|
||
|
Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 1/2005 - ROIHUVUORESSA OPISKELLAAN VIRON KIELELLÄ |
||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Tällä hetkellä vironkielistä opetusta saa 36 oppilasta. Koulussa on kaksi vironkielistä opettajaa: Anne Ribelus ja Silja Aavik. Oppilasmäärä on kasvanut jatkuvasti. Helsingissä onkin herätty pohtimaan vironkielisen opetuksen laajentamista – tavoitteena on mainittu jopa suomalais-virolaisen koulun perustaminen pääkaupunkiseudulle. Anne Ribelus aloitti Suomessa opettajauransa kotikielen opettajana. Aluksi hän kulki eri kouluissa antamassa virolaisille lapsille kotikielen opetusta, joka silloin käsitti pari oppituntia viikossa. – Havaitsin pian, etteivät lapset kyenneet muutaman oppitunnin avulla oppimaan kunnolla viroa. Vaikka useimmat puhuivatkin kotonaan viroa, oli kaikilla lapsilla suuria ongelmia kirjoittamisen ja kieliopin kanssa, kertoo Anne Ribelus haastattelun aluksi. Hän huomasi lapsilla olevan suuria oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia. Useissa tutkimuksissa on vahvistettu totuus, että oman äidinkielen hallitseminen on edellytys vieraiden kielten oppimiselle ja yleensä uuden omaksumiselle. Integroituminen uuteen kulttuuriin tapahtuu helpoimmin kun lapsella on vahva ja selkeä identiteetti omasta itsestään.
Tutkimukset korostavat äidinkielen opetuksen tärkeyttä Esimerkiksi Ruotsissa tehdyt tutkimukset ruotsinsuomalaisten osalta vahvistavat tämän, ja samalla korostavat kotikielenopetuksen keskeisyyttä lasten koulumenestyksen turvaajana. Opettaja Ribelus huomasi asian varsin konkreettisesti. – Oma tyttäreni kirjoitti Suomessa ylioppilaaksi ja huomasin hänen vaikeudet esim. vieraiden kielten oppimisessa. Hän joutui ensiksi kääntämään kaikki mielessään suomeksi, siitä viroksi ja vasta sitten hän kykeni luomaan tekstiä uudella kielellä. – Kotona toki puhuimme viroa, mutta hänellä kielen vivahteet ja kielioppi olivat puutteellisia, mikä heijastui hänen opiskeluunsa. Suomenkieltä hän osasi kirjallisesti paremmin. Opettaja Ribelus päätti tehdä asialle jotakin ja hän määrätietoisesti etsi Helsingin koulutoiminnassa mahdollisuuksia laajentaa vironkielen opetusta. Lopulta vuonna 1996 aloitettiinkin Roihuvuoren ala-asteella aluksi kokeiluluontoisesti vironkielinen opetusryhmä.
Viron opetusministeriö tukee koulua Roihuvuoren koulu Vuorenpeikontie 7:ssä on monella eri tavalla uranuurtajakoulu Suomessa. Myös peruskoulutuksen alemmat vuosiluokat opiskelevat perusopetusryhmissä, jotka koostuvat eri- ikäisistä lapsista. Jokaisella perusopetusryhmällä on kuitenkin oma opettaja. Oppilas etenee oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Opetusta ei ole siis sidottu vuosiluokkiin. Opetus annetaan pienissä opetusryhmissä opetustuokioissa. – Vironkielisille oppilaille on kaksi opetusryhmää, jotka opiskelevat osan aineista viroksi osan suomeksi. - Lapset lukevat toisena kielenä suomea. Minun opetusryhmässäni oppilaat ovat 3., 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat. Heille opetetaan pääaineet äidinkielellä ja muut suomeksi, täsmentää Ribelus. Vironkielistä opetusta tukee Viron opetusministeriö mm. antamalla koulun käyttöön tarvittavaa opetusmateriaalia. Vaikka opetus toteutetaan suomalaisen oppisuunnitelman mukaan on opetuksessa paljon Viroon keskittyvää aineistoa. Roihuvuoren koululla on ystävyyskoulu Saarenmaalla Mustjalassa, jonne vironkielinen opetusryhmä tekee joka toinen vuosi luokkaretken. Välivuonna taas saarenmaalaiset koululaiset vierailevat roihuvuorelaisten vieraina.
