Pro Estonian verkkolehti www.viro.org - Lehti 1/2004 - BALTIAN EU- JA NATO-JÄSENYYS TUO VAKAUTTA SUOMELLEKIN

  Verkkolehden
  aiemmat
  numerot

  Toimituksen
  yhteystiedot
  - Anna palautetta
     sivuista    

  Mediatiedot  

  Tilaus ja
  osoitteenmuutos
  - Tilaa Pro Estonia 
     tai muuta osoite
   

  Linkit
  - Nettivinkit Viroon

  Viro-järjestöjä  

  Palaute
   - Kerro mielipiteesi
    ja parannusehdo-
     tuksesi

Baltian EU- ja Nato-jäsenyys tuo vakautta Suomellekin

Pääministeri Matti Vanhasen punamultahallitus on istunut kahdeksan kuukautta. Hallituksen alkutaivalta on tahdittanut paitsi uudestaan lämmennyt Irak-kiistely myös keskustelu yritys- ja alkoholiverotuksesta sekä Suomen asemasta Euroopan unionissa.

Pro Estonian haastattelussa pääministeri Vanhanen pysähtyy pohtimaan naapurimaa Viron EU-jäsenyyden vaikutuksia Suomelle. Hänen arvionsa talouden suhteen on voittopuolisesti myönteinen.

- Jäsenyys on paljolti ennakoitu. Suomalainen elinkeinoelämä on mennyt jo sisälle Viron markkinoille, ja tämä kehitys tulee toukokuun alun jälkeen vahvistumaan. Elintarvikekaupan osalta vapaus lisääntyy. Toisaalta ihmisten kaikkinainen kanssakäyminen helpottuu.

Vanhasen perusviesti on kirkas. Mitä nopeammin Viron talous kasvaa, sitä enemmän myös Suomi siitä hyötyy.

Julkisuudessa kohistua Kiina-ilmiötä pääministeri pitää ensisijaisesti mahdollisuuksia antavana.

- Kyllä Viron kasvava talous auttaa myös Suomen taloutta. Hyvin paljon on kyse siitä, että suomalainen elinkeinoelämä hakee sellaista vahvistusta Virosta tai Kiinasta, josta hyödytään myös kotimaassa. Tapahtuu työnjakoa, jossa Suomessa keskitytään sisältöön liittyvään korkeamman palkkatason työhön, esimerkiksi johtamiseen, suunnitteluun ja markkinointiin. Kumppanimaissa fokus on enemmän tuotantoketjun alkupäässä, sanoo Vanhanen.

Vanhasen mukaan maiden taloussuhteissa on aikaisemmin ollut paljon kumppanuusajattelua: Suomen ja Viron yhteistyöllä voidaan hakea markkinoita myös kolmansista maista. Tämä on toiminut melko hyvin, pääministeri sanoo.

- Tilastot osoittavat, että ne yritykset, jotka ovat investoineet ulkomaille, ovat myös kotimaassa pystyneet lisäämään työllisyyttä. Pelkästään kotimarkkinoilla operoivat yritykset ovat puolestaan vähentäneet työntekijöidensä määrää.

- Kansainvälistyminen yleensä vahvistaa yrityksiä. On itsestämme kiinni, mitkä toiminnot elinkeinoelämän vahvistumisen myötä Suomessa työllistävät, Vanhanen painottaa.

Vastavuoroisuutta
verotukseen

Vanhanen myöntää, että Viron ja Suomen väliset erot verotuksessa ovat ongelmallisia. Hän kuitenkin huomauttaa, että kokonaisveroastetta vertailtaessa erot eivät kuitenkaan ole aivan massiivisia. Virossa kokonaisveroaste on pääministerin mukaan noin 33 prosenttia, Suomessa 45-46 prosenttia.

- Viro itse luottaa siihen, että kun talouskasvu on nopeaa, maassa voidaan parantaa julkisia palveluja samalla, kun verotusta alennetaan olennaisesti. Todennäköistä on, että hyvinvoinnin kasvaessa ihmisten odotukset keskittyvät peruspalveluihin ja eläketurvaan. Siksi paine voikin olla veroasteen kohottamisen suuntaan.

- Tätä on kuitenkin turha ennakoida, koska tulevaisuus osoittaa, kummin päin käy.

Suomi on alentamassa yritysverotustaan vuoden 2005 alussa. Virossa yritysvero on nolla siihen asti, kunnes yritys maksaa voittoa ulos. Tällöin yritys maksaa veroa 26 prosenttia. Tästä näkökulmasta ja hallituksen yritysverouudistuksen huomioiden Viron ja Suomen ero on pääministerin mukaan pienempi.

