|
||
| Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 4/2001 | ||
Pro Estonia -lehti Toimituksen Linkit Tilaus Palaute |
Arnold Rüütel on vapaan Viron uusi presidentti.
- On selvä, että Viron sisäpolitiikassa on tarpeen tehdä korjauksia, presidentti Rüütel painotti ennen ensimmäistä ulkomaista, Suomeen suuntautunutta valtiovierailuaan. Hän muistutti, että Viro kuuluu kiistatta parhaimmin menestyneisiin siirtymämaihin, jotka ovat joutuneet opettelemaan markkinatalouden kovat lait neuvostokommunismista vapauduttuaan. Teksti Antero Eerola
-Huolimatta hyvistä tuloksistamme, emme ole pystyneet tasapainottamaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Sen takia on rehellisesti tunnustettava, että sosiaaliset ongelmat ovat vakavia, Rüütel tähdensi Tallinnassa. Presidentin mielestä keskeisiä taustatekijöitä kärjistyneessä eriarvoisuudessa on Virossa erittäin pitkälle viety yksityistämisprosessi, jossa miltei kaikki irtisaatava valtion omaisuus myydään pois. -Se ei kuitenkaan ole ollut mikään poliittinen päämäärä, vaan se on ollut tietyllä tavalla valitettava seuraus, Rüütel arvioi. Hänestä uudelleen itsenäistymisen alkuvuosina kiireisimmät asiat oli kuitenkin ratkaistava ensin. Nyt on aika pysähtyä pohtimaan yksityistämisinnon seurauksia. Nato-jäsenyyteen Vaikka presidentti Rüütel sisäpolitiikassa edustaakin toisenlaisia painotuksia kuin Viron muu poliittinen eliitti, ulkopolitiikan suunta on selvä. Virossa on uuden itsenäisyyden aikana ollut vallassa viisi hallitusta, joista kaikki ovat asettaneet ulkopolitiikan ykköstavoitteeksi mahdollisimman nopean jäsenyyden sekä Natossa että EU:ssa. Myös presidentti Rüütel tukee vahvasti tätä linjaa. Suomen vierailullaan hän ei halunnut ottaa kantaa, kumpi jäsenyyksistä on ensisijainen. -Sillä liitymmekö ensin Natoon vai Euroopan unioniin ei ole mitään merkitystä. Ehkä kuitenkin luontevampaa on liittyä ensin EU:hun. Rüütel korostaa, että Nato-valmiuden lisäämiseen on Virossa myös upotettu rahaa. -SEuraavassa valtion budjetissa on varattu 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukselle, mikä on yksi perimmäisiä Nato-jäsenyyden vaatimuksia. Me teemme kaikkemme, jotta tämä kahden prosentin tavoite saavutetaan siitä huolimatta, että muillakin aloilla tarvitaan valtion rahaa. Taloussuhteet kohentavat Viron nojatessa nyt länteen, presidentti Rüütel muistuttaa, että myös itään pitää osata katsoa. Hyvät Venäjän suhteet eivät välttämättä ole kuuluneet Viron johtavien poliitikkojen parhaimpiin hyveisiin 10 itsenäisyyden vuoden aikana. Rüütelin mielestä on täysin selvää, että Venäjän suhteita voisi syventää. -Viron ja Venäjän suhteet ovat olleet tähän saakka - miten sen sanoisi - melko monimutkaiset, hän luonnehti suomalaistoimittajia tavatessaan. -Se on ilmentynyt vaikkapa siinä, että Venäjä on saattanut voimaan Viron suhteen muihin maihin verrattuna kaikkein korkeimmat tullit. Vaikka se on taloudellinen asia, tässä on selkeä diplomaattinen ja poliittinen sanoma. -Olen sitä mieltä, että Viron ja Venäjän suhteiden pitää parantua joka suhteessa. Varsinkin, kun olemme olleet naapureita, olemme sitä nyt ja myös tulevaisuudessa, Rüütel kertaa geopolitiikkaa. Hän sanoo Euroopassa käynnissä olevan yhdentymisen pohjautuvan talouteen. -Myös Viron ja Venäjän keskinäisten suhteiden perustana pitää olla molemmille osapuolille hyödylliset taloussuhteet. Kun taloudelliset suhteet ovat kunnossa, presidentti katsoo muillakin ongelmilla olevan taipumusta ratketa. Rüütel luottaa asiassa myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin rakentavaan asenteeseen. EU ei tuo virolaisten Vaikka suhteissa Venäjään on vielä hiertäviä kohtia, itsestäänselväksi on tullut, että Viron kanssakäyminen pohjoisen naapurin Suomen kanssa on ollut ongelmatonta. Tästä symbolina on vaikkapa se, että Rüütel jatkoi vanhaa perinnettä, jossa Viron valtionpäämies tekee ensimmäisen ulkomaisen valtiovierailunsa juuri Suomeen. Presidentin mielestä kahden heimokansan väliset, jopa tuhansien vuosien taakse ulottuvat siteet velvoittavat tähän. -Kun Viro itsenäistyi uudelleen, ensimmäinen valtiovieras, joka kutsuttiin oli juuri Suomen presidentti. Ja vasta toisena Ruotsin kuningas, Rüütel myhäili Suomessa. Myös Suomen presidentti Tarja Halonen piti ensimmäistä valtiovierailua Suomeen suurena ystävyyden osoituksena. Rüütel muistutti, että Viron EU- tiellä Suomi on ollut kaikkein tärkein tukija. Juuri Viron EU-jäsenyys on Suomessa herättänyt pelkoja, että työvoiman vapaa liikkuvuus toisi