viroorg.jpg (11399 bytes)

Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 4-5/2003 - SUOMEN JA VIRON HYVÄ YHTEISTYÖ EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS...

 
suomi.gif (6244 bytes)virol.gif (4826 bytes)


  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot


  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    


  Mediatiedot  


  Tilaus ja
  osoitteenmuutos

  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite

   


  Linkit
  - Nettivinkit Viroon


  Viro-järjestöjä  


  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi



 

  

   

 

otspro.gif (1498 bytes)
Suurlähettiläs Matti Maasikas:

”Suomen ja Viron hyvä yhteistyö ei ole itsestäänselvyys, sen edestä täytyy tehdä joka päivä työtä.”

Suurlähettiläs Matti Maasikkaan Suomen aikana  –  hän aloitti tehtävässään vuonna 2001  –  Viro on ottanut kaksi suurta askelta: maa on päättänyt liittyä sekä Natoon että Euroopan unioniin.

– Vappuna 2004 katoaa Euroopan kartalta Kylmän sodan viimeinen perintö, jakolinja Länsi-Euroopan ja entisen Itäblokin maitten välillä.

– Onhan päivänselvää, että Euroopan yhdistymisestä voi koko Eurooppa vain voittaa, kirjoittaa Viron Tasavallan suurlähettiläs Matti Maasikas Pro Estonialle.

 

Teksti: Matti Maasikas
Viron Tasavallan Suomen suurlähettiläs

Maasikas muistuttaa Viron pitkäaikaisen ulkoministeri Toomas Hendrik Ilveksen sanoista:

–EU:n taholta tarjottiin 1990-luvun keskellä Itäisen Euroopan maille jäsenyyden porkkanaa hinnaksi yhteiskunnallisista uudistuksista, koska moraalisesti ei ollut hyväksyttävä kommunistisen piikkilangan sijaan pehmeämmän, länsimaisen jakolinjan pystyttäminen.

Itäisen Euroopan maat tekivät mainitusta jäsenyyden tarjouksesta – ”porkkanasta” – selkeän ja positiivisen johtopäätöksen. Ja Eurooppa voittaakin tästä jakolinjojen poistumisesta kaikissa suhteissa.

Ja mikä vieläkin tärkeämpää: Eurooppa on jo nyt voittanut tästä päätöksestä.

Vaihtoehdottomuuden mukanaan tuoman turhautuneisuuden sijasta on nähty loistavaa kehitystä kaikissa tulevissa jäsenmaissa. Eikä pelkästään kansantaloudellisissa tilastotermeissä.

EU:n jäsenyyskriteerithän koskevat ensisijaisesti demokraattisten yhteiskuntien luomista.

Suuria, kattavia rakennemuutoksia on saatava aikaan lähes kaikilla elämänaloilla – ympäristökysymyksissä, sähkötaloudessa, alueellisessa kehityksessä. Mutta ennen kaikkea siirtymisessä totalitaarisesta yhteiskuntajärjestelmästä demokratiaan.

Sen tien olemme käyneet onnistuneesti, se on Euroopan Unionin nykyisten ja tulevien jäsenmaiden yhteinen menestystarina, koska se on lisännyt vakautta koko maanosassamme.

Se on myös ainutlaatuinen menestystarina koko maailmassa. Rohkenen sanoa näin koska onhan maailmassa, onhan meidänkin mantereella monta valtiota, joilla samansuuntainen siirtymä ei ole oikein onnistunut, maita joita kutsutaan nimellä ”failed states”, epäonnistuneet valtiot.

Itämeren alueella hyvää yhteistyötä

Kehitys Itämeren alueella on ollut menestyksellistä. Jaamme saman arvopohjan ja olemme – EU ja ehdokasmaat yhdessä – tehneet sen edestä kokonaisen vuosikymmenen rankkaa, molempia osapuolia kunnioittavaa työtä.

Työn tuloksena EU saa 10 uutta jäsenvaltiota.

Laajentumisen yhteydessä puhutaan Suomen julkisuudessa ylivoimaisesti eniten Viron liittymisestä. Latvia ja Liettua mainitaan yleensä osana liittyvää Baltian aluetta.

Jonkin verran on kiinnitetty huomiota myöskin suurimpaan uuteen jäsenmaahan Puolaan.

”Muut uudet Euroopan unioniin liittyvät maat ovat jääneet suomalaisille Viroa etäisimmiksi. Ei ole suinkaan ihme, että juuri Viro on parin viimeisen vuoden aikana saanut osakseen sellaista julkisuutta ja median sekä kansalaisyhteiskunnan huomiota, mitä kokoisemme maa tuskin koskaan missään toisessa maassa on saanut tai tulee saamaan.”

Se on helposti selitettävissä. Koen Suomen ja Viron suhteet maailman mittakaavassakin aivan erityislaatuisiksi.

Suomella ja Virolla ainutlaatuinen ja erityinen suhde

Viron ja Suomen suhteet alkavat aivan tavallisten ihmisten kanssakäymisestä. Olen täysin varma, että kaikilla tämän artikkelin suomalaisilla lukijoilla on henkilökohtaisia ystäviä Suomenlahden eteläpuolella.

Ystävien kanssakäyminen tapahtuu mitä erilaisimmissa muodoissa – ystävyyskunnat, -kuorot, -seurakunnat, -koulut, -yliopistot – kaikilla on ystäviä ja kumppaneita Suomenlahden takana.

Sen ohella virkamiehet tekevät tiivistä yhteistyötä lahdentakaisten kollegoiden kanssa – onhan meillä niin paljon yhteisiä asioita hoidettavissa Itämeren alueella, Euroopassa, koko maailmassa.

