehdä valinnan

Viron seuraava presidentti yritetään valitaan istuvassa (vuonna 1999) valitussa parlamentissa, eli riigikogussa. Prosessi alkaa elokuun 27. päivä 2001.

Vaali voi venyä nykymallissa jopa nelivaiheiseksi.

Jos yksikään ehdokkaista ei saa parlamentissa kolmen äänestyskierroksen jälkeen 2/3 äänistä, niin valinta siirtyy kokoukselle, johon osallistuvat kansanedustajien lisäksi "maakuntien miehet ja naiset". Heidät on valinnut puolestaan kunnanvaltuustot.

Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että valintaa ei saada tehtyä parlamentissa, joten valinta olisi siirtymässä kunnanvaltuustojen valitsemille henkilöille ja parlamentille yhteisesti.

Oikeistolainen Toomas Savi johtaa kisaa

Tutkimusten mukaan suosituin ehdokkaista on tällä hetkellä parlamentin puhemies Toomas Savi. Hänen puolueensa on oikeistolainen Reformipuolue.

Toisella sijalla kisassa on parlamentin varapuhemies Isänmaan liiton Tunne Kelam. Isänmaa on lähellä suomalaista Kokoomusta. Myös toisella varapuhemiehellä Siiri Oviirilla (Keskustapuolue) katsotaan olevan hyvät mahdollisuudet.

Ehdokasasettelua ei ole vielä tehty ja esimerkiksi Edgar Savisaarkin, Andres Tarand tai Toomas Hendrik Ilves voivat yllättää.

Meri myönsi mitaleja Suomeen

Viron presidentti Lennart meri myönsi tasavallan 83. itsenäisyyspäivänä Maarjamaan ritarikunnan kunniamerkkejä poikkeuksellisen runsaasti: peräti 24:lle suomalaisille henkilölle.

Lisäksi Meri myönsi lukuisia muitakin merkkejä.

Pro Estonia julkaiseen nyt kaikki Maarjamaan ristin saaneiden suomalaisten nimet.

Maarjamaan Risti II luokka

Arkkipiispa Johannes

Antti Piippo

John Vikström

Maarjamaa Risti III luokka

Piispa Ambrosius

Olavi Granö

Aaro Korkeakivi

Jaakko Numminen

Juhani Perttunen

Päiviö Tommila

Maarjamaan Risti IV luokka

Henni Ilomäki

Esko Koivusalo

Seppo Kuusisto

Lassi Nummi

Olli Ojala

Juhani Salokannel

Tuomo Tuomi

Urpo Vento

Kalevi Wiik

Maarjamaa Risti V luokka

Paavo Jauhinen

Kristiina Koskivaara

Tapio Mäkeläinen

Eevi Nivanka

Juhani Pelanne

Risto Mikael Teinonen

Maarjamaan ristin saajista mainittakoon, että Risto Teinonen on ollut pitkäaikainen Pro Estonian avustaja. Myös Tuglas-seuran kulttuurisihteeri Tapio Mäkeläinen ja Tuglas-seuran toiminnnanjohtaja Seppo Kuusisto ovat kirjoittaneen Pro Estoniaan.

Muiden merkkien saajia ovat mm. Suomessa pitkään työskennellyt toimittaja Imbi Paju. Hän on avustanut myös Pro Estonia-lehteä.

[Lehden etusivulle]