Vanhasen vastaus muuttoa Viroon miettiville pk-yrittäjille on selkeä.

- Suomessa on korkea koulutus, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Toisaalta on myönnettävä, että yritys voi hyötyä taloudellisesti sijoittamalla osan toiminnoistaan Viroon.

Tuloveron alhaisuus
houkuttelee Viroon?

Viron hallitus on pääministerinsä johdolla ajanut tuloverotuksen alentamisesta jopa 20-22 prosentin tasaveroon. Vanhasen mukaan on kieltämättä ristiriitaista, että uusi EU-maa alentaa verotusta samalla, jos unionin maksamat tuet kasvavat.

Hän muistuttaa samaan hengenvetoon, että EU:lla ei ole toimivallassaan verotusta. Pääministerin mukaan tämä asettaa rajat sille, kuinka paljon uusia jäsenmaita voidaan unionin tasolla verotuksen suhteen painostaa.

- Kun Viro on ottanut käyttöön tasaverojärjestelmän, maalla on hyvät edellytykset säilyttää se myös jatkossa. Järjestelmään on opittu samalla tavalla kuin progressiiviseen verotukseen Suomessa.

Vanhanen kuitenkin toivoo, että hyvien naapuruussuhteiden avulla maat voisivat myös verotuksen osalta ottaa toistensa tarpeet entistä paremmin huomioon.

"Sopivan viinalastin"
Vanhanen jättää tullin
arvioitavaksi

Hallitus laski Suomessa alkoholiverotusta maaliskuun alussa keskimäärin 33 prosentilla. Vanhasen mukaan olisi hyvä molempien maiden kannalta, jos Viro voisi harkita alkoholiverotuksensa tasoa.

- Turismi tulee joka tapauksessa kasvamaan Suomen ja Viron välillä riippumatta siitä, mikä alkoholin hinta on.

Vappuna alkavaksi uumoiltuun viinaralliin pääministeri suhtautuu toppuuttelevasti. Hän arvioi, että alkuinnostuksen jälkeen ihmiset katsovat tilannetta viileästi. "Sopivaan" viinalastiin Vanhanen ei ota kantaa, vaan sanoo jättävänsä sen tullin arvioitavaksi.

Vanhaselle itselleen sopiva lasti on nolla: raittiusmiehenä hän ei alkoholia Virosta Suomeen tuo.

Virolaisen saatava
suomalainen palkka

SAK on ennakoinut yhä useamman virolaisen tulevan Suomeen työn perässä maan EU-jäsenyyden tultua voimaan. Mutta miksi matalamman verotuksen Viro ei houkuttelisi suomalaisia työntekijöitä?

Käykö virta itse asiassa päinvastaiseen suuntaan, kuin mitä ay-liike on arvioinut.

Vanhasen mukaan maiden työmarkkinat eivät täysin yhdisty, mutta liikkuvuutta tulee olemaan kumpaankin suuntaan. Suomalaisilla osaajilla on pääministerin mielestä kysyntää Virossakin, mutta Suomi pysyy houkuttelevampana kohteena työvoimalle. Viron palkkataso on Suomea tuntuvasti matalampi myös verojen jälkeen.

- Selvää on, että Suomessa töitä tehdessä pitää noudattaa meidän työehtojamme. Virolaisen työntekijän tulee siis saada suomalainen palkka. Meillähän on selkeästi aloja, joilla on työvoimapula.

Suomi on ottanut käyttöön kahden vuoden siirtymäajan EU:ssa työvoiman vapaan liikkuvuuden osalta. Siirtymäaika on Vanhasen mukaan tarpeen, kun ei ole varmuutta siitä, miten ihmisten käyttäytyminen kehittyy. Pääministerin mielestä kaksi vuotta on riittävä aika kerätä kokemuksia.

Toisaalta kaikkeen ei voi hakea apua ulkomailta.

- Esimerkiksi kuntien lääkäripula Suomen tulee ratkaista itse. Ei pidä syntyä tilannetta, jossa Viro käyttää paljon voimavaroja lääkärien kouluttamiseen, ja sitten Suomi vie parhaat osaajat kotimaisiin terveyskeskuksiin kuin rusinat pullasta.

Vanhanen suhtautuu
myönteisesti Baltian
Nato-jäsenyyteen

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa pääministerin asettamaan sanansa harkitusti. Julkisuudessa käyty keskustelu Suomen EU-politiikasta, turvatakuista ja erilaisista ytimistä näyttää jättäneen jälkensä. Viron, Latvian ja Liettuan tulevaan Nato-jäsenyyteen Vanhanen kuitenkin suoraan ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti.

