Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Helsingin ja Tallinnan välimatka "lyhenee" Viron EU-jäsenyyden myötä

Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen korostaa Helsingin ja Tallinnan yhteistyön merkitystä EU:n laajentuessa. Syyksi riittää jo se, että Suomessa asui kuluvan vuoden kesän lopussa reilut 12.000 Viron kansalaista. Heistä suurin osa asui Helsingissä. 

"Asumisella" tilastoissa tarkoitetaan "tietynlaista pysyvyyttä, yli vuoden pituista oleskelulupaa". Viron liittyessä Suomen kanssa samaan Euroopan unioniin yhteistyön voi arvioida vain syventyvän kahden pohjoisen pääkaupungin välillä.

Haastattelu Matti Niiranen 

Suomeen tulleiden virolaisten oleskeluluvan perusteet ovat moninaisia. Virolaisista merkittävä osa on inkerinsuomalaisia, joilla on mahdollisuus muuttaa maahamme syntyperän perusteella. Lisäksi virolaisia on muuttanut Suomeen avioliiton perusteella, osa myöskin työhön. 

-Vuoden 2000 työssäkäyntitilaston mukaan virolaisia kuului Suomen työvoimaan 5300, joista työssä olevia oli yli 4000 ja työttömiä runsaat 1200. Virolaiset ovat suhteellisen hyvin työllistyneet Suomessa - onhan maahanmuuttajien työttömyysaste keskimäärin yli 30 %, toteaa ylipormestari Eva-Riitta Siitonen. 

Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä virolaisia työlupahakemuksia on puollettu 5940, ryhmä on toiseksi suurin venäläisten jälkeen. Yhteensä työlupahakemuksia on puollettu 17093. Suurin ryhmä ovat puutarhatyöntekijät (2319) ja maataloustyöntekijät (326), joilla on lyhytaikaisia työlupia. 

Muita suurehkoja ammattialoja ovat kuljetustyö 240, hitsaajat 155, putkityöntekijät 178, rakentajat 194, kirvesmiehet 172 jne. 

-Suomen työmarkkinoille ei siis ole suurta ryntäystä toistaiseksi, toteaa Siitonen.

Siitosen arvio työvoiman liikkuvuudesta 
pääkaupunkien välillä

Vuoden 2002 syyskuun loppuun mennessä Helsingin työvoimatoimisto oli antanut puoltavan työlupalausunnon 521 virolaiselle työntekijälle. 

-Määrä on noin 25 % Helsingin kaikista lausunnoista. Virolaisille annetut työlupalausunnot olivat pääasiassa rakennusalalle, telakkateollisuuteen ja palvelualoille. Kun Viro liittyy EU:n jäseneksi odotetaan Tallinna - Helsinki -alueen muodostuvan ainakin osittain yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Cross-border -työnvälitys käynnistyy ja joustavilla työajoilla pendelöinti yleistyy. 

-Palvelualoille odotetaan erityisesti työvoiman lisääntyvää kysyntää.

Tarvitseeko Helsinki omien palveluidensa tuottajiksi virolaista työvoimaa jo nyt tai ehkä tulevaisuudessa? 

-Esimerkiksi Helsingin terveysviraston työvoimatilanne on tällä hetkellä kohtuullinen. Valtakunnallisesti tarkasteltuna terveysviraston työvoimatilanne on meillä muuta maata parempi. Psykiatrien rekrytoinnissa on ollut suurimpia ongelmia. Ajoittain myös lyhytaikaisista hoitohenkilöstön sijaisista on ollut pulaa, sanoo Siitonen. 

-Terveysviraston tulevasta työvoimatilanteesta voidaan todeta, että suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä vuodesta 2005 lähtien työvoimapula uhkaa mahdollisesti myös terveysvirastoa. Työvoimatarvetta arvioidaan tällöin olevan terveyskeskuslääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja laitoshuoltajista. 

Terveysvirasto onkin Siitosen mukaan jo ennakoinut tilannetta ja tehostanut rekrytointiaan. Terveysviraston työhönottoa on keskitetty, ja terveysvirastossa on otettu käyttöön työnhakijoita palveleva palvelunumero (010800580). 

-Numerosta saa tietoja kaikista terveysviraston vapaista työpaikoista.

