|
Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 4-5/2003 - SUOMEN JA VIRON HYVÄ YHTEISTYÖ EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS... |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Suurlähettiläs Matti Maasikas: ”Suomen
ja Viron hyvä yhteistyö ei ole itsestäänselvyys, sen edestä täytyy
tehdä joka päivä työtä.”
– Vappuna 2004 katoaa Euroopan kartalta
Kylmän sodan viimeinen perintö, jakolinja Länsi-Euroopan ja entisen Itäblokin
maitten välillä.
– Onhan päivänselvää,
Teksti: Matti
Maasikas Maasikas muistuttaa Viron pitkäaikaisen ulkoministeri Toomas Hendrik Ilveksen sanoista: –EU:n taholta tarjottiin 1990-luvun keskellä Itäisen Euroopan maille jäsenyyden porkkanaa hinnaksi yhteiskunnallisista uudistuksista, koska moraalisesti ei ollut hyväksyttävä kommunistisen piikkilangan sijaan pehmeämmän, länsimaisen jakolinjan pystyttäminen. Itäisen Euroopan maat tekivät mainitusta jäsenyyden tarjouksesta – ”porkkanasta” – selkeän ja positiivisen johtopäätöksen. Ja Eurooppa voittaakin tästä jakolinjojen poistumisesta kaikissa suhteissa. Ja mikä vieläkin tärkeämpää:
Eurooppa on jo nyt voittanut tästä päätöksestä. Vaihtoehdottomuuden mukanaan
tuoman turhautuneisuuden sijasta on nähty loistavaa kehitystä kaikissa
tulevissa jäsenmaissa. Eikä pelkästään kansantaloudellisissa
tilastotermeissä. EU:n jäsenyyskriteerithän
koskevat ensisijaisesti demokraattisten yhteiskuntien luomista. Suuria, kattavia
rakennemuutoksia on saatava aikaan lähes kaikilla elämänaloilla – ympäristökysymyksissä,
sähkötaloudessa, alueellisessa kehityksessä. Mutta ennen kaikkea
siirtymisessä totalitaarisesta yhteiskuntajärjestelmästä demokratiaan. Sen tien olemme käyneet
onnistuneesti, se on Euroopan Unionin nykyisten ja tulevien jäsenmaiden
yhteinen menestystarina, koska se on lisännyt vakautta koko maanosassamme. Se on myös ainutlaatuinen
menestystarina koko maailmassa. Rohkenen sanoa näin koska onhan maailmassa,
onhan meidänkin mantereella monta valtiota, joilla samansuuntainen siirtymä
ei ole oikein onnistunut, maita joita kutsutaan nimellä ”failed
states”, epäonnistuneet valtiot. Itämeren alueella hyvää yhteistyötä Kehitys Itämeren alueella on
ollut menestyksellistä. Jaamme saman arvopohjan ja olemme – EU ja
ehdokasmaat yhdessä – tehneet sen edestä kokonaisen vuosikymmenen
rankkaa, molempia osapuolia kunnioittavaa työtä. Työn tuloksena EU saa 10
uutta jäsenvaltiota. Laajentumisen yhteydessä
puhutaan Suomen julkisuudessa ylivoimaisesti eniten Viron liittymisestä.
Latvia ja Liettua mainitaan yleensä osana liittyvää Baltian aluetta. Jonkin verran on kiinnitetty
huomiota myöskin suurimpaan uuteen jäsenmaahan Puolaan. ”Muut uudet Euroopan
unioniin liittyvät maat ovat jääneet suomalaisille Viroa etäisimmiksi.
Ei ole suinkaan ihme, että juuri Viro on parin viimeisen vuoden aikana
saanut osakseen sellaista julkisuutta ja median sekä kansalaisyhteiskunnan
huomiota, mitä kokoisemme maa tuskin koskaan missään toisessa maassa on
saanut tai tulee saamaan.” Se on helposti selitettävissä.
Koen Suomen ja Viron suhteet maailman mittakaavassakin aivan
erityislaatuisiksi. Suomella ja Virolla ainutlaatuinen ja erityinen suhde Viron ja Suomen suhteet
alkavat aivan tavallisten ihmisten kanssakäymisestä. Olen täysin varma,
että kaikilla tämän artikkelin suomalaisilla lukijoilla on henkilökohtaisia
ystäviä Suomenlahden eteläpuolella. Ystävien kanssakäyminen
tapahtuu mitä erilaisimmissa muodoissa – ystävyyskunnat, -kuorot,
-seurakunnat, -koulut, -yliopistot – kaikilla on ystäviä ja kumppaneita
Suomenlahden takana. Sen ohella virkamiehet tekevät
tiivistä yhteistyötä lahdentakaisten kollegoiden kanssa – onhan meillä
niin paljon yhteisiä asioita hoidettavissa Itämeren alueella, Euroopassa,
koko maailmassa. Ja vasta sen jälkeen tulevat
valtioiden väliset viralliset suhteet, poliitikkojen juhlapuheet, ne, jotka
muissa tapauksissa muualla maailmassa tulisivat ensin. Se on erikoisuutemme koko
maailmassa. Ja sitä meidän pitää vaalia, koska erikoisuutemme perustuu
hyvän yhteisymmärryksen luomaan luottamukselliseen ilmapiiriin kahden
kansakunnan välillä. Samanlaiset kansanluonteet yhdistävät Kansanluonteen samanlaisuus
tulee esimerkiksi ilmi heti, kun virolainen ja suomalainen tapaavat kansainvälisissä
tilanteissa. Heti löydetään yhteinen kieli. Muiden osallistujien puheet
koetaan useimmissa tapauksissa liian pitkiksi. Avoimuutta ja demokratiaa on
liian vähän, olkoon kyseessä lähes mikä tahansa foorumi tai järjestö.
