Pro Estonia -lehti
    - Osa uusimman
    lehden artikkeleista
    verkossa!

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Tilaus
  - Tilaa Pro Estonia
   

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Viron virallinen työttömyys edelleen 14 % tuntumassa.
Kauppa Suomen kanssa Virolle ylijäämäistä

Korkea työttömyys vaivaa Viron taloutta

TEKSTI: MATTI NIIRANEN
LÄHTEET: SUOMEN PANKKI JA VIRON PANKKI SEKÄ ESTONIAN REVIEW

Viron työttömyys on edelleen huomattavan

korkealla tasolla. Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla työttömyysprosentti on keikkunut noin 14%:n tietämillä. Luku on hieman korkeampi kuin vuosi sitten.

Ongelmana kansataloudessa on myös suuri kauppataseen vaje. Harmaan talouden määrää Virossa on tosin hyvin vaikeaa arvioida, joten vaurautta lienee paljon tilastojen kertomaa enemmän.

Keskimääräinen kuukausipalkka Virossa on reilut 5000 kruunua, eli noin 2000 markkaa tai noin 300 dollaria kuukaudessa. Korkeimpia palkkoja on maksettu rahoitussektorilla, missä keskipalkka on ollut reilut 13 000 kruunua – eli noin 5200 markkaa kuukaudessa.

Vähiten kruunuja lompakkoon jää maatalouden piirissä työskenteleville: vain 2800 kruunua kuukaudessa..

Kotitalouksien (tilastoin mitattuna) käytettävissä olevat tulot henkeä kohden olivat tämän vuoden alkupuoliskolla noin 8% suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien menot kasvoivat 7%.

Ostovoimaa virolaisilla on suomalaisiin verrattuna enemmän kuin kylmät palkkanauhat antavat ymmärtää. Sen jokainen suomalaismatkailija voi todeta tänäkin kesänä etelänaapurissa käydessä – suurin osa hinnoista on puolet suomalaisesta tasosta ja jopa alle sen.

Suomen kauppa Viron kanssa on kääntynyt alijäämäiseksi. Samalla tuonti Virosta on on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna peräti 125%.

Vienti Viroon oli alkuvuodesta (tammi- maaliskuu) Virolle ylijäämäistä. Suomi vei Viroon 1,6 miljardin arvosta ja sieltä tuotiin Suomeen 2,5 miljardin markan arvosta.

Latvia ja Liettua ovat pieniä kauppakumppaneita Suomelle Viroon verrattuna. Suomen viennin määrästä kaksi muuta Baltian maata on vain kolmannes Viron viennistä ja Latviasta ja Liettuasta tuonninkin arvo on vain kymmenesosa Viroon verrattuna.

Venäjän kaupan osuus on Suomen kannalta edelleen suurempi kuin Viron, eli noin kaksinkertainen. Kauppa Venäjänkin kanssa on Suomelle alijäämäistä.

Virossa julkisen sektorin alijäämä vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana on ollut noin 130 miljoonaa kruunua.

Viime vuoden alijäämä oli 600 miljoonaa kruunua, eli 0.7% bruttokansantuotteesta.

Maan valtiovaraiministeriön mukaan ensi vuonna budjetti kasvaa 10%. Kasvua aiheuttaa eniten puolustusmenot ja eläkejärjestelmän uusiminen.

Latviassa budjettivaje on tarkoitus pitää 1,8 %:ssa ja Liettuassa 1,4%:ssa. Näilläkin luvuilla mitattuna Viro on koko Baltian lippulaiva ja eturintamassa EU-jäsenyyden suh-teen.

Viron hallitus sääti uudet vaatimukset toukokuussa julkisten virkojen haltijoiden ohella myös niille henkilöille, jotka työskentelevät yksityissektorilla.

Jatkossa yleisön palveluksessa laajasti olevien työntekijöiden on kyettävä puhumaan ainakin jossain määrin "alkeellisesti" viron kieltä esimemerkiksi sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, apteekkiala ja psykologia.

Myös esimerkiksi yksityiskoulujen opettajille, meri- ja lentokapteeneille on asetettu korkeammat vaatimukset viron kielen taitojen suhteen kuin aikaisemmin.

Muiden mukana PHARE, ISPA ja SAPARD ohjelmat toivat Virolle jo viime viime vuonna yli miljardi kruunua tukiaisrahaa.

Etelänaapurin saaman tukimäärän voi olettaa kasvavan EU-jäsenyyden myötä.

Suurimmat tukiaiset maksettiin Virolle viime vuonna ympäristö-, liikenne- ja koulu-tusohjelmiin. SAPARD-ohjelman rahoja ohjattiin viime vuonna Viron maataloudelle lähes 200 miljoonaa kruunua Viron valtion 60 miljoonan kruunun lisäksi.

Viro voitti euroviisut, mutta murheeksi tuli heti se, kuinka kisat rahoitetaan. Jopa Viron yleiradion pääjohtajan tuolia on heiluteltu asian tiimoilla.

Viron odotetaan kuitenkin saavan erikoistukea Eurovision laulukilpailujen järjestämiseen ensi vuonna Euroopan yleisradioliitolta.

Viro nähdään "erikoistapauksena" EBU:n esityslistalla. Euroviisujen järjestämisen arvioidaan maksavan noin 100 miljoonaa kruunua, joista Viron television on itse hankittava puolet, eli 50 miljoonaa kruunua.

Viron televisioyhtiön pääjohtaja on ilmoittanut, että useista maista, mukaanlukien Suomi, Hollanti, Bri-tannia, Saksa ja Hollanti on jo ilmoittautunut sponsoreita kilpailujen Virossa järjestämisen tueksi.

Väliotsikossa yllä on Viron saamat luokitukset kansainvälisiltä luottoarvioitsijoilta viime vuoden lopussa.

Virolla on vapaakauppasopimukset EU-maiden, EFTA:n, Latvian, Liettuan, Ukrai-nan, Tsekinmaan, Slovakian, Slovenian, Turkin, Puolan ja Unkarin sekä Färsaarten kanssa.

Viime vuonna Viron GDP (gross domestic product) kasvoi 6,4% verrattuna edellisvuoden negatiiviseen – 1,1%:n taantumaan.

Uuden itsenäisyyden ajan suurin kasvulukema mitattiin vuonna 1997, jolloin kasvuprosentti oli peräti 10,6%.

Vuonna 2000 Viro vei maasta 3,5 miljardin euron arvosta ja tuonti oli 4,6 miljardia euroa.

Maan inflaatio on saatu kuriin. Vuonna 1995 inflaatio laukkasi tai itse asiassa "ravasi" lähes 30%:n tahtia – nyt luku on vain noin 4%.

[Lehden etusivulle]