Helsingin kaupunki palvelee 
myös Viron kaupan yrityksiä

Helsingin kaupungin tuottamat palvelut maidemme välistä kauppaa käyville yrityksille ovat monipuolisia. 

-Helsingi Maja Tallinnassa opastaa yrityksiä oikeiden kontaktien luo niiden pyrkiessä etabloitumaan Viron markkinoille, kertoo ylipormestari Siitonen.

 -Helsingi Maja järjestää yrityksille erilaisia tapahtumia sekä tarjoaa suomalaisille yrityksille toimitilapalveluja. Julkaisemme vuosittain myös tilasto-opasta Helsingin seudusta sekä toimittamme Business Guide- opasta seudulle sijoittuvien yritysten avuksi.

Mikä maidemme välisen matkailun merkitys on Helsingille? Kuinka suuret ovat esimerkiksi matkailutulot suomalaisten kauttakulusta ja Virolaisten matkailusta? 

-Peräti 67 % Helsingin sataman matkustajaliikenteestä on Viron liikennettä. Ruotsin liikenteen osuus on 29%, Saksan 2 % ja muiden 2 %, selvittää Siitonen. 

Vuonna 2001 luvut merkitsivät yli 6 miljoonaa lähtevää ja saapuvaa matkustajaa. Viron laivaliikenteessä suomalaisten osuus on yli 80 %. 

-Rajavartiolaitoksen keräämien tilastojen mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna noin 2,5 milj. edestakaista laivamatkaa Viroon. Maissa Virossa kävi noin 1,8 miljoonaa suomalaista. Suomalaiset ovat merkittävin matkailijaryhmä Virossa. Suomessa puolestaan kävi noin 285.000 virolaista laivamatkailijaa, toteaa Siitonen maidemme välisen matkailun merkityksestä. 

Viron kautta saapui lisäksi Suomeen noin 24.000 latvialaista ja 10.000 liettualaista. Virolaisten yöpymisiä rekisteröitiin vuonna 2001 noin 35.000. Viro oli 13. tärkein lähtömaa. 

-Näyttää siltä, että Viron matkailussa olisi saavutettu jonkinlainen kyllästymisaste. Suomalaisten matkojen kasvu pysähtyi vuonna 2000 ja kääntyi vuonna 2001 viiden prosentin laskuun. Vuonna 2001 virolaisten yöpymiset Helsingissä vähenivät -4 % ja Viron laivaliikenteen matkustajamäärä väheni -3 % edellisvuoteen verrattuna, selvittää Siitonen. 

Matkailutulo Virosta Suomeen vuonna 2001 oli arviolta 39,5 miljoonaa euroa. Suomen markkinaosuus virolaisten ulkomaanmatkailusta on noin 25 % (vuonna 2000). Pääkaupunkiseutu on virolaisten suosituin kohdealue Suomessa. 

-Helsingille matkailu Viron suuntaan on siis todella merkittävä ja tärkeä sektori.

Viro EU:n jäseneksi vuonna 2004
- miten se näkyy Helsingissä?

Viro on kaiken todennäköisyyden mukaan jo reilun vuoden kuluttua EU:ssa yhdessä Suomen kanssa. 

Siitonen arvioi Pro Estonialle myös sitä kuinka Helsingin ja Tallinnan ja sitä kautta molempien valtioiden suhteet kehittyvät Viron EU-jäsenyyden toteutuessa 2004. 

-Viron liittyessä EU:n jäseneksi monet vielä jäljellä olevat raja-aidat kaatuvat. Kiitos hyvien yhteyksien on matkustaminen ja muunlainen yhteydenpito jo nyt niin vaivatonta kuin se vain voi olla. 

-Sen sijaan työssäkäyntiä, liiketoimintaa ja esimerkiksi kuntien välistä yhteistyötä jarruttavat monet tekijät, jotka EU-jäsenyyden myötä poistuvat. Jäljelle jää tietenkin useat kulttuurierot, joiden muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Nämä erot ovat toisaalta myös rikkaus, toteaa Siitonen. 

Viron liityttyä EU:n jäseneksi kaupungit voivat nykyistä laajemmin selvittää missä asioissa voitaisiin yhteistyötä tekemällä saada aikaan parempia palveluja ja säästöjä. Esimerkiksi hankinnoissa ja työntekijöiden koulutuksessa voitaisiin löytää merkittäviä synergioita. 