- Se, että Baltian maat ovat mukana sekä EU:ssa että Natossa, selkeyttää tilannetta kunkin maan kohdalla. Selkeyden tuoma vakaus on myös Suomen kannalta eduksi. Viro on itsenäistymisestään lähtien pala palalta rakentanut omaa puolustustaan, ja se työ ei ole vielä valmis. Siksi maan Nato-jäsenyys luo ennustettavammat olosuhteet.

Onko Viro sitten jatkossa lähempänä jotain ydintä kuin Suomi?

Vanhasen mukaan tällaisia asetelmia ei kannata luoda. Hän muistuttaa, että Suomi on ollut aktiivisesti kehittämässä EU:n turvallisuuspolitiikkaa. Vanhanen sanoo, että Virolla on sama pyrkimys kuin Suomella: pitää unioni ehyenä.

Virolaiset eivät jäseneksi tultuaan tahdo unionin eriytyvän tavalla, jossa he jäisivät sivuun, pääministeri toteaa.

- Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustellaan paljon, mutta jalat kannattaa pitää maassa. Unionin arkipäivän toiminta liittyy hyvin monelle muulle alalle, joissa päätöksenteko on erittäin konkreettista. Toisaalta Viro ei ole vielä yhteisen valuutan tai Schengen-sopimuksen piirissä. Kun nämä toteutuvat, yhteys Suomen ja Viron välillä on mahdollisimman tehokas.

Laajentumisen Vanhanen katsoo muuttavan EU:n maantieteellistä painopistettä merkittävällä tavalla. Näin asiat, jotka Suomi on pohjoisen ulottuvuuden avulla halunnut tuoda lähemmäksi unionin valtavirtaa, tulevat vahvemmin asialistalle.

Vanhasen mukaan Suomelle ja Virolle on luontevaa edistää esimerkiksi Suomenlahden meriturvallisuutta yhdessä. Nykyinen yhteistyö antaa hyvät eväät myös toiminnalle EU:ssa.

- Konventissa ja hallitusten välisessä konferenssissa yhteistyö on toiminut hyvin.

Ei palkka-armeijalle

Viron puolustusministerin äskettäisen avauksen palkka-armeijaan siirtymisestä Vanhanen katsoo noudattavan yleistä trendiä Nato-maissa. Pääministerin mukaan keskustelu on kääntynyt palkka-armeijoiden suuntaan.

Samalla tapahtuu puolustusvoimien erikoistumista. Suomen yleisestä asevelvollisuudesta Vanhanen pitää tiukasti kiinni.

- Suomen aluepuolustuksen järjestäminen edellyttää laajan pinta-alan takia mittavaa reserviä. Aluepuolustuksen näkökulmasta olisi suoranaista voimavarojen hukkaamista siirtyä palkka-armeijaan. Mitkään rahat eivät riittäisi tarpeeksi suuren armeijan palkkaamiseen. Toiseksi sellaisia määria ei kannata edes yrittää, koska ne olisivat pois muusta kansantalouden tuotannosta. Palkka-armeijassa sotilaiden taustakoulutus on myös kapeampi kuin reserviläisillä.

Vanhasen mielestä poikkeuksellisen korkea ikäluokan osallistuminen asepalvelukseen takaa Suomessa osaamisen ja monipuolisuuden sekä asevelvollisten keskuudessa että reservissä.

- Useissa maissa sotilaat menevät palkka-armeijaan hyvin huonolla peruskoulutuksella, Vanhanen sanoo.

Oikeus- ja sisäasioissa
määräenemmistöpäätöksiin

Vanhasen mukaan EU:n laajentuminen korostaa tarvetta tehostaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimintaa oikeus- ja sisäasioissa. Järjestäytynyt rikollisuus saa pääministerin ilmeen vakavaksi.

- Suomen yksi tavoite EU:ssa on oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön tiivistäminen. Markkinoiden vapautumisesta ja rajojen poistumisesta koituviin ongelmiin on puututtava unionin tason yhteistoiminnalla. EU:n tulisi oikeus- ja sisäasioissa siirtyä suurelta osin määräenemmistöpäätöksentekoon.

Vanhasen mukaan työkenttää riittää edelleen myös Suomen ja Viron kahdenvälisissä suhteissa.
Sen suhteen hän luottaa jo vakiintuneeseen yhteistyöhön Viron kanssa.