Pro Estonia -lehti
    - Osa uusimman
    lehden artikkeleista
    verkossa!

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Tilaus
  - Tilaa Pro Estonia
   

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Vaikka riskikäyttäytyminen, juominen ja tupakointi ovat lisääntyneet, niin...

Viron nuoret voivat entistä paremmin
Teksti: Vesa Olkkonen

Viron venäjänkieliset nuoret arvioivat vuonna 1994 itsensä erittäin terveiksi ja hyvin onnellisiksi, ja he oireilivat vähemmän kuin vironkieliset nuoret. Vironkielisten koulujen nuorten kokemukset terveydestään taas ovat muuttuneet positiivisemmiksi 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta riskikäyttäytyminen on lisääntynyt.
Tällaisia tuloksia on saanut Jyväskylän yliopiston ensimmäinen virolainen väittelijä Kaili Kepler. Hänen terveystieteen alaan kuuluva tutkimuksensa on Virossa ensimmäinen nuorten terveyskäyttäytymiseen liittyvästä aiheesta. Aikaisemmat tutkimukset ovat olleet pääasiassa epidemiologisia, eikä kieliryhmien välisistä eroista ole kirjoitettu. 
— Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei ainakaan voi todeta, että vähemmistön nuoret kärsivät tai voivat huonosti Virossa suurten yhteiskunnallisten muutosten seurauksena vuonna 1994, tutkija toteaa.
Kaili Kepler on tullut ylioppilaaksi Viron saksan kieltä painottavasta koulusta Tartosta. Hän on valmistunut liikuntatieteiden maisteriksi v. 1992 ja lisensiaatiksi v.1995 Tarton yliopistosta pääaineenaan liikuntakasvatus. Jyväskylän yliopistossa hän on suorittanut terveyskasvatuksen laudaturin v.1995. 
Kepler toimii tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen WHO-koululaistutkimuksen tutkijana. Samalla hän jatkaa työtään Viron terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen suunnittelijana. Hän on aikaisemmin toiminut Virossa myös Tarton yliopiston ja Tallinnan Pedagogisen yliopiston terveyskasvatuksen lehtorina, Viron WHO-koululaistutkimuksen (HBSC -study) tutkijana sekä Euroopan Terveet Koulut (Virossa Terveyttä Edistävät Koulut) koordinaattorina ja Viron Nuorten terveys vuoteen 2005 -hankkeen suunnittelijana.
Keplerin työ on osa laajempaa WHO:n koordinoimaa koululaistutkimusta, jossa selvitettiin koululaisten elämäntyyliä terveyden näkökulmasta. Siihen osallistuivat Euroopan maiden lisäksi myös Israel, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Viro liittyi WHO-tutkimukseen vuonna 1994. Sitä varten kerättiin luokkakyselyinä 11-, 13- ja 15-vuotiailta nuorilta aineistoa heidän koetusta terveydestään, alkoholin käytöstä, tupakoinnista ja liikunta-aktiivisuudesta sekä näihin yhteydessä olevista sosiaalisista tekijöistä vuonna 1994, ja väittelijä keräsi lisäksi toisen vastaavan aineiston vironkielisistä kouluista vuonna 1998.

 Nuorten juominen ja tupakointi harvinaista

Virolaisten nuorten alkoholin käyttö, humalakokemukset ja tupakointi ovat lisääntyneet 1990-luvulla, erityisesti tyttöjen keskuudessa ja nuorimmissa ikäryhmissä. Poikien ja tyttöjen erot tupakoinnissa ja alkoholin käytössä ovat vuosien 1994 ja 1998 välillä selvästi pienentyneet, ja epäterveellinen käyttäytyminen on ulottunut myös 13-vuotiaiden ikäryhmään. Virolaisten nuorten tupakointi, alkoholin käyttö ja humalaan asti juominen on kuitenkin harvinaista, toisin kuin muiden Euroopan maiden nuorilla.
Vuoden 1994 tutkimuksessa epäterveellinen käyttäytyminen ja huonoksi koettu terveys liittyvät toisiinsa selkeämmin vironkielisillä kuin venäjänkielisillä nuorilla. Myös nuorten koti-, koulu- ja ystävätaustalla oli enemmän merkitystä vironkielisten nuorten koettuun terveyteen kuin venäjänkielisten.