Vironkielisen opetuksen suosio kasvaa Anne Ribelus kertoo, että vironkielisen opetuksen suosio on kasvanut vuosivuodelta. Hänen ensimmäiset oppilaansa ovat juuri päättäneet peruskoulutuksen 9. luokan. Tämä saa opettaja Ribeluksen mietteliääksi. – Olisi kiintoisaa tietää mihin he jatkavat opintojaan ja kuinka paljon he nyt jälkeenpäin arvostavat vironkielistä alkuopetustaan. - Kuitenkin toivoisin, että voisimme jatkaa vironkielellä opetusta myös ylemmillä vuosiluokilla. Ja olisi lukio, jossa voisi jatkaa vironkielen opiskelua, hän mietiskelee. Ajatus vironkielisestä opetuksesta läpi kouluajan kangasteleekin Anne Ribeluksen mielessä. Hänen mukaansa koulu ei olisi vain Suomessa asuvien virolaisten koulu, vaan kuten muutkin kielikoulut: avoinna kaikille vironkielestä kiinnostuneille. Anne Ribelus ei vielä tiedä montako lasta aloittaa Roihuvuoressa ensi syksynä vironkielellä koulutaipaleensa. – Nyt on hyvä aika ottaa asioista selvää ja ilmoittaa lapsi kouluumme. 1.–2. vuosiluokkalaisille Helsingin kaupunki tarjoaa koulutaksikyydityksen, joten pidemmälläkin asuvat voivat huoleti koulutulokkaansa meille ilmoittaa, vetoaa Ribelus lopuksi.
Suurlähettiläs Matti Maasikas on huolissaan viron kielen asemasta Suomessa: Suomessa asuu noin 12000 Virolaista, joista suurin osa Helsingissä. Viron Suomen suurlähettilään tehtävät lähiaikoina jättävä Matti Maasikas on huolissaan viron kielen asemasta Suomessa. Sama huoli koskee Viron asioiden käsittelystä suomalaisissa oppikirjoissa. Suurlähettiläs viittaa Tuglas-seuran vuonna 2003 teettämään tutkimukseen, jossa tarkasteltiin kouluissa käytettävien oppikirjojen välittämää tietoa Virosta. Naapurimme historiasta ja nykypäivästä sekä kielestä kerrotaan verrattain niukalti ja luvattoman usein on faktojen tarkistus päässyt unohtumaan. Varsinkin historian oppikirjoissa on huomioitava paitsi se, mitä on kirjoitettu, myös se, mitä on jäänyt kirjoittamatta. Mainitussa tutkimuksessa todetaan selkeästi, että jos huomioidaan opetussuunnitelman perusteissa mainittu tavoite – on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin historiallisiin ilmiöihin ja käännekohtiin, jotka auttavat ymmärtämään nykypäivän maailmaa – lähinaapurimme lähihistoriaa olisi syytä tarkastella seikkaperäisemmin. – Otetaan esimerkiksi niinkin neutraali aine kuin maantieto, huokaisee Matti Maasikas ja jatkaa: – Tuntuisi luontevalta, että esimerkiksi Viron ja Suomen luontoa, kallioperää ja vesistöjä käsiteltäisiin rinnan. Selviäisi mistä erot johtuvat. Tulisi selkeä vastaus siihen miksi meillä Virossa on liuskekiveä ja Suomessa graniittia. Virossa on totuttu vertaamaan Suomeen. Yhteys välittyy selkeämmin, selostaa suurlähettiläs. Viron kielen asemasta Suomessa Maasikas on erityisen huolissaan. – Viron kielen opetusta olisi ehdottomasti laajennettava suomalaisissa kouluissa. Suomenkielen opetuksen yhteydessä olisi enemmän kuin luontevaa lisätä lähimmän kielinaapurin osuutta ja antaa oppilaille alkeet vironkielen ymmärtämiseen, ehdottaa Maasikas.
