|
||
| Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 4/2002 | ||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
 Prahan huippukokous kutsuu Vironkin Natoon Viro on huomenna NATOSSA Suomen eteläisellä naapurilla, veljeskansallamme Virolla menee hyvin. Marraskuun 21.-22. päivinä Prahassa pidettävässä huippukokouksessa Viro ja sen lisäksi kuusi muuta kanditaattimaata tullaan kutsumaan Naton jäseneksi. Ja jos sitten joulukuinen EU:n huippukokous Kööpenhaminassa tekee samanlaisen päätöksen ja kutsuu Viron liittymään myös Euroopan Unioniin niin kuluva vuosi on todella merkittävä Virolle ja virolaisille. Viro saavuttaa kertaheitolla kaksi uudelleenitsenäistyessä asetettua ulkopoliittista päätavoitetta. Viro on jatkossa Natoon kuuluva EU:n jäsen ja siten Viro on aikaisempaa paremmin taannut turvallisuutensa ja liittänyt itsensä selkeästi Läntiseen-Eurooppaan. TEKSTI: Lauri Väättänen Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO perustettiin vuonna 1949, jolloin perustamissopimuksen allekirjoittivat Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi Euroopasta Englanti, Ranska, Portugal, Italia, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Tanska, Norja ja Islanti. Kahdentoista perustajajäsenen lisäksi liittoon otettiin vuonna 1952 Kreikka ja Turkki sekä vuonna 1955 Länsi-Saksa ja vuonna 1982 Espanja. Nyt tapahtuvaa laajenemista edellinen laajennus oli vuonna 1999 kun Natoon liittyivät Tsekin tasavalta, Unkari ja Puola. Kun NATO otti edelliset uudet jäsenmaat oli se ensimmäinen askel entisen vastustajan alueelle. Olivathan Tsekki, Unkari ja Puola olleet mukana Neuvostoliiton johtamassa Varsovan Liitossa. Tätä ennenkin eli 1990- luvun alussa oli itäraja liikkunut itään kun Saksat yhdistyivät. Nyt suunniteltu ja valmisteltu laajentuminen jatkaa tätä politiikkaa ja työntää Naton itärajan entistä pidemmälle itään. Viron ja muiden Balttian maiden lisäksi jäsenkanditaatteina ovat Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Lisäksi on olemassa vielä kolme muutakin kanditaattia, mutta Albanian, Kroatian ja Makedonian jäsenyyttä ei tiettävästi olla vielä vahvistamassa. MAP-suunnitelmalla jäsenyyttä on valmisteltu Tsekin, Unkarin ja Puolan jäsenyyshanke eteni omalla tavallaan ja se oli varmasti opiksi sekä Natolle että uusille jäsenmaille. NATO ei varmastikaan tarkkaan tiennyt mitä se sai ja uudet jäsenet eivät tienneet mihin ne liittyivät ja mihin ne sitoutuivat. Asioitten selkiyttämiseksi seuraavaa laajentumista ajatellen kehitettiin erityinen suunnitteluprosessi eli Membership Action Plan (MAP). Tähän liitettiin vielä kansallinen suunnitteluprosessi eli Annual National Programme (ANP). NATO käynnisti tämän MAP-prosessin vuonna 1999. Tavoitteena oli auttaa uusia jäsenkanditaatteja heidän valmistellessaan liittymistään. NATO seuraa jokaisen MAP:iin osallistuvan maan edistymistä ja antaa poliittisia ja teknillisiä neuvoja. Toisaalta ei MAP anna takuuta, että kanditaatista tulisi varmuudella uusi Natomaa. MAP jakautuu viiteen päälukuun. Ensimmäinen käsittelee poliittisia ja taloudellisia asioita. Toinen keskittyy puolustuksellisiin ja sotilaallisiin asioihin. Kolmas luku käsittelee resursseja. Neljäs taas erilaisia turvallisuusasioita ja viidennessä luvussa käsitellään lainsäädännöllisiä asioita. Näissä eri luvuissa asiat esitetään jokaisen kanditaattimaan lähtökohdista lähtien ja haetaan parhaiten sopivaa ratkaisumallia. Jokaisen jäsenmaan tulee sitten tämän MAP:iin kirjatun perusteella laatia omat vuosiohjelmansa (ANP). Virolaiset ovat omat MAP:insa ja ANP:insa tehneet kunnolla. MAP ei ota kantaa, ellei sitä ole sinne kirjattu, siihen miten paljon jäsenkanditaatin tulisi käyttää rahaa puolustukseen. Tässäkin suhteessa Viro on kuitenkin täyttänyt hyvin lupauksensa ja tälle vuodelle on hyväksytty MAP:iin kirjattu puolustusbudjetti eli 2 % bruttokansantuotteesta. Prahassa tultaneen vahvistamaan, että ainakin Viro on täyttänyt kunnolla Membership Action Plan`in. Sotaväestä kehitetään eurooppalainen armeija Viron puolustusvoimien todellinen uusiminen käynnistyi suuremmalla voimalla 1990-luvun lopulla. Osansa tähän