-Yhteistyö ja hyvät kontaktit kaupunkien välillä ovat entistä tärkeämpiä myös sen vuoksi, että ulkorajan muuttuessa sisärajaksi tulee varmasti myös ongelmia, esimerkiksi työmarkkinoilla ja rikollisuuden leviämisessä, ja näistä täytyy voida keskustella ja yhdessä toimien yrittää poistaa haittoja. 

-Näissä asioissa tärkeää on saumaton yhteistyö myös valtionhallinnon elinten kanssa, korostaa Siitonen.

EU:n pohjoinen ulottuvuus, 
miten pääkaupunkien suhteet korostuvat?

EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa painopiste on tähän saakka ollut asioissa, jotka eivät suoraan kosketa Helsinkiä tai Tallinnaa. 

-Poikkeus, ja merkittävä sellainen on ollut Pietarin jätevedenpuhdistuksen parantaminen, joka on ollut lähes ainoa todella konkreettinen tulos tähän saakka. 

-Toivon mukaan nyt vuoden lopulla EU päättää PU:n toimintaohjelman uudistamisesta. Siinä Helsingillä ja Tallinnalla, ja varmasti kaikilla Itämeren alueen pääkaupungeilla on syytä tuoda esiin kaupunkien ongelmia ja kehityspotentiaalia. Itämeren alueen tulevassa kehityksessä suurilla kaupungeilla tulee olemaan tärkeä rooli, ovathan ne alueen sisäisten liikenneyhteyksien solmukohtia ja erityisesti yliopistojen verkostot ovat samalla kaupunkien verkostoja. 

-Hiljattain Itämeren metropolit - nimellä pidetyssä kokouksessaan Kööpenhaminassa suuret kaupungit korostivat PU:n toimintaohjelman merkitystä ja luonnostelivat omia painopisteitään.

Helsinki - Tallinna - Pietari -ulottuvuus? 

EU:n laajenemisen myötä triangeli Helsinki - Tallinna - Pietari, Suomenlahden suurkaupunkien yhteistyö, nousee epäilemättä myös esityslistalle. Helsinki onkin jo ollut sangen aktiivinen yhteistoiminnan syventämisessä näiden kolmen kaupungin kesken.

Millaista yhteistyö on ollut ja minkä sen merkitys on ollut ja tulee jatkossa olemaan? 

-Helsinki tekee aktiivisesti yhteistyötä sekä Tallinnan, että Pietarin kanssa. Mutta valitettavan vähän olemme toistaiseksi löytäneet yhteistä pohjaa kolmen Suomenlahden kaupungin kesken. 

-Aluehallintojen aloitteesta käynnistetty Suomenlahden kasvukolmio -hanke on lupaava alku, jonka toivoisi johtavan laajemminkin sen havaitsemiseen kuinka paljon yhteistä, ja nimenomaan voitettavaa meillä olisi, toteaa ylipormestari. 

-Yksin Helsinki on maailmalla pieni ja tuntematon, Tallinnan kanssa muodostamme jo sellaisen yksikön, joka pääsee ainakin Euroopan kartalle, mutta Helsinki - Tallinna ja Pietari on jo maailmanluokkaa oleva keskittymä, niin väestöltään, talouspotentiaaliltaan kuin osaamisenkin puolesta. 

Siitosen pohdinnoissa erityisesti tieteen, korkeakoulutuksen ja tieteeseen perustuvan uuden liiketoiminnan kasvupohja on erityisen suuri yhteinen kilpailuetumme.

Mitä hankkeita nyt on meneillään Helsingin ja Tallinnan välillä? 

-Helsingin ja Tallinnan uudessa yhteistyössä vuoden 1991 jälkeen on jo ainakin toinen sukupolvi meneillään. Niin dynaamista on kehitys etenkin Tallinnassa. Tästä syytä kontaktien luominen ja kokemusten vaihto ovat edelleen hyvin ajankohtaista. 

-Yhdessä naapurikaupunkimme Vantaan kanssa olemme mukana laajemmassa Uudenmaan ja Viron kuntayhteistyöhankkeessa, jossa osittain EU:n rahoilla virkamiehemme puolin ja toisin tutustuvat, vaihtavat kokemuksia ja joissain tapauksissa tästä ajan myötä syntyy syvempää synergioita hyödyntävää toimintaa, josta aiemmin jo puhuin. 

