Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Viron ja Suomen rautateiden historia on lähes yhtä pitkä, vaikka Virossa rautateiden pituus ja merkitys onkin tänä päivänä verraten pieni.

Teksti ja kuvat:
Pertti Pyhtilä

 
Viron ensimmäinen rata, Paldiski – Tallinna – Narva – Gatshina, avattiin vuonna 1870 ja yhdistettiin samana vuonna Pietari – Varsova rataan. Jo tällöin Tallinnan lähes jäätön satama oli tärkeä tavarankuljetukselle.

Vuonna 1877 valmistui rata Tapalta Tarttoon ja v. 1887 sieltä Valgaan. Vuonna 1889 tämä yhdistettiin Pihkova – Riika -rautatiehen.

Ensimmäinen kapearaiteinen (750 mm) rata Virossa avattiin 5.10. 1896 Valga – Pärnu -linjalla, seuraavana vuonna haara Mõisa-kylästä Viljantiin ja edelleen 1900 Paiden kautta Tallinnan satamaan. Varsinainen liikenne tällä yksityisradalla alkoi 1901. Vuonna 1923 rata siirtyi valtiolle ja 1926 se yhdistettiin Viron Rautateihin.

Tartto – Petseri -yhteys valmistui 1931, jolloin Viron satamista oli suora yhteys mm. Ukrainaan.

Heti vuonna 1918 muodostettiin Viron Rautatie (EVR), joka vuoteen 1940 mennessä oli kasvanut 1447 kilometriksi (772 km leveä- ja 675 km kapearaiteisena).

Höyryveturit poistuivat vuosina 1957–1959.

Viron rautateitä ruokkii läpikulkuliikenne ja sitä eniten Muugan satama (1986–) Tallinnan naapurissa.

Kokonaan Viron valtiolle kuuluva AS Elektriraudtee eli Oy Sähkörautatie vastaa Tallinnan ja Harjumaan alueella lähiliikenteestä. Viron sähköjunaliikenteen katsotaan alkaneen 1.10. 1924, jolloin avattiin 11,2km pitkä Tallinna – Pääskylä -linja. Nykyään on Harjumaalla kuusi linjaa, 36 pysäkkiä ja 131,8 km, vuonna 2000 oli asiakkaita noin 3.500.000.
 

”Uusi Viro” yksityistänyt rautateitään vauhdilla

  Valtionyhtiö Eesti Raudtee muodostettiin 1. tammikuuta 1992 hallinnoimaan rautateitä. Vuonna 1997 alkoi osakeyhtiöksi muutetun AS Eesti Raudteen pitkä ja monimutkainen yksityistämisprosessi.

Seuraavana vuonna olleella kansainvälisellä kilpailulla etsittiin henkilöliikenteestä vastaavaa osakeyhtiötä ja sijoittajaa. Päätettiin myydä 66% osakkeista.

Maaliskuun 2. vuonna 2001 allekirjoitti Baltic Rail Services (BRS) yksityistämissopimuksen ja elokuun 31. BRS maksoi kauppasumman.

Vuonna 1997 muodostettu osakeyhtiö AS Edelaraudtee vastaa liikenteestä Tallinna – Viljanti – Pärnu, Tallinna – Tartto, Tallinna – Jõhvi, Tartto – Valga ja Tartto – Orava -linjoilla.

Türillä pääkonttoriaan pitävä AS Edelaraudtee hoitaa siis vain Viron sisäistä liikennettä.

Vuoden 2000 lopussa yhtiö yksityistettiin GB Railways’ille.

Nykyään lippuja myydään vain viidellä rautatieasemalla, Tallinnan, Kohilan, Raplan, Türin ja Viljannin rautatieasemien lippukassoilta ja tietenkin junissa.
 

Lavassaaren museorautatie on Euroopan 3. suurin 
ja toimii vapaaehtoisvoimin

Rautateiden historiaa on museoitu kiitettävästi ja museorautateitäkin on toiminnassa.