Viron kielen opiskelu on hauskaa Viron kielestä puhuessaan Maasikas kertoo innostuneesti Tasavallan Presidentti Tarja Halosen selkeän myönteisestä kannasta viron opiskeluun Suomessa. Presidentti on itsekin jo pitkään harrastanut viron opintoja. – Viro on yksi Euroopan Unionin virallisista kielistä. On selvää hyötyä suomalaisille osata naapurinsa kieltä. Ja viron opiskelu on myös hauskaa, naurahtaa Maasikas. Erityisesti häntä on ilahduttanut Helsingin kouluviraston suosiollisuus vironkielisen opetuksen mahdollistamisessa Roihuvuoren koulussa. Nyt koulussa opetetaan viron kielellä lähinnä virolaisten maahanmuuttajien lapsille. Mutta Matti Maasikas katselee jo pidemmälle. – Suomalais-virolaisen koulun saaminen pääkaupunkiseudulle olisi hieno saavutus. Nyt on avattu pää, alkeisopetus. Tästä olisi hyvä edetä ylemmille peruskoulutuksen vuosiluokille ja edelleen lukioon, visioi Maasikas innostuneena. Tavoitteena suomalais-virolainen koulu Suurlähettilään visiossa suomalais- virolainen koulu olisi väylä laajempaan kulttuurisuhteeseen. Koulu ei olisi pelkästään kielikoulu vaan avaisi ikkunoita kohta Eurooppaan. – Musiikkipainotteinen koulu! Siihen löytyisi Virosta heti kovatasoista opetusta. Jotain sellaista mitä ei vielä ole tarjolla, hehkuttaa Matti Maasikas. Kouluhanke on varmasti useamman vuoden ponnistelun takana, mutta jo nykyisestä tilanteesta voisi aloittaa rakentamisen. Ensi alkuun vironkielinen opetus kattaisi koko peruskoulutuksen ja sen jatkoksi voisi löytyä Helsingistä lukio, jota kiinnostaisi ottaa viron kieli opetusohjelmaansa. Kauanko kestää kunnes ensimmäiset ylioppilaskokelaat hikoilevat pitkän viron yo-kokeessa? Suurlähettiläs painottaa, että kouluhanke on mahdollisuus, yksi väylä, jota voisi edetä kiinteämmän naapuruussuhteen rakentamisessa. – Koulu ei olisi vain Suomessa asuvien virolaisten koulu vaan kuten muutkin kielikoulut tarkoitettu kaikille kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille, linjaa Matti Maasikas.
Suomen virolaiset aktiivisia Matti Maasikas on huomioinut Suomen noin 12.000 Viron kansalaisen aktivoitumisen. Hän kertoo äänestysinnokkuuden kasvaneen – lähetystön järjestämien äänestystilaisuuden suosio on kasvanut kerta kerralta. Myös Viron tulevaisuuteen halutaan vaikuttaa. Suomen virolaisten identiteetti on myös kasvanut. – Jotain kertoo, että Suomen eestiläisten liitto on perustettu. Ja lukuisia muita pienempiä yhdistyksiä. Virolaisten myönteinen itsetunto on viime vuosina Suomessa kasvanut huomattavasti. Uskalletaan ja halutaan olla virolaisia, kiteyttää suurlähettiläs Maasikas. Lähetystön tilastoissa näkyvät vain Suomessa asuvat Viron kansalaisuuden säilyttäneet. Mutta jo Neuvostomiehityksen aikana, ja sitä ennen, virolaisia on muuttanut Suomeen. On monia kaksikielisiä perheitä ja perheitä, joilla on isovanhemmat tai kaukaisempia sukulaisia Virossa. – Tässä onkin juuri tämän kouluhankkeen pohja, kiteyttää Matti Maasikas.
Virolaiset panostavat lastensa opiskeluun Suomen virolaiset ovat erityisen kiinnostuneista mahdollisuuksista kouluttaa lapsensa hyvin. Suomessa siihen on verraten hyvät mahdollisuudet ja toisaalta koko Euroopan Unionin suomat väylät. Maasikas näkee asiaan varsin selvän selityksen. – Miehityksen aikana oli virolaisilta suljettu liike-elämän, politiikan, kirkollisen vaikuttamisen että politiikassa uran rakentamisen mahdollisuus. – Yliopistollinen urakin oli useilta katkaistu. Jäin vain kulttuuri. Jos sallitaan hieman kärjistää, niin sanon aina kun etsitään virolaista ylimystöä, aatelisia sanojen myönteisessä merkityksessä, niin kerron sen olevan virolaisen kulttuurielämän. – Se oli ainoa väylä, jossa virolaiset pystyivät pitämään pintansa. Siksi se näkyy tässä päivässäkin, vakuuttaa Matti Maasikas. |
Anne Ribelus on opettanut vironkielellä lapsia Roihuvuoressa kohta kymmenen vuotta.
Koulussa suomen kielen
tunneilla voitaisiin lisätä viron kielen opetusta. Suurlähettilään kaavailujen mukaisesti ensi alkuun vironkielinen opetus kattaisi koko peruskoulutuksen ja sen jatkoksi voisi löytyä Helsingistä lukio, jota kiinnostaisi ottaa viron kieli opetusohjelmaansa.
|