uudistamisprosessiin antoi varmasti myös Naton kanssa laadittu MAP. Yleinen asevelvollisuus säilyy ja ongelmana ollut korkeakouluopiskelijoiden varusmiespalveluskin on pantu järjestykseen ainakin lainsäädännön tasolla. Kutsuntaikäisten ylioppilaitten pitää nyt mennä palvelukseen oikeaan aikaan tai sitten heidän pitää valita sopiva palvelukseenastumisaika kolmen seuraavan kalenterivuoden ajalta. Opiskelijoille annettiin tällainen valintamahdollisuus. Alueellinen puolustusratkaisu säilytetään myös ja siltäkin osin Viro toteuttaa kansallista puolustustaan suomalaisen mallin mukaan. Yhtenä osana sotaväen uudistamisessa on saattaa erilleen taisteluyksiköt ja koulutusyksiköt. Tämä tarkoittaa resurssien tehokkaampaa käyttöä ja siten myös pienten joukko-osastojen lakkauttamista. Naton edellyttämät nopeantoiminnan joukot koulutetaan ja perustetaan. Rauhanajan joukkojen käyttöön ja sodan ajan reservien kouluttamiseen käytetään Ruotsin lahjoittamaa taistelumateriaalia. Sen lisäksi hankitaan myös uusia tehokkaita asejärjestelmiä mm. panssarintorjuntaan. Upseereitten ja kanta-aliupseerien koulutus on myös uudistettu. Puolustusvoimien omassa johdossa oleva upseerikoulutus käynnistettiin ensimmäisellä uudella kadettikurssilla vuonna 1997 ja nyt syksyllä 2002 aloitti Tartossa toimivassa sotakoulussa - Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused eli Estonian National Defence College - opintonsa jo kuudes kadettikurssi. Opetussuunnitelmat ovat eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän mukaiset eli siihen kuuluu 3+2 opintovuotta. Kanta-aliupseerit saavat oman uudistetun yhden opintovuoden mittaisen peruskoulutuksensa Võrun Taistelukoulussa eli Kaitseväe Lahingukool`issa. Upseereitten jatkokoulutusta annetaan Balttian maiden yhteisessä Baltic Defence Collegessa. Lisäksi kaikki Suomessa koulutetut virolaiskadetit saavat oman jatkokoulutuksensa Suomen Maanpuolustuskorkeakoulussa. Näin tapahtunee senkin jälkeen kun Virosta tulee Naton jäsen. Natojäsenyydellä on sekä poliitikkojen, että kansan tuki Poliittinen johto vahvisti jo kohta uudelleenitsenäistymisen jälkeen, että Viro tavoittelee Natojäsenyyttä. Vallanpitäjien vaihtumiset eivät ole tätä tavoitetta muuttaneet. Mutta on kestänyt yllättävän pitkään ennenkuin erilaiset parlamentin tai hallituksen vahvistamista edellyttävät asiakirjat on saatu valmiiksi. Viron parlamentti eli riigikogu vahvisti maaliskuussa vuonna 2001 perusasiakirjan, jolla määritellään turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja perustoimintalinjat. Tähän päätökseen sisällytettiin myös valtiontalouden ja sosiaalialan kysymyksiä sekä ympäristöriskit ja taistelu laitonta siirtolaisuutta sekä kansainvälistä rikollisuutta vastaan. Onpa siellä otettu kantaa myös terrorismiuhkaa vastaan. Tuon turvallisuuskonseption rinnalla valmisteltiin siihen perustuva sotilasstrategia-asiakirja, jonka silloinen Mart Laarin hallitus vahvisti helmikuussa vuonna 2001. Kaikki nämä asiakirjat on valmisteltu yhteensopiviksi Natojäsenyyteen ja ne takaavat siten Viron osallistumisen Euro-Atlanttiseen turvallisuusjärjestelmään. Virolaisten tuki Natolle on ollut korkealla kaiken aikaa. Erilaiset mielipidemittaukset ovat antaneet tulokseksi, että Natoon liittymistä kannattaa kaksikolmasosaa virolaisista ja selvästi alle yksikolmannes tai noin yksineljännes virolaisista on liittymistä vastaan. Vuoden 2002 aikana on Natovalmistelujen takia Viron maaperällä ollut aikaisempaa enemmän myös ulkomaisia sotilaita. Ainakin ensi vaiheessa on kansakin hyväksynyt nämä vieraat univormut. Natoliittolaiset ovat hyväksyttyjä. Kansa ei myöskään ole suhtautunut kielteisesti siihen, että Tallinnan satama-alueella on ollut pitkiä aikoja ankkuroituneena amerikkalaisia sotavarusteita kuljettavia suuria laivoja. Vieraat sotilaat ja laivat on nähty Viron turvallisuuta parantavina. Natoharjoitukset ovat jo käynnistyneet Virossa Niiden vuosien aikana kun Viro on valmistellut Natoon liittymistään ovat virolaiset osallistuneet erilaisiin Natoharjoituksiin. Suuri määrä virolaisia on matkustanut sitä varten ulkomaille, mutta myös Virossa on pidetty näitä Naton