Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Pääkirjoitus

Laajentumisen suuret haasteet unionille

Euroopan unionilla on edessään historiansa mittavin laajentuminen vuoden 2004 keväällä. Pieni naapurimme Viro on tuolloin sekä Naton että Euroopan unionin jäsenmaa! Uusien jäsenmaiden nimet vahvistuivat joulukuun puolessa välin Kööpenhaminan huippukokouksessa. Peräti kymmenen uuden jäsenmaan myötä unioni saa noin 75 miljoonaa uutta kansalaista.

Samalla EU:n asema maailman johtavana "suurvaltana" vahvistuu. Unionin tulevaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo ja ruusuinen.

Vaikein asiakokonaisuus on ollut maatalouden tulevaisuus sekä nykyisissä että uusissa jäsenmaissa. Etenkin maatalousvaltaisen Puolan mukaan tulo hiersi neuvotteluja loppumetreille asti. 

Suuri muutos merkitsee myös suuria haasteita. Sen tunnustavat kaikki osapuolet. Tärkeintä kuitenkin on se, että EU jatkaa dynaamista kehittymistään: unioni syvenee ja laajenee. Samalla vahvistetaan Euroopan rauhan jatkuvuutta.

Laajentumisen myötä EU saa runsaasti uusia pieniä jäsenmaita. Tämä "Pienten maiden ulottuvuus" voi olla omiaan vahvistamaan myös Suomen asemaa unionissa. Pienet jäsenmaat voivat yhdessä toimien muodostaa – ainakin joissakin asioissa – blokin, jonka merkitystä Saksa ja muut suuret jäsenmaat eivät voi väheksyä.

Suomi ja Viro sekä muut jäsenmaat voivat siis olla tulevaisuudessa keskenään tärkeitä yhteistyökumppaneita kun EU:n sisäistä valtapolitiikkaa pelataan.

Työttömyys on Euroopan unionin kipeimpiä ongelmia ja suurimpia haasteita. Eikä ongelma parane kovin nopeasti – ainakaan unionin laajentumisen alkuvaiheessa.

Keskimääräinen työttömyysprosentti oli EU-alueella lokakuussa 7,7 – Yhdysvalloissa vastaava luku oli samaan aikaan 5,7 ja Japanissa 5,5%. Suomen työttömyysaste on laskenut tasaisesti 1990-luvun alkupuoliskon "hirmuisista" luvuista kohti unionin keskitasoa.

"Kärjen" luvut EU-maissa ovat seuraavat: Espanja (11,7%), Kreikka (9,9%), Suomi (9,1%), Italia (9,0%), Ranska (8,8%), Saksa (8,3%).

EU:n laajentumisen myötä Suomi kaunistaa sijoitustaan listalla, sillä uusissa jäsenmaissa työttömyysprosentti on yleisesti korkealla. Esimerkiksi Slovakiassa luku on huima 19,2% ja väkirikkaassa Puolassakin luku on peräti 18,2. Työttömyys on maan vaiva myös Baltiassa: Liettuan luku on 17%, Latvian 13,1% ja Viron 12,7%.

Laajentuminen on siis haaste myös työttömyyden hoitamisen näkökulmasta.

Schengenin sopimus on monelle suomalaiselle jo tuttu, mutta silti varmaankin eräiltä yksityiskohdiltaan tuntematon. Kerromme toisaalla tässä verkkolehdessä Suomen rajavartiolaitoksen toiminnasta ja viime vuoden maaliskuusta alkaen Schengenin suomalaisiakin koskeneesta sopimuksesta.

Uusille jäsenmaille, kuten Virolle,  Schengen-oikeudet eivät heti aukea. Siitäkin lisää samassa artikkelissa.