Miksi ei käytetä digiprojektoria ja it-ratkaisuja? Ja last but not least:
Onko tässä hotellissa tai tässä kaupungissa saunaa missään? Vakavammin: luulen myöskin,
että Suomella ja Virolla on olemassa erinomaiset edellytykset toimia
laajentuneessa Euroopan Unionissa pitkälti samojen perusarvojen ja
perusulottuvuuksien puolesta. Samanlaisuutemme ovat hyvin
silmiinpistäviä, kun vertaa Suomen ja Viron näkökulmia EU:n hallitustenvälisissä
konferensseissa. Niistä voisi yleistäen sanoa: avoimuus, tehokkuus,
demokratia ja pienten jäsenmaiden etujen valvonta. Eikö siinä ole hyvä
arvopohja yhteiselle toiminnalle unionissa? Lisätkäämme vielä yhteinen
ympäristö ja naapurit sekä enemmän päivittäisiä lähtöjä Helsingin
ja Tallinnan välillä kuin minkä tahansa maailman pääkaupunkien välillä. Haluan vielä lisätä
yhteisen huolemme ja ymmärryksemme Euroopan Unionin uusien naapurimaitten
ja Venäjän ongelmista sekä kehityksestä. Esko Ollilan ja Jaak Jõerüütin ”viisas raportti” on syytä lukea Haluan korostaa – ja
suositella jokaisen luettavaksi – myös kahta vuonna 2003 syntynyttä
erittäin merkittävää paperia Viron ja Suomen suhteista. Ensinnäkin varatuomari Esko
Ollilan ja suurlähettiläs Jaak Jõerüüdin laatimaa ns. Viisaiden
Miesten raporttia Suomen ja Viron yhteisistä toiminta-aloista ja
-mahdollisuuksista Euroopan Unionissa http://www.mfa.ee/est/
kat_48/3 683.html. Ja toiseksi Kai Torvin
laatimaa ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemaa mielipidetutkimusta Kumppanit
Euroopan Unionissa. Suomalaisten ja virolaisten ajatukset toisistaan http://www.eva.fi/files/310_kumppanit_euroopan_unionissa.pdf. Kumpikin todistaa omalla
alalla yhteistyömme mahdollisuuksia ja edellytyksiä laajentuneessa EU:ssa
ja osoittaa myös aloja ja toimintoja sen yhteistyön toteuttamiseksi. Edellytykset ovat siis
olemassa. Toiveajatteluun ei kannata kuitenkaan sortua. Kaksi maata, vaikka
ne ovat niinkin läheiset kuin Viro ja Suomi, eivät koskaan tule olemaan
kaikista asioista samaa mieltä. Menestyksellinen ja yhteinen
toiminta EU:ssa, heimoyhteisöllisesti painotettuna EU:n itämerensuomalainen
ulottuvuus voi syntyä vain siinä tapauksessa, että ymmärrämme ja
kunnioitamme toisiamme vilpittömästi. Se ei ole itsestäänselvyys, sen
edestä täytyy meidän kaikkien tehdä joka päivä työtä. ”Muut uudet Euroopan
unioniin liittyvät maat jäänevät suomalaisille Viroa etäisimmiksi. Ei
ole suinkaan ihme, että juuri Viro on parin viimeisen vuoden aikana saanut
osakseen sellaista julkisuutta ja median sekä kansalaisyhteiskunnan
huomiota, mitä kokoisemme maa tuskin koskaan missään toisessa maassa on
saanut tai tulee saamaan.” ”Erikoisuutemme perustuu hyvän
yhteisymmärryksen luomaan EU:n laajentumisen yhteydessä puhutaan Suomen julkisuudessa ylivoimaisesti eniten veljeskansamme Viron liittymisestä. Latvia ja Liettua mainitaan yleensä osana liittyvää Baltian aluetta. Kartassa tummalla myös jäsenyyttään odottavat Romania, Bulgaria ja Turkki. ”Menestyksellinen ja
yhteinen toiminta EU:ssa, heimoyhteisöllisesti painotettuna EU:n itämerensuomalainen
ulottuvuus voi syntyä vain siinä tapauksessa, että ymmärrämme ja
kunnioitamme toisiamme vilpittömästi”, toteaa Matti Maasikas. Suurlähettiläs
Matti Maasikas suosittelee lukemiseksi: 1)
Viisaiden Miesten raportti Suomen ja Viron yhteisistä toiminta-aloista ja
-mahdollisuuksista Euroopan Unionissa http://www.mfa.ee/est/
kat_48/3 683.html. 2)
Kai Torvin laatima ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisema
mielipidetutkimus Kumppanit Euroopan Unionissa. Suomalaisten ja virolaisten
ajatukset toisistaan http://www.eva.fi/files/310_kumppanit_euroopan_unionissa.pdf.
|
![]() |