Iltajuhlassa pääpuhujana Helle Meri

Kirkon vihkimisen ja messun jälkeen kokoonnuttiin iltajuhlaan viereisessä koulutalossa olevaan Viimsin museoon. Tilaisuudessa pääpuhujana oli Viimsin kirkon rakennusrahaston suojelija rouva Helle Meri. Puheessaan hän muistutti Viimsin kirkkorakennushankkeen olleen edesmenneelle miehelleen, presidentti Lennart Merelle tärkeä ja läheinen asia. Hän näki valmistuneen kirkkorakennuksen olevan kunnianosoitus myös Lennartin elämäntyölle ja arvoille. Hän toimi rakennushankkeen suojelijana elämänsä loppuun asti. 

Rouva Meri iloitsi puheessaan siitä, että virolaiset saavat tänään vapaana kansana rakentaa omaa valtiota, kotia ja kirkkoa. Hän muistutti, että virolaisen identiteetin tulee pohjautua Euroopan kulttuuriperintöön, jossa merkittävä arvolähde on kristillinen usko. 

– Kirkon nimikkopyhä – apostoli Jaakob Vanhempi – on vanhakirkollisen perinteen mukaan pyhiinvaeltajien suojeluspyhimys. Toivon, että ymmärtäisimme elää pyhiinvaeltajien esimerkin mukaisesti ja että jokainen Pyhän Jaakobin kirkossa käyvä saisi pyhätöstä niin sielun- kuin ruuminkin vahvistusta. 

Juhlassa kiitettiin rakennustyöhön osallistuneita yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä. Tilaisuudessa esittivät onnitteluita ja tervehdyksiä seurakunnan ystävät Suomen lahden molemmilta rannoilta. 

Taitelija Petri Laaksonen oli mukana Viimsin kirkon hyväksi järjestetyissä konserteissa sekä Suomessa että Virossa. Juhlassa hän lauloi kiitollisin mielin hengellisiä laulujaan.

Europarlamentaarikko Tunne Kelam: 
Kristillisyys on eurooppalaisuutta

Tunne Kelam on yksi Viron kuudesta Euroopan parlamentin jäsenenestä. Kirkon vihkijuhlassa Kelam oli juhlistamassa oman kotikirkkonsa rakennustyön päättymistä. 

– Tänään on juhlallinen päivä. Jo neljätoista vuotta olemme kirkkoa rakentaneet. Rakennustyö on aika ajoin ollut melko raskasta.Viimeisinä vuosina ihmisten into rahan lahjoittamiseen hiipui, mutta pääsimme pahimpien vaikeuksien yli. Oli hienoa huomata, että loppusuoralla myös merkittäviä liikemiehiä ja yrityksiä tuli avuksemme, totesi europarlamentaarikko tyytyväisenä. 

Kristillinen Eurooppa ja suvaitsevaisuus 

Hän puhuu vahvasti kristillisen Euroopan puolesta. Nykyisessä tilanteessa hänen mukaansa meiltä eurooppalaisilta on kulttuurinen identiteetti hukassa. Kristillinen usko on hänen mukaansa tärkeä osa eurooppalaisuutta. 

– On paradoksi, että Euroopan Unionin perustajat olivat kristittyjä ja heitä tänään kiitetään ja kehutaan heidän kaukonäköisyyttään. Unionin perustajiin kuulunut ranskalainen Robert Schumann on sanonut ”Demokratia on kristillinen tai sitä ei ole olemassa. Ei-kristillinen demokratia johtaa anarkiaan tai tyranniaan.” Ja tämä totuus on valitettavan totta nykyisessä maailmassamme. 

Tätä taustaa vasten hän näkee islamin kasvun Euroopassa ongelmallisena. 

– Puolustan suvaitsevaisuutta kaikkia uskontoja kohtaan. Mutta suvaitsevaisuuden pitää olla molemminpuolista. Hiljattain luin että esimerkiksi pelkästään Valloniassa on virallisesti rekisteröity 43 moskeijaa ja sen lisäksti toimii useita epävirallisia rukoushuoneita. Samalla on nähtävä tilanne islamilaisissa maissa: käytännössä kaikissa islamilaisissa maissa kristityt elävät sorrettuina tai jopa vainottuina. Tämän pohjalta tulee kysyä, että milloin Turkki olisi valmis liittymään Euroopan Unioniin? Tähän voi vastata lyhyesti: silloin kuin kristityt voivat toimia Turkissa kirkoissaan samalla tavalla kuin tänään voivat turkkilaiset toimia esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa. Nyt vastavuoroisuus selvästi puuttuu, kiteyttää Kelam. 

Viron raskas vuosi 2007 

Tänä vuonna on Viimsin kirkon lisäksi vihitty uudelleen vuosien kunnostustyön päätteeksi ortodoksinen Pyhien Simeonin ja Hannan kirkko ja valmistunut synagoga. Kelamin mukaan vuosi ei kuitenkaan ole ollut vain myönteinen. 

– Vuosi 2007 on ollut Virolle raskas vuosi. Tänä vuonna nousi esiin pinnan alla ollut yhteiskunnallinen jännitys. Nähtiin aivan konkreettisesti se, ettei Venäjä todellisuudessa ole vieläkään valmis hyväksymään Viron itsenäisyyttä. Näimme kevään mellakoinnissa kuinka pitkälle Venäjä voi mennä. Ortodoksisen Simeonin ja Hannan kirkon vihkiminen pian katumellakoinnin jälkeen toukokuussa oli hyvä signaali yhteiskunnastamme ja se selvästi rauhoitti herkkää tilannetta. Tämä, synagoga ja Viimsin kirkon valmistuminen on selkeä vastaus niille tuhoaville ja havittäville voimille joita Virossa vielä on” toteaa Kelam vakavana.