Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 4-5/2003 - PÄÄKIRJOITUS

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Pääkirjoitus

Virolla on kiehtova historia ja kulttuuri ...mutta moni suomalainen ei sitä tiedä...

Tallinna on suurelle osalle suomalaisista jo suhteellisen tuttu kaupunki. Tosin moni tyytyy vain perinteiseen kaavaan; samoissa ravintoloissa ”notkumiseen” ja samoissa kaupoissa samojen ostosten tekemiseen.

Massaturismista huolimatta Viro ja sen pitkä historia ja kiehtova kulttuuri ovat suurelle osalle suomalaisista melko tuntemattomia.

Tallinnan ja Pärnun ohella ehdoton tutustumiskohde Virossa on Tarton yliopistokaupunki. Sieltä löytää enemmän aitoa virolaisuutta kuin Tallinnasta, puhumattakaan Narvasta.

Toimittajamme Pertti Pyhtilä kirjoittaa Pro Estonia -lehden sivuilla 25–27 Tartosta. Hän on asunut siellä pitkään ja antaa muutamia käytännön vinkkejä itsenäisille matkaajille.

–Kannattaa kiivetä Toomemäen raunioissa sijaitsevan Yliopiston museon ylimpään kerrokseen ja perehtyä 1600-luvun ja 1800-luvun opiskelijaelämään, opastaa Pyhtilä ja jatkaa:

–Myös käynti Yliopiston päärakennuksessa sijaitsevassa Yliopiston Taidemuseossa (jonka varoista suurin osa on vielä Voronezhissa Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikaisessa evakossa). Mielenkiintoinen kohde on varmasti myös ”KGB:n sellit”, vihjaa Pyhtilä.

Tartossa on Hansapäivien lisäksi satoja suurtapahtumia: kannattaa lukea Pyhtilän vinkit ja vihjeet internet-surffailuun! Lisätietoja löytyy verkkolehdestämme.

Tartosta ja esimerkiksi Pärnusta on hyvä aloittaa Tallinnan ulkopuolinen, syvempi perehtyminen Viroon ja virolaisuuteen. Niiden jälkeen voi sitten uskaltautua jo paremmin esimerkiksi Muhun saarelle tai muualle Viron maaseudulle.

Suomalaisella Elcoteqilla on erityisen suuri merkitys naapurissamme Virossa. Monesti yhtiötä kuvaillaankin Viron ”Nokiaksi”.

Vertaus on osuva, sillä Elcoteqin vienti edusti viime vuonna peräti 14,3 %:ia Viron koko viennistä ulkomaille. Koko Viron viennin kokonaissumma oli samana vuonna 3,6 miljardia euroa.

Työllistäjänäkin yhtiö on Viron suurimpia: sen palveluksessa oli vuoden 2003 syyskuussa 2236 henkilöä. Huippuvuonna 2000 henkilöstön määrä oli peräti 3300. Tallinnan Elcoteqin tehtaiden johtaja Risto Gaggl kertoo sivuilla 8–11, että määrä on nyt jälleen hienoisessa nousussa.

Artikkeli Elcoteqista aloittaa Pro Estonia -lehden ja sen verkkolehden juttusarjan, jossa kerrotaan suomalaisyrityksistä Virossa.

Viron EU-jäsenyyden toivotaan avaavan ensi vuonna uusia mahdollisuuksia esimerkiksi virolaisen ruokakulttuurin ja elintarviketuotteiden rantautumiselle Suomeen. Jo nyt suomalaiset matkailijat ovat löytäneet esimerkiksi Kuresaarelaisen elintarviketeollisuuden tuotteita. Niitä tuodaan tuliaisiksi kotiin Suomeen.

Esimerkiksi Saarenmaalla on talvisaikaan nykyisin herkkuina sianlihan ohella voimakkaan makuiset juustot, joita on kypsytetty pitkään – se on taas suomalaisen ruokakulttuurin vastalahja virolaisille.

Saarenmaan oman voimakkaan juuston nimeksi tuli – kuinkas muuten – Saarenmaan Georg Ots. Juuri suomalaisten kunniaksi.

Ari Sirviö kertoo artikkelissaan sivuilla 32–34 Viron saariston herkuista ja niiden tekijöistä.

Huumekaupasta on nopeasti tullut järjestäytyneen rikollisuuden keskeinen bisnes Suomen ja Viron välille. Asia on erittäin surullinen ja ikävä. Juuri siksi aihetta on käsiteltävä avoimesti. Myös Pro Estonia -lehden uusimmassa numerossa.

Suomen viranomaiset arvioivat toimittajamme Antero Eerolan mukaan, että poliisin ja tullin tekemät takavarikot tavoittavat maassa noin 5–10 prosenttia markkinoilla olevista huumausaineista vuosittain.

Suomessa on eri lähteiden mukaan noin 10.000 kovien huumeiden käyttäjää, jotka käyttävät lähinnä amfetamiinia ja heroiinia. Jos jokainen käyttää keskimääräisesti puoli grammaa aineita päivässä, se tekee viisi kiloa päivässä. Jos vastaavasti katsotaan takavarikoita, joita poliisi, tulli ja rajavartijat pystyvät tekemään, niin aika huikeita ovat ne määrät, joita Suomen päässäkin liikkuu.

Eerolan haastattelema Harri Alhainen kuitenkin uskoo, että balttien EU-jäsenyyden myötä järjestäytynyt rikollisuus saattaa siirtyä yhä enemmän talousrikosten pariin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yrityksiä käyttää väärin erilaisia EU-tukiaisia.

Niitä on Viroon luvassa bruttokansantuotteeseen nähden huomattava määrä – valitettavasti.

Ensi vuonna ilmestyy Pro Estonian 16. vuosikerta. Vuonna 1989 perustettu lehti täyttää samalla 15 vuotta. Ensi vuonna ilmestyy neljä tuhtia numeroa täynnä monipuolista asiaa naapurimaastamme.

Lehden sivumäärää pyritään laajentamaan ja sisältöä monipuolistetaan EU:n laajentumisen myötä laajemmalle Itämeren piiriin.

Johtavana teemana toki säilyy Suomen ja Viron, kahden veljeskansan näkökulma. Samassa unionissa meidän on kuitenkin kurkistettava aiempaa enemmän myös eteenpäin – ei vain peruutuspeiliin.

Päätoimittaja Matti Niiranen 
matti.niiranen@welho.com