PfP-harjoituksia. Viimeisiä näistä oli nyt syksyllä toimeenpantu Baltic Eagle 2002-harjoitus, jossa virolaisupseerit saivat kokemusta toiminnasta prikaatin tasolla. Hajoituksen prikaatin komentaja oli tanskalaisupseeri, mutta prikaatin esikuntapäällikkönä toimi virolaismajuri. Askelta pidemmälle on menty nyt lokakuun toisella viikolla, kun Virossa käynnistyi seitsemän päivää kestävä ensimmäinen todellinen Natoharjoitus eli Cooperative Support 2002. Tämä on Naton jokavuotuinen huollon esikuntaharjoitus ja siihen osallistuu 150 upseeria kymmenestä Nato-maasta ja 15 kumppanuusmaasta. Harjoituksen johtaa Natoesikunta, mutta sen valmisteluissa ovat olleet mukana myös virolaisupseerit. Heidän johdossaan ollut virolaismajuri Raul Kütt arvioi, että virolaiset selviävät tästä Natokokeesta erittäin hyvällä arvosanalla. Omalla tavallaan Natoharjoitusta on ollut myös se, että Viron puolustusvoimien henkilöstö on jo vuosia opiskellut englannin kieltä. Osa virolaisista on opiskellut kotimaassa, mutta suuri joukko on myös opiskellut Kanadassa tai Englannissa toimeenpannuilla kielikursseilla. Vakavasti on pitänyt myös harkita sitä, että missä vaiheessa esim. taktiikan ja johtamistaidon opetuksessa virolaisupseerit suorittavat kurssinsa englannin kielellä. Näkyvästi NATO on näkyvillä myös Viron puolustusvoimien ja puolustusministeriön sekä muidenkin ministeriöiden nettisivuilla. He jotka haluavat lisätä Natotietouttaan voivat sen tehdä helposti netin kautta. Sekin on osaltaan Virossa toimivaa Natoharjoitusta. Tuleeko Virosta hyvä Nato-maa? Olen henkilökohtaisesti tuntenut Viron puolustusvoimia jollain tavalla vuodesta 1993 alkaen. Ennen tätä aikaa olin myös mukana suunnittelemassa ja käynnistämässä ensimmäisiä Naton rauhanturvakursseja entisen Varsovan Liiton maiden upseereille. Lisäksi sain olla mukana Nato- operaatiossa Bosniassa vuonna 1996. Olen näissä yhteyksissä sekä Virossa oppinut tuntemaan virolaiset ja jossain määrin myös edellisen Natolaajentumisen uudet jäsenmaat ja heidän upseereitaan. Minun arvioni on, että Virosta voi tulla ihan hyvä Nato-maa. Jos verrataan Viron puolustusvoimia ja Tsekin, Unkarin sekä Puolan puolustusvoimia niin Virolla ovat tietenkin heikkoutensa, mutta myös vahvuutensa. Ei Virolla ole suuria puolustusvoimia, mutta ei ole myöskään tarvetta suurempiin uudistuksiin. Ei ole paljoa aseita ja ei ole siten myös ongelmia sovittaa ne yhteen Naton kanssa. Valmisteluvaiheessa ja hankinnoissa voidaan näissä asioissa edetä koko ajan Natokonseptin mukaan. Virolaisten kielitaito, englannin kielen osaaminen ja valmius sitä käyttää, ovat kokemusteni mukaan paremmalla tasolla kuin edellisellä laajentumiskierroksella jäseniksi otetuilla tsekeillä, unkarilaisilla tai puolalaisilla. Eikä virolaisten kielitaito ole varmaankaan huonompi kuin sen kanssa nyt jäsenyyttä tavoittelevilla liettualaisilla tai latvialaisilla. Kun arvioidaan Viron ja toisaalta Suomen valmiutta liittyä Natoon niin Suomi jää selvästi Viron taakse siinä, että Suomen osalta puuttuu kansalaisten tuki liittymiselle. Jos Suomi haluaa Natoon, niin tässä asiassa pitäisi kiireesti ottaa oppia Virosta ja virolaisista. Jos Prahan huippukokous tekisi päätöksen, että Viroa ei kutsutakaan Naton jäseneksi olisi se suuri pettymys Virolle. En osaa edes kuvitella millaiset olisivat ne perustelut, joita virolaisille pitäisi siinä tilanteessa esittää. Kun tuo erittäin todennäköinen Nato-kutsu Virolle esitetään on se puolestaan tunnustus Virolle ja virolaisille hyvin tehdyistä kotitöistä. Siltä pohjalta on hyvä jatkaa työtä turvallisemman ja paremman tulevaisuuden hyväksi. Virolla ja virolaisilla menee todella hyvin ja lujaa. (Kirjoittaja, Lauri Väättänen, on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja on toiminut vuodesta 1996 alkaen neuvonantajana Viron upseerikoulutuksessa. Syksystä 1999 alkaen hän on ollut Tartossa toimivan Viron kansallisen sotakoulun eli Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused johtajan neuvonantajana. Vuosina 1993 ja 1994 Lauri Väättänen toimi vapaaehtoisena avustajana Viron Suojeluskunnissa.) Armeija
”netissä” Internetistä löytyvät
|
 |
Naton
ohella