Tällä hetkellä ehkä lupaavin meneillään oleva hanke on Tieteen kaksoiskaupunki -hanke. 

Koulutus näyttää yleisemminkin olevan alue jossa on paljon mahdollisuuksia. Tämä johtuu varmasti ainakin osittain kielisukulaisuudestamme. Eräs esimerkki tällä alueella on projekti FinEst Animation, jossa siinäkin osittain EU:n tuella koulutetaan animaatioalan ammattilaisia siten, että kouluttajia ja osaamista tulee molemmilta puolilta. 

-Näiden mainittujen yhteistyöalueiden lisäksi on jo perinteitä pelastustoimen, sosiaalitoimen, nuorisoasioiden ja koulujen yhteistyöstä, vain esimerkkejä mainitakseni, toteaa Siitonen.

EUREGIO-yhteistyötä edistämään ollaan perustamassa yhdistystä. Mihin yhdistyksellä pyritään ja mitkä ovat Helsingin tavoitteet siinä? 

-Vuoden 1999 lopulta alkaen suuri osa kaupunkien välisestä yhteistyöstä on tapahtunut Helsinki-Tallinna Euregion koordinoimana. Euregio on kaupunkien ja kahden maakunnan Uudenmaan ja Harjumaan kattava yhteistyörakenne.

 -Viime vuodenvaihteessa Tallinna otti ohjat ja vetää hanketta seuraavat kolme vuotta. Helsingin puheenjohtajuusjakson päättyessä viime vuonna päätettiin Euregion organisaation vahvistamisesta tekemällä siitä yhdistysmuotoinen, jolloin se on kelpoinen osallistumaan projekteihin ja esim. itse hakemaan rahoitusta toiminnalleen, selvittää Siitonen. 

-Tähän saakkahan Euregion kaikki toimintamenot on katettu partnereiden toimesta. Euregiosta odotamme vahvaa yhteistyön edistäjää ja organisoijaa, ja tulevaisuudessa varmasti myös kehittymistä seudullisen keskustelun foorumiksi. Sillä pidemmällä tähtäimellä seutuyhteistyöstähän Helsingin ja Tallinnan yhteistyössä on kysymys. Niin lähellähän me olemme.

Kulttuurivaihtoa pääkaupunkien välillä 
tulisi Siitosen mukaan lisätä

Estonia-teatteri on menestyksellisesti vieraillut Aleksanterin teatterissa, ja yhteistyösuhteet Viroon ovat voimassa ja voivat Siitosen mukaan hyvin.

-Esplanadin lavalla vierailee kesäisin virolaisia muusikoita: Kun esitykset ovat päiväsaikaan, on helppo käyttää laivayhteyksiä joutumatta yöpymään. Savoy-teatterissa sekä aluekeskuksissamme Kanneltalossa, Malmitalossa ja Stoassa esiintyy ajoittain virolaisia muusikoita. 

-Kulttuuritoimenjohtajamme, Yrjö Larmolan kollega Enn Vohu, Tallinnan kulttuuritoimenjohtaja, sanoi jo vuosia sitten, että virolaiset taiteilijat, jotka ovat kiinnostuneita esiintymään Suomessa ja joilla on tilaisuuksia esiintymiseen Suomessa, löytävät kyllä tiensä ilman hallinnon välitystäkin.

Ylipormestari kertoo, että eräissä yksityisissä musiikki- ja taidekouluissa on ollut vierailevia virolaisopettajia. - Taideviennin tukemiseen kulttuuriasiainkeskuksella ei ole määrärahoja, vaan Viroon lähtevät taiteilijat joutuvat hoitamaan rahoituksen yksityistä tietä, rahastojen kautta tai opetusministeriön avulla. 

-Tallinnassa on päättyneenä kesänä nähty mm. suomalaista katuteatteria. Myös musiikkituotannon ja esittävän musiikin yhteydet ovat hyvät, ilman valtioiden tai kaupunkien välitystä.

-Kun Viro liittyy EU:n jäseneksi odotetaan Tallinna-Helsinki-alueen muodostuvan ainakin osittain yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Cross-border -työn- välitys käynnistyy ja joustavilla työajoilla pendelöinti yleistyy, arvioi ylipormestari Eva-Riitta Siitonen.