Riskikäyttäytymisellä on sosiaalinen tausta

Vuonna 1994 15-vuotiaiden hyvä koulumenestys, lukioon orientoituminen ja hyvä koettu terveys liittyivät toisiinsa, samoin kuin toisaalta runsas ajanvietto ystävien kanssa kodin ulkopuolella, tupakointi, alkoholin käyttö, perheen taloudellinen huono toimeentulo ja huono koettu terveys. Hyvän koulumenestyksen ja lukioon orientoitumisen taustalta puolestaan löytyivät vanhempien ylempi ammattistatus ja perheen hyvä taloudellinen tilanne.
Koettu huono terveys saattaa tutkijan mukaan ilmentää lähiyhteisön tai laajemminkin yhteiskunnassa piilevää pahoinvointia. Alkoholikäyttöön ja tupakointiin suhtauduttiin neuvostoaikana ja 90-luvun alussa paljon jyrkemmin kuin nykyään. Tutkimuksen mukaan nuorten riskikäyttäytyminen onkin lisääntynyt.
— Olen sitä mieltä, että tuotteiden parempi saatavuus ja mahdollisesti myös savuke- ja alkoholimainokset, länsimaisen elämän ihannointi, Viron epävarmat olosuhteet sekä myös Venäjän tilanteen epävarmuus ovat vaikuttaneet terveyskäyttäytymisen muutoksiin Virossa, Kaili Kepler sanoo.
Viron yhteiskunnalliset muutokset asettavat tutkijan mielestä haasteita sekä nuorten että aikuisten koetun terveyden, terveystottumusten ja niihin yhteydessä olevien sosiaalistavien tekijöiden ymmärtämiselle. Lasten ja nuorten koulua, perhettä ja ystäväpiiriä kuvaavia tietoja on vähän.
— Riskikäyttäytyminen saattaa olla yksi niistä tärkeistä tekijöistä, jotka ovat perustana ja selittävät nuorten terveyden kasvavia eroja muutoksessa olevassa maassa, Kepler sanoo.

Terveyskasvatuksessa tarvitaan yhteistyötä

Tutkimuksen tulokset kodin ja koulun liittymisestä terveyskäyttäytymiseen ja koettuun terveyteen antavat empiiristä tukea terveyskasvatuksen kehittämiseen. 
— Terveyskasvatusohjelmien tulisi ottaa huomioon kunkin väestöryhmän nuorten tietyt kulttuuri- ja käytösominaisuudet ja myös sosialisaatioprosessit. Oman identiteetin säilyttäminen ja monikulttuurisen yhteiskunnan hyväksyminen kuvaavat integraatioprosesseja, tutkija sanoo.
Tuloksiin pääsemiseksi terveyden edistämisessä tarvitaan kodin, koulun ja ympäröivän yhteiskunnan, myös joukkotiedotuksen, monipuolista yhteistyötä. Tutkimustulokset antavat tutkijan mielestä hyvän lähtökohdan kehittää sekä terveyspolitiikkaa että terveyskasvatuksen menetelmiä. Tuottamansa tiedon käyttäjiksi ja soveltajiksi tutkija toivoo mm. koulutus- ja terveyspolitiikan päätöksentekijöitä, terveys- ja sosiaaliministeriötä sekä opetusministeriötä.
Kaili Keplerin terveyskasvatuksen väitöskirjan Nuorten koettu terveys, terveyskäyttäytyminen ja sosiaalistumisympäristö Virossa on tarkastettu Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä olivat professori Mait Arvisto Tallinnan pedagogisesta yliopistosta ja LKT Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta, ja kustoksena oli professori Lasse Kannas.

Kail Kepler.

[Lehden etusivulle]