Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Mies tuntemattomuudesta nousi Viron pääministeriksi

Populistipuolue Res Publican yllätysvoitto Viron parlamenttivaaleissa yllätti monet. Puolueen puheenjohtaja Juhan Parts ei kuitenkaan itse kuulunut heihin. Hän tähtäsi jo vaalikampanjassa suoraan pääministeriksi. Uuden hallituksen johdossa Parts pääseekin leikkaamaan mittavasti veroja ja juurimaan korruptiota virolaisesta politiikasta.

Vaalimainonta näkyi Tallinnan katukuvassa maaliskuussa 2003. Vaalien suurin yllättäjä oli nuorten suosima Res Rebulica-puolue.

Teksti: Antero Eerola

Virossa maan poliittinen kartta meni uuteen uskoon maaliskuun alussa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vaalien suurvoittajaksi kohosi vasta runsas vuosi sitten perustettu oikeistolainen populistipuolue Res Publica. Sen puheenjohtaja, vasta 36-vuotias entinen valtiontilintarkastaja Juhan Parts saavutti näin unelmansa nousta Viron seuraavaksi pääministeriksi.

Vaikka äänimäärällä mitattuna vaalien voittaja oli Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren vetämä Keskusta, parlamenttipaikoissa Res Publicasta tuli yhtä suuri. Kummatkin saivat 28 edustajaa Viron 101-paikkaiseen kansanedustuslaitokseen Riigikoguun.

Edellisen pääministerin Siim Kallasin Reformipuolue nosti paikkalukuaan yhdellä, nyt sillä on 19 kansanedustajaa. Sen sijaan Kallasin aikaisemmille hallituskumppaneille, oppositioon joutuneille Isänmaa-puolueelle ja Maltillisille vaalit olivat katastrofi.

Suomen Kokoomuksen veljespuolue Isänmaa menetti 18 paikastaan 11 ja Suomen sosialidemokraattien yhteistyökumppani Maltilliset 17 edustajastaan samoin 11. Siksi niiden kohtalo on jatkaa oppositiossa.

Korruptiosyytökset Savisaaren taakkana

Myös Savisaaren Keskusta syrjäytettiin hallitusneuvotteluista heti kättelyssä. Taustalla ei kuitenkaan ollut vaalitulos.

Puolueen taakaksi ovat muodostuneet raskaat korruptiosyytökset, jota sen johtohenkilöitä vastaan on esitetty, ennen ja jälkeen vaalien. Muun muassa puolueen vaalirahoituksesta osan epäillään tulleen suoraan järjestäytyneeltä rikollisuudelta, jota myös mafiaksi kutsutaan.

Vaalien jälkeisellä viikolla Savisaaren alainen ja puoluetoveri, Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Panov pidätettiin epäiltynä puolen miljoonan kruunun suuruisen lahjuksen ottamisesta. Ihmetystä Virossa on herättänyt se, miksi pidätystä ei tehty ennen vaaleja, jolloin poliisiasioista vastaavana sisäministerinä istui Keskustaa edustava Ain Seppik.

Seppikillä oli tosin omat ongelmansa, sillä hän joutui aivan vaalikampanjan loppumetreillä eroamaan, kun julkisuuteen pulpahtivat hänen neuvostoajan tuomarina jakamansa poliittiset tuomiot.

Rumin tahra Keskustan kyljessä on kuitenkin se, että puolueelle oli vaalirahaa todennäköisesti maksanut Savisaaren ystävänä tunnettu Leonid Apananski. Hiljattain Venäjälle paennut Apananski tiedetään Viron mafiaryhmien yhteiskassan eli eräänlaisen keskusjärjestön johtajaksi.

Korruption vastaiset protestivaalit

Korruption vastaisilla teemoilla kampanjoinut Res Publica ilmoittikin heti vaalien jälkeen, että sille käy yhteistyö kaikkien muiden paitsi Keskustan kanssa.

Res Publican populistisen ohjelman johtava teema oli eräänlainen puoluepolitiikan vastaisuus. Puolue lupasi kitkeä korruption, säätää ankarampia rangaistuksia huumerikollisille, alentaa veroja ja nostaa eläkkeitä. Vaaliohjelman ensimmäisenä kohtana oli lupaus viedä johtavilta virkamiehiltä ja ministereiltä näiden virka- autot.