Ja vasta sen jälkeen tulevat valtioiden väliset viralliset suhteet, poliitikkojen juhlapuheet, ne, jotka muissa tapauksissa muualla maailmassa tulisivat ensin.

Se on erikoisuutemme koko maailmassa. Ja sitä meidän pitää vaalia, koska erikoisuutemme perustuu hyvän yhteisymmärryksen luomaan luottamukselliseen ilmapiiriin kahden kansakunnan välillä.

Samanlaiset kansanluonteet yhdistävät

Kansanluonteen samanlaisuus tulee esimerkiksi ilmi heti, kun virolainen ja suomalainen tapaavat kansainvälisissä tilanteissa. Heti löydetään yhteinen kieli. Muiden osallistujien puheet koetaan useimmissa tapauksissa liian pitkiksi.

Avoimuutta ja demokratiaa on liian vähän, olkoon kyseessä lähes mikä tahansa foorumi tai järjestö. Miksi ei käytetä digiprojektoria ja it-ratkaisuja? Ja last but not least: Onko tässä hotellissa tai tässä kaupungissa saunaa missään?

Vakavammin: luulen myöskin, että Suomella ja Virolla on olemassa erinomaiset edellytykset toimia laajentuneessa Euroopan Unionissa pitkälti samojen perusarvojen ja perusulottuvuuksien puolesta.

Samanlaisuutemme ovat hyvin silmiinpistäviä, kun vertaa Suomen ja Viron näkökulmia EU:n hallitustenvälisissä konferensseissa. Niistä voisi yleistäen sanoa: avoimuus, tehokkuus, demokratia ja pienten jäsenmaiden etujen valvonta.

Eikö siinä ole hyvä arvopohja yhteiselle toiminnalle unionissa? Lisätkäämme vielä yhteinen ympäristö ja naapurit sekä enemmän päivittäisiä lähtöjä Helsingin ja Tallinnan välillä kuin minkä tahansa maailman pääkaupunkien välillä.

Haluan vielä lisätä yhteisen huolemme ja ymmärryksemme Euroopan Unionin uusien naapurimaitten ja Venäjän ongelmista sekä kehityksestä.

Esko Ollilan ja Jaak Jõerüütin ”viisas raportti” on syytä lukea

Haluan korostaa – ja suositella jokaisen luettavaksi – myös kahta vuonna 2003 syntynyttä erittäin merkittävää paperia Viron ja Suomen suhteista.

Ensinnäkin varatuomari Esko Ollilan ja suurlähettiläs Jaak Jõerüüdin laatimaa ns. Viisaiden Miesten raporttia Suomen ja Viron yhteisistä toiminta-aloista ja -mahdollisuuksista Euroopan Unionissa http://www.mfa.ee/est/ kat_48/3 683.html.

Ja toiseksi Kai Torvin laatimaa ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemaa mielipidetutkimusta Kumppanit Euroopan Unionissa. Suomalaisten ja virolaisten ajatukset toisistaan http://www.eva.fi/files/310_kumppanit_euroopan_unionissa.pdf.

Kumpikin todistaa omalla alalla yhteistyömme mahdollisuuksia ja edellytyksiä laajentuneessa EU:ssa ja osoittaa myös aloja ja toimintoja sen yhteistyön toteuttamiseksi.

Edellytykset ovat siis olemassa. Toiveajatteluun ei kannata kuitenkaan sortua. Kaksi maata, vaikka ne ovat niinkin läheiset kuin Viro ja Suomi, eivät koskaan tule olemaan kaikista asioista samaa mieltä.

Menestyksellinen ja yhteinen toiminta EU:ssa, heimoyhteisöllisesti painotettuna EU:n itämerensuomalainen ulottuvuus voi syntyä vain siinä tapauksessa, että ymmärrämme ja kunnioitamme toisiamme vilpittömästi. Se ei ole itsestäänselvyys, sen edestä täytyy meidän kaikkien tehdä joka päivä työtä.

”Muut uudet Euroopan unioniin liittyvät maat jäänevät suomalaisille Viroa etäisimmiksi. Ei ole suinkaan ihme, että juuri Viro on parin viimeisen vuoden aikana saanut osakseen sellaista julkisuutta ja median sekä kansalaisyhteiskunnan huomiota, mitä kokoisemme maa tuskin koskaan missään toisessa maassa on saanut tai tulee saamaan.”

”Erikoisuutemme perustuu hyvän yhteisymmärryksen luomaan
luottamukselliseen ilmapiiriin kahden kansakunnan välillä”

EU:n laajentumisen yhteydessä puhutaan Suomen julkisuudessa ylivoimaisesti eniten veljeskansamme Viron liittymisestä. Latvia ja Liettua mainitaan yleensä osana liittyvää Baltian aluetta. Kartassa tummalla myös jäsenyyttään odottavat Romania, Bulgaria ja Turkki.

”Menestyksellinen ja yhteinen toiminta EU:ssa, heimoyhteisöllisesti painotettuna EU:n itämerensuomalainen ulottuvuus voi syntyä vain siinä tapauksessa, että ymmärrämme ja kunnioitamme toisiamme vilpittömästi”, toteaa Matti Maasikas.  

Suurlähettiläs Matti Maasikas

suosittelee lukemiseksi:

1)   Viisaiden Miesten raportti Suomen ja Viron yhteisistä toiminta-aloista ja -mahdollisuuksista Euroopan Unionissa http://www.mfa.ee/est/ kat_48/3 683.html.

2)   Kai Torvin laatima ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisema mielipidetutkimus Kumppanit Euroopan Unionissa. Suomalaisten ja virolaisten ajatukset toisistaan http://www.eva.fi/files/310_kumppanit_euroopan_unionissa.pdf.

 

[Sivun alkuun] | [Etusivulle]

 

tilaa.gif (22907 bytes)