virolaisten vyöryn Suomen työmarkkinoille. Rüütel ei usko muuttohalujen lisääntymiseen. -Kun katsomme asiasta tehtyjä tutkimuksia, ne osoittavat, että erityisen paljon halua lähteä ulkomaille töihin ei ole. Virolaiset haluavat varmasti tulevaisuudessakin ensisijaisesti työskennellä kotimaassaan. Presidentti Halonen puolestaan muistutti, että työvoima liikkuu Suomenlahden yli jo nyt melko vapaasti. Noin 80 prosenttia virolaisten tekemistä työlupahakemuksista hyväksytään Suomessa. Halonen vakuutti, että Suomi ei tulevaisuudessakaan aio sulkea oviaan. Rüütel ei suostu Viroa Euroopan unioniin ja Natoon luotsaava Arnold Rüütel muutti lokakuun alkupuolella Kadriorgin linnaan presidentin virka-asuntoon. Hän ei silti ole ensimmäistä kertaa linnan isäntänä, vaikka kaikki ympärillä on muuttunut. Vuodet 1983 - 1992 hän oli Viron Korkeimman neuvoston puhemiehistön puhemies, joka käytännössä tarkoitti valtionpäämiestä. Suomessa monet muistavat Rüütelin Viron Laulavan vallankumouksen itsenäisyystaistelijana ja isänmaallisena kommunistina, jolla riitti kanttia pistää Moskovalle kampoihin. Virossa varsinkin hänen vastustajansa haluavat kuitenkin muistaa enemmän aikaa ennen glasnostia ja perestroikaa, jolloin Rüütel kuului miehitetyn maan kommunistiseen eliittiin. Presidentti sanoo itse pohtineensa paljon omaa menneisyyttään ja on esittänyt myös suoranaisia itsesyytöksiä. -Kun olin vuosikausia näitä asioita pohtinut, olen tullut siihen tulokseen, että jos en olisi aikanaan lähtenyt politiikkaan, olisin todennäköisesti lähtenyt tekemään tiedettä, entinen Viron maatalousakatemian rehtori kertoi suomalaistoimittajille. -Mutta uskon, että tuloni politiikkaan vaikutti siihen, että monia asia Virossa ja erityisesti uudelleen itsenäistymisen yhteydessä meni niin kuin meni. Toiminta EKP:ssa Vuoden 1988 marraskuussa hän oli muotoilemassa suvereenisuusjulistusta, jonka mukaan Neuvostoliiton lait astuvat voimaan Virossa vain, jos maan Korkein neuvosto ne hyväksyy. Rüütelin johdolla virolaiset ottivat jälleen käyttöön sini-musta-valkea kansallislipun sekä julistivat vuoden 1939 olleen laiton. -Minulla ei olisi ollut mitenkään mahdollisuutta olla kaikkien näiden tapahtumien keskellä tai edesauttaa niitä, jos en olisi koskaan liittynyt puolueeseen, Rüütel pohtii. -En olisi pystynyt astumaan kadulta politiikkaan ja tekemään näitä samoja päätöksiä, joita silloin tehtiin. Kun Viro lopullisesti itsenäistyi monet ajattelivat Rüütelin aikakauden jo menneen. Kaksi kertaa hän yritti presidentiksi, mutta hävisi Lennart Merelle. Rüütel ei luovuttanut. Tämän vuoden elokuussa hän voitti vastaehdokkaansa Toomas Savin äänin 186-155 kansanedustajista ja kuntien edustajista koostuneessa presidentin valitsijakokouksessa. Kolmas kerta toden sanooi.
Rüütel on Virossa kiistelty persoona Viron uuteen presidenttiin panostetaan suuria toiveita erityisesti niiden virolaisten keskuudessa, jotka ovat jääneet osattomiksi maan viime vuosien huimasta taloudellisesta menestyksestä. Ulkopolitiikassa Rüütel kuitenkin jatkaa Viron länteen nojaavaa linjaa, jonka tavoitteena on EU:n ja Naton jäsenyys mahdollisimman pian. Omaa menneisyyttään kommunistina hän ei suostu häpeämään, sillä vain aktiivipoliitikkona hän saattoi vaikuttaa siihen, että Viro taisteli itselleen uuden itsenäisyyden.Viron uusi presidentti Arnold Rüütel on kotimaassaan kiistanalainen hahmo. Kaiken todennäköisyyden mukaan Rüütelista - vanhasta kolhoosimiehestä ja neuvostopoliitikosta - ei pitänyt tulla uudelleen itsenäistyneen Viron presidenttiä. Hänen menneisyytensä omaaville poliitikoille ei pitänyt enää olla tilaa kovaan markkinatalouteen, Euroopan unioniin ja Natoon suuntautuneessa Virossa. Nuorten bisnesmenestyjien lehti Äripäev otsikoi presidentinvaalin jälkeisenä päivänä pääkirjoituksensa "Tervetuloa, toveri presidentti". Rüütelin kilpakumppanina ollut oikeistolaisen Isamaa-puolueen ehdokas, Tartton yliopiston entinen rehtori Peeter Tulviste luonnehti Rüütelin valintaa "typeräksi paluuksi kommunismiin". Kansan valtuuttamat valitsijamiehet olivat kuitenkin toista mieltä. Rüütelin katsotaankin olevan maaseudun, vanhemman kansanosan ja muiden Viron taloudellisesta menestyksestä osattomaksi jääneiden edustaja maan poliittisessa eliitissä. Häneen on tässä suhteessa asetettu suuria toiveita, vaikka Virossa presidentin valtaoikeudet ovat verrattain vähäiset. Virkaanastujaispuheessaan hän painotti erityisesti tarvetta kuiluksi revenneiden sosiaalisten ja alueellisten erojen umpeenkuromiseen. (AE)
|
 |
