www.VIRO.org - "Rüütelin poliittinen linja puntarissa"


Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 3/2002
Verkkolehden aiemmat numerot Toimituksen yhteystiedot - Anna palautetta sivuista Mediatiedot Tilaus ja osoitteenmuutos - Tilaa Pro Estonia tai muuta osoite Linkit - Nettivinkit Viroon Viro-järjestöjä Palaute - Kerro mielipiteesi ja parannusehdo- tuksesi	Helsingin virkamiesten Tallinna-seuran puheenjohtaja Martti Asunmaa: ”Rautatietunneli Suomenlahden ali edistäisi työvoiman liikkuvuutta” Vuonna 1993 nousi esiin tarkemmin tutkittavaksi, sinänsä vanha idea, yhdistää tunnelilla Helsingin ja Tallinnan kaupungit. –Helsingin ja Tallinnan välinen yhteistyö on hedelmällistä molemmille kaupungeille, sanoo kaksoiskaupunkiaatteen vankka kannattaja, henkilöstöjohtaja Martti Asunmaa. Hänen mielestään kaupunkien välille on tulevaisuudessa rakennettava rautatietunneli edistämään mm. työvoiman liikkuvuutta. –Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipuolen palveluissa voitaisiin hyödyntää Tallinnan halvempaa kustannustasoa. Suomessa on lisäksi tulevaisuudessa työvoimapula, sanoo Asunmaa. Juhannuksena 60-vuotias Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Martti Asunmaa on toiminut pääkaupungin henkilöstöjohtajana vuodesta 1989 alkaen. Hän kertoo olleensa jo ennen nykyisessä virassaan aloittamista pitkään kiinnostunut naapurimme Viron asioista. Eipä siis ihme, että hän ilmoittautui kaupungin johdon koulutusjärjestelmään päästyään halunsa suorittaa harjoittelujaksonsa Tallinnassa. –Toiveeni täyttyi ja pääsin keväällä 1992 hallinnon konsultiksi Tallinnan kaupunginkansliaan. Sain silloin niin paljon uutta tietoa ja kokemusta Virosta ja Tallinnasta, että minulle syntyi ajatus saada laajempaa kanssakäymistä kaupunkiemme välille. Syntyi ajatus perustaa yhdistys kaupungin työntekijöille Viro-yhteyttä edistämään. Ja niin Helsinki Tallinna ystävyysseura perustettiin 29.1.1992. Myöhemmin nimestä tosin pudotettiin ”ystävyys”-sana pois. Ilmeisesti itsestäänselvyytenä. –Suuresta innostuksesta kertoo se, että jo samana vuonna yhdistykseen liittyi noin 200 kaupungin työntekijää. Nyt tilanne on hieman muuttunut. Alussa oli huumaa, sittemmin se on tasaantunut ja yhdistyksen luonne on muuttunut, kertoo Asunmaa. Nyt jäseninä on noin 300, pääasiassa Helsingin kaupungin virkamiehiä. Alussa Helsinki-Tallinna seura keskittyi Tallinnan avustamiseen. Järjestettiin kaikenlaisia keräyksiä. –Nyt toimintamme painopiste on enemmän tasapuolisessa yhteistyössä ja kanssakäymisessä, mistä on hyötyä molemmille osapuolille. –Tallinnaan on myös perustettu sisaryhdistys. Heidän kanssaan meillä on säännöllisiä tapaamisia ja vierailuja puolin ja toisin. Tällaisen seuratoiminnan kautta välittyy paljon erilaista tietoa, koska henkilöt toimivat eri organisaatioissa omassa kaupungissaan, perustelee Asunmaa yhdistyksensä mielekkyyttä ja hyödyllisyyttä. Eräs käytännön toimintamuoto on Helsingissä tallinnalaislapsille vuosittain järjestettävä leiri Furuvikin huvilassa. Helsinki-Tallinna seura on vuokrannut ja kunnostanut talkoovoimin huvilaa yhteistyön tyyssijaksi. Kaksoiskaupunki-idea ja rautatietunneli Tallinnaan saa tukea Asunmaa on ollut Helsinki-Tallinna seuran perustamisesta lukien ajamassa innokkaasti Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunki-ajatusta. Hän kannattaa myös työvoiman vapaata liikkuvuutta. Eräs Asunmaan lempiajatuksista on ollut Eurorail-yhdistyksen puitteissa Helsingin ja Tallinnan keskustat yhdistävä rautatietunneli. –Vuonna 1993 nousi esiin tarkemmin tutkittavaksi, sinänsä vanha idea, yhdistää tunnelilla kaupungit. Ensimmäinen asiantuntijoiden raportti valmistui elokuussa 1994. Silloin hanke ei saanut laajaa hyväksyntää. –Keväällä 1997 tehtiin laajempi hankesuunnitelma, jossa tunneli todettiin teknisesti ja taloudellisesti kannattavaksi. Eli itsekannattavaksi hankkeeksi, johon ei tarvitsisi kytkeä veronmaksajien rahoja, kertoo Asunmaa. Suunnitelman teossa olivat Asunmaan mukana Suomen parhaat geoteknisen rakentamisen asiantuntijat ja suunnittelijat. Mukana oli myös virolaisia ja venäläisiä asiantuntijoita. Kallioperätutkimuksessa todettiin, että Helsingin alla oleva vahva kallioperä ulottuu samanlaisena lähes Tallinnaan saakka. –Helsingin alle on jo nyt louhittu enemmän tunneleita kuin uuden tunnelin mitta olisi. Teknologisesti hanke on siis tuttu ja turvallinen, arvioi Asunmaa. Suunnitelmien mukaan ja sen linjauksesta riippuen tunneli olisi 40–60 kilometrin pituinen ja valmistuessaan Euroopan ja ehkä koko maailman pisin