Viron Museorautatie on Lavassaaressa. Lokakuussa 1987 perustettiin Museorautatieyhdistys ja ryhdyttiin keräämään museoesineitä Pärnun lähelle Lavassaareen entisten turveraiteiden ympärille.

Nykyään tämä yksityismuseo on Euroopan 3. suurin, johtajanaan Mehis Helme.

Museo on kesällä 2002 avoinna joka päivä 11–17 ja juna on liikenteessä lauantaisin siten, että Pärnusta Lavassaareen (n. 20 km) bussilla saapuva pääsee takaisin bussille kahden tunnin kuluttua.

Museoalueella on raiteilla höyry-, diisel- ja akkuvetureita, resiinoita, lumiauroja, kymmenittäin vaunuja, metsätyökoneita. Museo toimii vapaaehtoisvoimin, valtio on tukenut museota 1000…4000kr./vuosi!

Toukokuun lopussa Riiassa pidetyn Euroopan Liiton museo- ja turismirautateiden yhdistyksen vuosikokouksen edustajat kävivät myös Lavassaaren museossa, Helmen mukaan ”sattusid raudtee-eksperdid siin nähtust suisa vaimustusse” (Pärnu Postimees, 1.6.2002).  

Viron Rautatiemuseo toimii nyt 
Haapsalun upeassa asemarakennuksessa

Viron rautatien 100-vuotisjuhlien (1970) kynnyksellä 1965 päätettiin perustaa Baltian Rautateiden Kansanmuseon Viron Rautatiestön haaraosasto (Balti Raudtee Rahvamuuseumi Eesti Raudteekonna filiaal), aloitteentekijänä oli Heino Roosma, järjestelytöistä vastasi Oskar Nurk.

Vasta vuonna 1970 museolle löydettiin tilapäinen sijoituspaikka Tallinnan päärautatieasemalta.

Vuonna 1986 Viron SNT:n Kulttuuriministeriö rekisteröi museon nimellä Viron Rautatiemuseo ja se oli avattu tiistaisin ja torstaisin klo 16–19 ja perjantaisin klo 10.13, ensin ilmaiseksi, sitten 10 kopeekan hintaan.

Uusien tilojen sisustussuunnitelman teki Lembit Klaas ja museo avattiin 5.11.1970 klo 15. Museossa oli tuolloin yli 1000 dokumenttia, valokuvaa tai muuta esinettä, avajaisissa suljetun silinterin saa avata 5.11.2020.

Museonjohtajana toimi ensin Oskar Nurk, sitten 1980-1997 Mihkel Reinup, jonka ansiosta museon varat eivät päätyneet Viron Viestintämuseon (Eesti Sidemuuseum) tavoin Moskovaan.

Viron Museorautatien johtajan Mehis Helmen aloitteesta museo siirrettiin Haapsalun upeaan rautatieasemaan, jonka Imperaattorinpaviljongissa avattiin näyttely 25.6.1997.

Museon johtajana oli ensin Vambola Parksepp ja vuodesta 1999 Kalev Proosväli. Näyttely on laajentunut vähitellen ja siihen kuuluu nykyään mm. viisi veturia ja 11 vaunua.

Tietoa Viron rautateistä netissä:

www.evr.ee
www.edel.ee
www.ee/eesti-mr/
www.elektriraudtee.ee
www.jaam.ee
www.parnupostimees.ee
www.postimees.ee

Tallinnasta nyt junalla Pietariin ja Minskiin

Sunnuntaina, 2. kesäkuuta 2002 aloitti kansainvälisestä henkilöliikenteestä vastaava AS EVR Ekspress Oy 7-kuisen tauon jälkeen Tallinna – Pietari -liikenteen parillisina iltoina Tallinnasta aamuksi Pietariin. Lipun hinta vaihtelee 228 – 389 kruunuun eli n. 14,60 – 24,90:een euroon.

Tallinna – Moskova -linjalla liikenne jatkuu päivittäin.

Kesäkuun 4. aloitetaan lisäksi liikenne Minskiin tiistaisin ja lauantaisin.

(PM-Online)