”Yhteiskunnan pitää olla yksinkertainen, moraalinen ja vahva”, Res Publica julisti.

Juhan Partsin ohjelmalle oli sosiaalinen tilaus, sillä virolaiset ovat kyllästyneet korruptoituneisiin ja omaa etuaan häikäilemättömästi ajaviin poliitikkoihin.

Useat Res Publican kansanedustajista ovat poliittisesti täysin neitseellisiä, mutta muuten tunnettuja virolaisia. Riigikoguun valituksi tulivat muun muassa paikallisen Haluatko miljonääriksi -ohjelman juontaja Hannes Vörno, sekä Viron Uutisvuodon juontaja Tarmo Leitamm.

Veroja aiotaan nyt leikata ja rajusti

Väistynyt pääministeri Siim Kallas arvioikin heti vaalien jälkeen, että Res Publican kokemattomuus valtiollisissa asioissa voi tuottaa ongelmia hallituksessa.

Silti puolueet löysivät melko nopeasti yhteisen sävelen uuden hallituksen muodostamisesta. Vajaan kuukauden kestäneiden hallitusneuvottelujen aikana koalition kolmanneksi pyöräksi keksittiin vaalivoittajiin kuuluva Kansanliitto.

Yhdessä puolueilla on Riigikogussa tukeva enemmistö, yhteensä 60 kansanedustajaa 101:sta.

Itse oikeutettu pääministeri on Res Publican Parts. Lisäksi hänen puolueensa saa koulutus- ja tiede- sekä oikeus-, valtiovarainministerin- ja sosiaaliministerin paikat. Reformipuolue kantaa salkkuja puolustus-, kulttuuri-, talous- ja viestintä-, kansallisuus- sekä ulkoministeriöissä.

Kansanliitolle jäävät ympäristö-, maatalous sekä ensimmäisen ja toisen sisäministerin paikat.

Nyt hallitusvaltaan päässyt Res Publica on joutunut tinkimään vaalilupauksistaan. Esimerkiksi ministerin virka-autoja ei poistetakaan, vaan ”niiden määrää vähennetään”.

Hallitusohjelmassa luvataan hyvää ja kaunista

Muuten hallitusohjelmassa luvataan paljon hyvää ja kaunista. Synnyttäville äideille maksetaan täysi palkka ajalta, joka jakautuu yhteensä vuoden mittaiseksi ajaksi ennen ja jälkeen lapsen syntymän.

Myös nuorten äitien mahdollisista opintolainoista voidaan pyyhkiä 50 prosenttia pois ensimmäisen lapsen jälkeen.

Koulutuksen tasoa hallitus uskoo puolestaan nostavansa muuttamalla opettajien työsopimukset määräaikaisiksi. Hyville opettajille luvataan tuplapalkka. Siihen, miten hyvät opettajat erotellaan huonoista, ei hallitusohjelma tarjoa vastausta.

Partsin hallitus tahtoo myös kovempia rangaistuksia esimerkiksi graffitien tekijöille ja niille, jotka myyvät alkoholia alaikäisille. Hallitus aikoo niinikään rakentaa pitkäaikaisen korruption vastaisen strategian ja lisätä rangaistuksia poliittisesta korruptiosta.

Reformipuolueen talouspoliittinen liberalismi näkyy ohjelmassa

Talouspolitiikassa puolestaan näkyy Reformipuolueen suomalaisittain katsoen yltiöliberaalinen linja, joka ei tosin ole vieras Res Publicallekaan. Hallitus lähtee siitä, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta pidetään vuoden 2003 tasolla.

Kovin tavoitteista on raju veronalennusohjelma, jonka perusteella palkkavero painetaan 20 prosentin tasolle vuoteen 2006 mennessä. Nykyinen vero on 26 prosenttia – tuloista riippumatta. Erikseen sanotaan, että progressiiviseen verotukseen ei siirrytä.

Lisäksi verotettavan tulon alarajaa on tarkoitus nostaa niin, että alle 2000 kruunun kuukausituloista ei tarvitsi maksaa veroa lainkaan. Myös erittäin edullinen yritysvero pidetään nykyisellään.

Uusi hallitus haluaa edelleen, että vuonna 2006 presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla.

Ulkopolitiikassa luotetaan tutuksi tulleeseen EU- ja Nato-linjaan. Nato- jäsenyyttä haluttaisiin kuitenkin erityisesti kiirehtiä.