tunneli. Englannin kanaalin alittava tunneli on noin 40 kilometriä pitkä. –Tunneli vähentäisi olennaisesti meriliikennettä ja olisi siten ympäristöllisesti herkälle Suomenlahdelle hyvä hanke. Rahti- ja matkustajaliikenteestä suuri osa kulkisi jatkossa tunnelin kautta. Toteutuessaan ratayhteys selkeästi alentaisi Suomen ulkomaankaupan korkeita logistiikkakustannuksia. –Euroopan valtioiden yhteisessä rataverkkosuunnitelmassa ns. Kreetan korridorin eli itäisimmän etelä- pohjoisreitin päätepiste on Helsinki, perustelee Asunmaa vielä visiotaan ja toteaa Baltian maissa jo virallisesti selvitettävän hanketta rakentaa Rail Baltica suurnopeusjunayhteytenä Berliinistä Tallinnaan. Helsinki – Tallinna yhteys on luonnollisesti ensisijaisesti suomalaisten intressi ja vastuulla, korostaa Asunmaa. Henkilöstöjohtaja Martti Asunmaa on Helsinki-Tallinna seuran puheenjohtaja. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan seuran 300 jäsentä ovat pääasiassa Helsingin kaupungin työntekijöitä. Seura edistää mm. Helsingin ja Tallinnan virkamiesten välistä yhteydenpitoa. –Helsingin alle on jo nyt louhittu enemmän tunneleita kuin uuden tunnelin mitta olisi. Teknologisesti hanke on siis tuttu ja turvallinen, arvioi Asunmaa. Helsingistä ja Tallinnasta ”tieteen kaksoiskaupunki” Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välinen virallinen yhteistyö on syventynyt viime vuosina. Samalla yhteistyöstä on tullut aiempaa selkeämmin tasavertaisten partnereiden yhteistyötä. Eräs hienoimmista esimerkeistä on ns. ”tieteen kaksoiskaupunki” -hanke, jonka tarkoituksena on edistää mm. elinkeinoelämän kilpailukykyä. Teksti Matti Niiranen Tieteen kaksoiskaupunki-hanke on juuri nyt Helsingin ja Tallinnan Euregio-yhteistyön päällimmäisiä asioita. –Tieteen kaksoiskaupunki-hankkeen tarkoituksena on tiivistää Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä high tech-alalla, sanoo lähialuesihteeri Olli Keinänen Helsingin kaupunginkansliasta. Hanke lisää Keinäsen mukaan osaamista ja kilpailukykyä Suomenlahden molemmilla puolilla ja tukee korkeakoulujen ohella etenkin talouselämän tarpeita. Hankkeen piirissä olevista tieteen aloista ovat tärkeimmät biolääketiede, viestintätekniikka ja materiaalitekniikka. Yhteistyössä ovat kaupunkien ohella yliopistot, korkeakoulut ja tiedepuistot. –Euregio-yhteistyössä Tallinnan kanssa haluamme erityisesti paneutua siihen, miten Interreg III A-ohjelmat voisivat edistää kaksoiskaupunkiyhteistyötä. Helsinki on aktiivinen toimija lähialueiden integraatio-työssä Helsingin kaupungille toiminta lähialue- ja Itämeri-yhteistyössä on varsin luontevaa ja sitä harjoitetaan aktiivisesti. Lähialueiksi luetaan Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Puola ja Saksa. Yhteistyötä kaupungin organisaatiossa harjoitetaan melkeinpä kaikissa hallintokunnissa, liikelaitoksissa, kaupunginkanslian yksiköissä sekä Helsinki Region Marketing ltd:n kautta. Lähialueyhteistyötä koordinoivan yhteistyöryhmän johtajana on apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen ja sihteerinä Olli Keinänen. Alueellisesti laajemman ja varsinaisen kuntayhteistyön alalla on meneillään projekti nimeltä Uusimaa- Eesti (Kusti). Kyseessä on pilottiluonteinen projekti, jonka tavoitteena on lisätä uusmaalaisten ja virolaisten kuntien välistä ja keskinäistä yhteistyötä. Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg IIIA- ohjelmasta, joka on EU:n yhteisöaloiteohjelma. Puolitoista vuotta, vuoden 2003 maaliskuuhun, kestävää projektia hallinnoi ja koordinoi Uudenmaan liitto. Helsinki-Tallinna Euregio koordinoi käytännön yhteistyötä Yhteistyötä koordinoivan Helsinki- Tallinna Euregion puheenjohtajuus siirtyi tämän vuoden alussa Tallinnaan. Puheenjohtajana toimii Tallinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja toiminnanjohtajaksi on valittu tämän vuoden alussa kolmivuotiskaudeksi Kaire Somer. Helsinki-Tallinna Euregio on raja- alueyhteistyön toimintaverkosto, joka on perustettu vuonna 1999 kehittämään Uudenmaan ja Harjun maakuntien välistä yhteistyötä sekä edistämään myönteistä alueellista integraatiota. Euregion roolina on toimia paikallis- ja aluehallintojen välisenä verkostona ja edistää läheisen ja pysyvän yhteistyön syntymistä näiden välille. Helsinki-Tallinna Euregio: Lisätietoa: www.euregio.org Toiminnanjohtaja Kaire Somer somer@euregio-heltal.org Puhelin +372-63 09 120. Helsingin kaupunginkansliassa Kansainvälisten asioiden yksikkö Lähialuesihteeri Olli Keinänen Puhelin 169 3613, telefax 169 3871 e-mail: olli.keinanen@hel.fi [Etusivulle]