| Pro Estonian verkkolehti ja Viro-portaali www.viro.org - Lehti 3/2002 | ||
Toimituksen Tilaus ja Linkit
Palaute
|
Pro
Estonia 10 vuotta sitten Viron uusi
kruunu nyt 10 vuotta Viro
otti 20.6.1992 jälleen käyttöön oman rahan. Sen tuloa ehdittiin odottaa
jo kauan, sillä arvoton rupla hankaloitti ihmisten muutenkin vaikeaa
toimeentuloa, kirjoitti Pro Estoniassa vuonna 1992 professori Kalervo
Hovi. Hän
kertoi, että Viron uusi kruunu on sidottu Saksan markkaan: yksi DM on
kahdeksan kruunua. Viron
itsenäistyessä ensimmäisen kerran maan väliaikainen hallitus perusti
Virolle oman rahan, Eesti mark ja penn marraskuussa 1918. –Välittömänä
esikuvana oli Saksan miehityshallinnon itäalueilla käyttämä Ostmark. Se
oli käypä valuutta Virossa juuri itsenäistymisen hetkellä ja se oli
arvoltaan sama kuin Saksan valtakunnassa käytetty Reichsmark, kirjoitti
professori Hovi, joka toimi myös Viro-yhdistysten liiton puheenjohtajana. Viron
itsenäistymisen alkuvuosina 1918 – 1919 myös Suomen markka oli laillinen
maksuväline. Maassa ei ehditty näet painaa omaa rahaa, sekavissa oloissa
kun oltiin. Veljeskansa Suomi riensi hätiin ja myönsi 20 miljoonan markan
lainan, myös Kansallis-Osake-Pankki osallistui ”kansallistalkoisiin” ja
antoi 1,5 miljoonan markan luoton Virolle. Pääministeri
Konstantin Päts intoutuikin
Hovin mukaan suunnittelemaan muiden mukana suomalais-virolaista
talousaluetta: Suomen pankit ja liikelaitokset toivotettiin tervetulleiksi,
jotta Viron talonpoikien sukissa olevat rahat saataisiin liikenteeseen. Tarton
rauhassa 1920 Viro sai Neuvosto-Venäjältä osuutensa vanhan Venäjän
kullasta. Tämä palautti uskon Viron markkaan. Olojen
vakiinnuttua Virossa ryhdyttiin suunnittelemaan rahauudistusta Englannin
valtionpankin ohjauksella vuonna 1928. Maan kultavarat sijoitettiin uuden
valuutan vakuudeksi Lontooseen ja uusi raha sidottiin kultakantaan. Valuutan
pariteetiksi otettiin Ruotsin kruunu. Viron
kruunu oli myös 1930-luvun lamavuosina vakaa, joten uuden valuutan nimeksi
vuonna 1992 otettu Eesti kroon, oli professori Kalervo Hovin mukaan luonteva
valinta, koska nimi oli virolaisten ”kullannut muistot”. | |